Leena Louhivuori

Julkaisua juhlistetaan

Työn ja koulun välissä – Työssäoppiminen media- ja tapahtuma-alalla on julkaistu Sitä täällä Antti-Veikko Salon kanssa hiukan juhlistetaan. Oli kyllä suuri elämys tehdä tätä seurantaa pilotoinnissa. Seurannalla oli monta puhujaa ja monta näkökulmaa aiheeseen ja varsinkin vallalla oleviin käytäntöihin opetusmenetelmissä.

TKI johtaja Anna-Maria Vilkunan mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kannalta keskeisenä teemana viime aikoina on uudet oppimisympäristöt eli oppilaitosten seinien ulkopuolella tapahtuva oppiminen. Työssäoppimismallien kehittäminen Metropoliassa aloitettiin media-alalla kahdeksan vuotta sitten. Ne olivat kokeiluja ja pilotointeja. Vuosien myötä ovat kehittyneet keskeisiksi ajatusmalleiksi – voisi sanoa marginaalista keskeisiksi toimintatavoiksi ja samalla kohti jatkuvan oppimisen malleiksi.

Pekka Mönttinen ja kulttuuriareena Gloria – nykyisin tapahtuma-areena Tiivistämö – ovat antaneet osaamisensa työssäoppimismallien kehittämiseen. Glorian työssäoppimismalli aloitettiin jo vuonna 1998 ja sehän on jo legenda. Mutta samalla kaikkien aikojen onnistunein malli.

Metropolia ammattikorkeakoulun edelläkävijöinä työssäoppimismallien opinnollistamisessa ovat toimineet Aura Neuvonen ja Sami Huohvanainen. He ovat antaneet oivia ohjeita media-alan toimijoiden kanssa puljaamisessa. Parhaita työssäoppimismallin kehittämisjuttuja on luonut Jyrki Sinisalo Esitys- ja teatteritekniikan koulutusohjelmassa. Jyrki luotsasi tapahtuma-alalle osaajia, joista oli ja on yhä huutava pula.

restart.metropolia.fi

Julkaisu löytyy sähköisenä osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-272-8

Keväällä 2020 media-alalle valmistuneiden kokemuksia

Haastattelemme kaikki Re:startiin osallistuvat nuoret. Tässä kooste keväällä 2020 Stadin ammattiopistosta media-alalle valmistuneiden opiskelijoiden ajatuksia Re:startiin osallistumisesta, koulusta, työpaikoista ja työssäoppimisesta sekä tulevaisuudesta.

Re:start

”Re:startissa pääsi tekemään asioita, joita koulussa ei päässyt. Pääsi tekemään kaikkea. Koulussa kerrottiin hankkeesta. Opettaja A oli tosi suuri apu ja ilo. Sain hankkeessa apua koko ajan. Oli erilaisia projekteja ja sain ne valmiiksi.”

”Olimme mukana uudessa jutussa ja olimme pilottiryhmä. Re:start ja Fokus sulautui opiskelijoilla yhdeksi asiaksi – ainakin minulle. Fokuksessa idea oli että opiskelija tekee asiakastyötä. Siinä oli hyvät edellytykset – mutta korona sotki. Opettajat A ja B tukivat koko ajan.”

”Yhteistyö Re:startin kanssa meni hyvin. Yhteistyö koulun ja asiakaspuolen kanssa ei mennyt niin hyvin. Asiakasongelmia. Tiedonkulku ei toiminut. Tukkavideo viivästyi.”

”Halusin saada perustaidot mediasta; valokuvaus ja video ja sain. Mutta ne jäi kesken koronan takia. Tietysti on kiva että valmistuin ettei jäänyt syksyksi.”

”Re:start-hanke oli hyvä. Sain potkua alkuun – sulava aloitus. Oli pelko takana kun oli kolmen vuoden tauko (äitiysloma) takana että miten yleensä pääsisi alkuun. Opettaja A:n avulla tutustuin hankkeeseen ja kouluttaja H opasti hyvin ja lisäksi H oli koko ajan luurin päässä. A on ollut mukana kaikessa – aina auttamassa. A on kyllä kuormittavassa tilanteessa koulussa.”

”Re:startissa näytöt meni hyvin – mahtavasti. Kouluttaja H osasi kannustaa. Ohjaaja oli mukana. Näytössä ei ollut mitään negatiivista. Re:start oli kyllä hyvä kokemus – sain sen minkä halusinkin – työkokemusta ja tutkinnon.”

”Re:start tarjosi mahdollisuuden – jos ei sovi normaaliin kouluun. Ja tulos oli että sovitpas työssäoppimaan. Kivoja ihmisiä. Turvallinen oppiminen. Tulos oli että valmistuin.”

”Työpaikalla kerrottiin Re:start-hankkeesta ja kysyin että pääsisinkö mukaan – vaikka olin työsuhteessa enkä koulussa. Re:startissa oli parasta ettei tarvinnut käydä koulussa. Hankkeessa ei ollut koulumaista. Sain töissä vapautuksen tehdä opiskelujuttuja. Töissä oli kuitenkin huono ilmapiiri tulevan muutoksen takia.”

”Jos Re:startin tyypit olisivat tienneet että mitä näytöt sisältää – mutta eivät tienneet. Re:startissa yritettiin selvittää muttei selvinnyt. Näytöt olisivat olleet helpompia jos olisi saanut selkeät ohjeet. Jotain outoa oli kun opettaja kritisoi hanketta opiskelijoille. Luulin ja ajattelin että pärjään vaikka ei ollut tarpeeksi tietoa. Koulusta ei tullut tarpeeksi ohjausta.”

”Opettaja A auttoi että pääsin mukaan Re:startiin. Olin ollut kaksi vuotta pois masennuksen takia. Re:start oli hyvä juttu – hyvä asia. Aluksi luulin että Re:start on työharjoittelupaikka, mutta se olikin enemmän – onni että oli enemmän. Masennus oli vienyt luovuuden ja energian. Sain paljon tietoa ja osaamista. Kaikki meni hyvin – valmistuin – ilman Re:startia en olisi onnistunut ja valmistunut.”

”Halusin käytännön työharjoitteluun ja kuulin hankkeesta opettajalta C. Sain Nuori Taide -tapahtuman graafisen ulkoasun projektikseni. Aloitin Re:startissa 10.3. ja kahden päivän päästä tuli koronavirus-lockdown. Sain projektini valmiiksi huhtikuussa. Re:startissa oli hyvä henki koko ajan. Asiakastapaamiset myös hyvässä hengessä. Tuntui hienolta että oli itse vastuussa omasta työstään.”

”Pääsin Re:startiin opiskelemaan graafista suunnittelua ja sain opetella käytännössä Illustratoria. Koulussa se ei ollut mahdollista. Sain ohjausta ohjelmista kuten Indesign, Illustrator, Photoshop ja Lightroom. Kouluttajat H ja J esittelivät Nuori Taide -tapahtuman ja sain tehdä siihen projektiin julisteen. Sain itsevarmuutta. Ja varsinkin varmuuden mitä haluan – nyt tiedän mitä haluan. Huonoa että tuli korona-aika ja lockdown.”

”Re:start toimi paremmin kuin osasin odottaa. Sain vapauden toteuttaa omaa osaamistani – sain oman projektin ja tutustuin kulttuurityöhön. Olen onnellinen että opettaja C tuli kouluun. Se oli elämää suurempi muutos koulussa. C järjesti yhteistyön Re:startin kanssa ja järjesti tapaamisen H:n ja J:n kanssa. Selvisi että että voin aloittaa saman tien. Työskentelin viikon Re:start-luokassa ja sitten tuli korona. Mutta meillä oli hyvä kontakti koko ajan ja sain palautetta työstäni kaikilta H:lta, J: ltä ja C:ltä.”

Koulu

”Koulussa on vaikeampi saada henkilökohtaista apua ja tukea, ja sitä kaipasi. Koulussa syntyi heti luokan kesken roolit että mitä pääsi tekemään ja ne roolit säilyi. Koulussa oli hyvät kaverit ja tutut jutut. Mutta koulussa oli jumissa – kukaan ei auttanut. Selvisi että työharkkapaikat pitää itse hakea – yksin. Kukaan ei auttanut. Tulin hankkeeseen työharjoittelupaikkaa etsimään. Koulussa on kaverit ja opitaan yhdessä. Koulu on hyvä että oppii perusasiat. Koulussa voisi CV-hommia selkeyttää. Työpaikat piti itse hankkia.”

”Opettaja A kertoi että Fokus ja Restart toimivat yhdessä – suuri kiitos opettajat A ja B. Olin tekemässä videoprojektia ja kuvakäsistä, ne jäivät kesken kiitos koronan. Harmitti tämä koronajuttu. Jäin tyhjän päälle.”

”Meidän porukka koulussa oli huono – videoporukka. Osa ideoi yksinään. Odoteltiin että osa porukasta ilmestyy kouluun. Ei ilmestynyt. Heitä ei saatu kiinni – heihin ei saatu yhteyttä. Koulussa oli kivaa opiskelukaverit ja opettajat – tulin hyvin juttuun, mutta asioita ei oikein ollut hyvin organisoitu siellä. MediaStadissa ei ollut koulujen välistä yhteistyötä.”

”Koulussa motivaatio on tärkeää ja jos sitä ei ole niin ei onnistu. Ryhmätyönä tehtävät jutut kaatuu aina muutamien tehtäväksi. Se on raskasta niille.”

”Kos-jaksolla pitäisi tehdä myös suunnitelma B jos suunnitelma A menee pieleen. Opiskelijan taloudellinen asema on raskas.”

”Koulussa oli ystävämeininki – kaveriporukalla tehtiin.”

”Koulu oli hyvä ponnahduslauta, koulu antoi kattavan sisällön siitä mitä ala sisältää. Olen lukiopohjainen ja koulutus on 2-vuotinen. Saarenmaan kokemus oli hyvä – tekemällä oppi.”

”Parannusehdotus koululle, että CV:n ja portfolion tekeminen joka on koulussa nyt ekana vuonna. Kukaan ei tee sitä CV-hommaa ekana vuonna eikä myöhemminkään. Eli CV:n ja portfolion tekemiseen tarvitaan tukea koko kouluajan. Tärkeää on että CV on hyvä heti alussa – tulevaa harjoittelupaikkaa ja sitten työpaikkaa varten. Koulu ei auttanut siinä. CV-työssä opiskelija jätetään yksin – se jää opiskelijan tehtäväksi. Työharjoittelupaikat tulivat Re:startista.”

”Työharjoittelupaikkoja ei ole koululla – ei ole mitään listaa tai kontakteja siellä. Koulu ei ole auttanut siinä asiassa. Pienet mediatalot – niistä ei tiedetty mitään koulussa. Koulu kertoi minkälaisia firmoja on olemassa. Mutta ei yhtään kontaktitietoa. Sitten piti itse hakea työharjoitteluun. Ei portfolio-opastusta eikä kontaktitietoja työpaikkoihin. Kysyin kyllä että mihin voi hakea – tukea ai saanut.”

”En ollut koulussa vaan töissä. Ei tarvinnut mennä kouluun – se oli hyvä. Koulussa on raamit että näin tulee tehdä. Ahdistaa koulu muutenkin – työssäoppiminen on hyvä. Kouluun meno oli ihan hirveetä. Näytöt olivat koululla kaikki paitsi yksi. Keho muisti sen. Opettajan kanssa jutteleminen kun ei ollut yhteistä kieltä. Opettaja oli aggressiivinen. Paniikkikohtaus iski muutaman päivän kuluttua. Se oli rankkaa.”

”Koulusta minulla on vain hyvä muistot. Kaikki auttavat siellä toisiaan, opettajat ja opiskelijat. Hyvät ajatukset koulusta. Minulla on tsetseni-tausta. Opettajat eivät kiinnittäneet siihen huomiota. Vastasivat heti sähköposteihin. Oli hyvä että sai heti vastauksen.”

”Koulussa ei ollut päämäärää että mihin opiskellaan. Koulussa oli teoriaa, teoriaa ja teoriaa. Piti olla tosi aktiivinen itse. Teoria tuli korvista ulos ja halusin tai tiesin että tarvitsen käytännön työkokemusta ja työtä. Halusin testata miten teoria oikeasti toimii käytännössä. Mutta ei. Kun opettaja C tuli, hän muutti kaiken.”

”Stadin AOssa oli rankkaa. Joskus opiskelijat tulivat ja joskus eivät – syy oli varmaan siinä etteivät opiskelijat tienneet että mitä piti tehdä – opettajat eivät olleet niin aktiivisia että olisivat kertoneet. Opettaja C muutti kaiken. No valokuvauksessa meillä oli molemmat – teoria ja käytäntö – yhdessä. Niin että teoriaa pääsi soveltamaan heti.”

”Koululta puuttuvat yhteistyötahot työelämään – työelämäverkostot ovat olemattomat. Re:start auttoi että löytyi oikea työ. Opettaja C auttoi että löytyi Re:start. Re:start täydensi koulun hienosti. C on niin ymmärtäväinen ja avarakatseinen opettaja.”

”Näyttö sujui hyvin. Ei kestänyt kauan. Näyttöön valmistautuminen oli selkeää – säännöt olivat selkeät kiitos opettaja C:n. Re:start täydensi koulun hienosti. Odotan kouluttaja J:ltä jotain yhteydenottoa.”

”Ennen C:n tuloa kouluun minulla ei ollut mitään tehtävää tai tekemistä. Koulua tarvitaan myös – ja täydellinen kombinaatio on koulu ja työssäoppiminen. Mutta opettajienkin täytyy olla aktiivisia. Ei ole hyvä merkki että opiskelijat katoavat. Mikä on sellaisten kurssien tarkoitus? Opettajat eivät puhuneet koskaan yhteistyötahoista. Jokaisen oli löydettävä työharjoittelupaikat itse. Portfoliossa ei autettu ja se on niin tärkeä tulevien kontaktien kanssa. Opettajia ei kiinnostanut osallistuitko vai etkö kouluopetukseen. Sanottiin vain että kaikki löytyy Wilmasta. Olin aluksi ihan shokissa mutta sitten päätin että se on kiinni minusta itsestäni.”

Työpaikat ja työssäoppiminen

”Työssä tuntui että pääsi oikeasti tekemään erilaista – jotain erilaista. Koulussa kyllä oli oppinut mitä mediatalo Y:ssä tarvitsi tehdä.”

”Työharjoittelu on tärkein koko opiskelussa. Se jäi kesken koronan takia.”

”Työssä työpaikkaohjaajat jättivät liikaa omien töiden kanssa yksin – jäi aluksi yksin ja kun ei voinut kysyä – jäi yksin. Työssäoppiminen on hyvä että pääsee tekemään.”

”Työharjoittelu valmistaa työelämään. Media-alalla työharjoittelu on yhdessä tekemistä – tekemistä yhdessä. Mikään ei valmista työelämään. Työelämässä opitaan työelämää. Ja jos ei ole työharjoittelua – en tiedä tulenko työllistymään. Toisissa kouluissa tehdään koulujen välistä yhteistyötä: ja siten oikeita asiakastöitä ja silloin voi samalla tukeutua opettajiin ja toisiin opiskelijoihin.”

”Työnantajan ja työntekijän välinen kunnioitus. Jos on ensimmäinen työpaikka niin pitää olla selkeät ohjeet. Selkeä perehdytys on tärkeää.”

”Työharjoittelussa mediatalo X:ssä 3 kk. Keskusteltiin kyllä alussa mutta työt olivat ihan eri asia kuin puhuttiin ja oli opiskellut. Opiskelin mediatuottamista. He halusivat ohjauspöydän taakse. Se on tekniikkaan perustuvaa työtä. Nollasta piti aloittaa. Työpaikkaohjaus ei toiminut. Siellä oli pulaa kaikesta työntekemisestä. Siinä mediatalossa ei etukäteen suunniteltu ohjelmia. Ihan hasardia. Pinna oli kireällä usein koko porukalla. Tieto ei kulkenut. Piti itse huolehtia siitä. Juontajat piti ohjeistaa mitä päivällä tapahtuu. Kirjoitin haastattelukysymykset. Yksin studiossa – siivous, somistus, valaistus – kaikki valmiiksi. Opettaja A:n kanssa keskusteltiin kaikesta. Koska olen perheellinen ja työajat eivät sitten olleetkaan perheellisen työaikoja kuten sovittiin. Opin melkein kaikki – jopa laittamaan ohjelmat nauhoitukseen. Autoin vain siksi että halusin asioiden toimivan. Toisaalta se oli positiivinen ja hyvä työkokemus – että selvisin siitä – nyt olen valmis työelämään.”

”Tätä ammattia ei opi lukemalla. Teoria on ihan eri mitä työelämä oli.”

”Koen että työssäoppiminen on merkityksellisempää, että pääsee tekemään oikeita töitä. Työssäoppiminen on hyvä.”

”Re:start toimi aluksi omalla työpaikallani. Työkaverit olivat tavallaan ohjaajia. Mutta ne oli enemmän työkavereita ja niiltä oli vaikea kysellä.”

”Aluksi puhuttiin kaksi viikkoa asiakasvideon tekemisestä ja tuotannosta. Ajattelin, että miksei tehdä, että miksi vaan puhutaan. Lopuksi ymmärsin miksi puhuttiin. Oli sovittu ja suunniteltu. Lopputulos oli toista jos olisi heti vaan ruvettu tekemään.”

”Käytännön työssä oppiminen sopii minulle – olen looginen henkilö. Ymmärtääkseni teoriaa täytyy samalla testata käytännössä. Teoria on todella tärkeää mutta toimii vain käytännön työharjoittelun kanssa yhdessä.”

”Pidän työssäoppimisesta – erityisesti tällä alalla. Tietenkin perusopinnot tarvitaan ensin. Mutta olen sitä mieltä että parhaiten opin työtä tekemällä. Opin uusia taitoja. Kouluttaja J antoi minulle graafisen suunnittelun projektin. Ensimmäistä kertaa tuntui että olin todella innostunut. Tämä on mitä haluan tehdä. Olin niin tyytyväinen että sain työharjoittelupaikan. Koulusta jäin kaipaamaan portfolion tekoa ja ohjausta siinä. Toivon että voin jatkaa sitä Re:start-luokassa vielä.”

Tulevaisuus

”Hain työpaikkaa – en saanut. Kesälomaa nyt. Ajattelin ensi keväänä että hakisin kouluun opiskelemaan sosionomiksi – alan vaihto. Tätä voi hyödyntää siihen – tätä aiempaa opiskelua.”

”Piti lähteä kansainväliseen työharjoitteluun Erasmus+ -harjoitteluun Irlantiin. Korona sotki. Pidän välivuoden. Kauniaisten Raamattuopiston musiikkikurssi. Syksyllä 2021 jos onnistuu vielä niin lähden kv-harjoitteluun.”

”Töissä pitää tehdä kaikkien kanssa vaikkei tykkää kaikista. Työt ovat töitä – huonosti menee jos ei ymmärrä sitä. Töissä kaikki tekevät yhdessä.”

”Haluan töihin ja töitä tekemään. Heti korona-ajan jälkeen. Sosiaalista mediaa tai tuotantokoordinaatiohommiin. Olisi kyllä ollut ihanaa jos olisi voinut jäädä mediataloon X. Monet jäävät harjoittelupaikkoihin. Mutta ne työajat ja työnsisällöt.”

”Haluan tehdä töitä. Nyt on joogaopettajakoulutus meneillään. Seilaan median ja joogan välillä. Tykkään molemmista – en osaa valita.”

”Aion aloittaa jotain omaa. Olen tehnyt koko ajan mediaa – koko ikäni. Olen itseoppinut paljon. Aloitin kun olin 15-vuotias ja tiesin heti että se oli mun juttuni. Hyvät yhteistyötaidot – eri kulttuureista tulevat ymmärtävät toisiaan.”

”Haluan löytää töitä – hakea töihin. Tehdä portfolion hyväksi sekä hyvät omat verkkosivut. Ei enää opiskelua – nyt on jo aika pitkä opiskelupolku takana. Ylioppilas. Amiedun liiketalouden perustutkinto 2015. Stadin AO:ssa vuodesta 2018. Ehkä tarvitsen myös pienen loman.”

”Toivon että saisin töitä. Palkka olisi nyt tärkeä. Haluan vain töitä. Jos saan töitä olen ihan onnellinen. Jos en saa töitä niin olen ajatellut myös jatko-opiskelua. Yritän Aalto-yliopistoon.”

Loppukommentit

”Itselle suuri merkitys – ei olis tullut valmiiksi – ei olis valmistunut jos ei olis tullut hankkeeseen – jos ei olis päässyt mukaan. Tämä on itselle iso juttu että pääsin mukaan. Siinä olis käynyt niin että koulussa ei olis onnistunut – ei olis valmistunut.”

”Opiskelussa muuttaisin – jos voisin – työelämäyhteistyötä opiskelun kanssa. Työharjoittelu on tärkeää – se valmistaa työelämään. Että saisi tietoa siitä miten ja missä vaiheessa siirrytään kohti työelämää. Lisäksi yksi juttu, minulla on yo-pohja – lukion papereita ei kukaan kysynyt – paitsi että minulla on lyhyt matikka ja se ei riittänyt Stadin AO:ssa – minulle sanottiin että taidelukiossa on ollut vähemmän matikkaa kuin muissa lukioissa.”

”ihan valtava ero Re:start-opiskelussa ja kouluopiskelussa. Meni hyvin. Oli suuri pelko etten selviä enää kaikesta kolmen vuoden breikin jälkeen. Jos ei muista mitään. Mutta kaikki meni hyvin. Re:startissa sovittiin sitten. Meni hyvin ja muistin sitten hyvin. Kouluttaja H kertoi projektista Z. Järjestin sen. Ja niin hyppäsin takaisin.”

”Projektina hieno homma että tarjotaan vaihtoehtoisia opiskeluväyliä, että on vaihtehtoisia mahdollisuuksia – askeleita toisenlaiseen oppimiseen.”

”Re:start-nimi kertoo jo mitä se tarkoittaa. Ja se oli hyvä – kun joku tuli nyt auttamaan minut mukaan opiskeluun. En pystynyt ajattelemaan. Olin kaksi vuotta pois koulusta. Nyt alkaa olla paremmin asiat ja helpompaa. Kaikki meni hyvin – valmistuin – ilman Re:startia ei olisi onnistunut.”

”Sain taitoja ja itsevarmuutta. Tiedän mitä haluan – parasta on että tiedän mitä haluan. Graafinen suunnittelu on niin laaja kokonaisuus ja siinä on parasta ettei siihen kyllästy. Sitä voi koko ajan päivittää tietojaan. Olen onnellinen että sain tutkinnon päätökseen. Re:start auttoi siinä että löytyi oikea työ. Opettaja C auttoi että pääsin Re:startiin.”

”Tiedän että hanke auttaa niitä opiskelijoita, jotka putoavat opetuksesta, hanke auttaa saamaan tutkinnon suoritettua. Hieno idea. Opettaja C järjesti sen – C on ihmeellinen intohimoinen opettaja. Olen tosi onnellinen ja kiitollinen että pääsin mukaan, että sain todellisia töitä. Olen onnellinen että työni sitten julkaistiin. Se teki minut onnelliseksi. Tämä hanke antoi energiaa. Parasta että valmistuin ja sain positiivisen kokemuksen.”

”Miksi hanke loppuu? Tämä on niin hyvä idea ja tarpeellinen. Se auttaa opiskelijoita silloin kun he tarvitsevat apua – kun he ovat ihan hukassa.”

Re:startin ohjausryhmän 4. kokous 23.1.2020

To 23.1.2020 klo 13.00–15.30
Broadway Finland, Toinen savu 2, Vantaa

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Taru Ruotsalainen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Arja Seppälä, Niikka Lius, Jarno Marjamäki

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 23.1.2020 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

Kokouksen aluksi Kimmo Räsänen esitteli Broadway Finlandin tiloja ja toimintaa.

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.15.

2. Kuulumiskierros

Kimmo Räsänen kertoi helmikuussa järjestettävästä Porvoon valot -valofestivaalista, jonka järjestämiseen hän osallistuu. Vuosi on lähtenyt muutenkin hyvin liikkeelle ja työpaikkaohjaajakoulutukselle on kysyntää Broadwaylla.

Taru Ruotsalainen toivotettiin tervetulleeksi hankkeen ohjausryhmään. Hän tuli Anna-Maria Vilkunan tilalle ja hänen toivomuksestaan. Taru kertoi työstään Metropoliassa. Hän vastaa jatkuvan oppimisen palvelukokonaisuuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Tämä kuuluu täydennyskoulutus- ja yrityspalveluihin. Jatkuva oppiminen sisältää työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämisen lisäksi myös yleissivistävän oppimisen ulottuvuuden. Polkujen rakentaminen toiselta asteelta korkea-asteelle kuuluu myös työhön.

Leena Louhivuori kertoi seurantaraportin synnystä ja neljännen seurantaraportin sisällöstä. Haastattelujen myötä alkaa selvitä, että olemme ruohonjuuritasolla hyvinkin kartalla ja samoilla linjoilla isompien selvitysten kanssa (amisbarometri, nuorisobarometri, opettajien hyvinvointiselvitys, perusopetuksen arviointikriteerien kritiikki, ammatillisen koulutuksen laatustrategia, vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen).

Pekka Mönttinen kertoi Tiivistämön käynnistämisestä Gloriasta siirtymisen jälkeen. Hän näkee selvästi, että uusi sukupolvi on tullut työssäoppimaan Tiivistämölle. Lisäksi nuorisopalveluiden kehittämistapaamisissa ja Nuorisototutkimusseuran katsauksissa nousee vahvasti esille oppiminen kautta linjan ja mitä se merkitsee nuorisotyön kannalta. Yhdessäoppiminen voisi olla avainsana.

Arja Seppälä kertoi ,että polkupyöräkausi ei loppunut tänä vuonna. Hän kertoi olevansa Re:startissa mahdollistaja sekä koulun ja hankkeen välinen linkki. Hankkeen alkuvaiheessa käynnistetty Happipolku on johtanut uuden tuotantotoimiston rakentamiseen koululla. Tuotantotoimisto aloitti 7.1.2020 ja 26 opiskelijaa on ilmoittautunut mukaan. Mukana on kolme opettajaa. Myös kahden nuorisotyöntekijän osallistumista on odotettu. Nuorisopalveluissa on käynnissä muutos ja se on aiheuttanut myös byrokraattisia ongelmia nuoriso-ohjaajien osallistumiseen liittyen. Iloisina odotetaan, kuinka lähtee toimimaan.

Jake Jarno Marjamäki kertoi, kuinka aloitti Tiivistämöllä Re:start-hankkeessa syksyllä 2019. Ohjaa nuoria työharjoittelijoita ja työkokeilussa olevia sekä työssäoppijoita video- ja media-osaamisessa. Hän kokee tehtäväkseen erityisesti verkostoitumisen ja opinto- ja työpolkujen rakentamisen Suvilahden alueelle. Hänellä itsellään on pitkä opintohistoria sekä Stadin AO:n että Metropolian kanssa, kuten myös entisen Glorian, nykyisen Tiivistämön kanssa.

Ari Matinmikko kertoi graafisen puolen opetuksen tilasta hankkeessa. Vihdoin on saatu Stadin AO:n graafinen puoli mukaan toimintaan. Tuntuu mielekkäältä. Positiivisesti odottaa kevättä.

Niikka Lius toimii hankkeessa tapahtumatekniikan kouluttajana Tiivistämöllä. Niikasta työ on mielekästä ja juuri sitä mitä hän osaa hyvin. Niikka aloitti uudestaan Temppurata-koulutuksen Tiivistämöllä – se on ns. perusseminaarikattaus ja sen osaaminen on keskeistä tapahtumien toteuttamisessa. Ohjatessaan nuoria Niikka kuulee myös heidän ajatuksiaan ja fiiliksiään. Näin saadaan tietoa, missä nämä nuoret menevät elämänsä kanssa.

Antti-Veikko Salo kertoi, kuinka leuto talvi on vähentänyt lämmityskustannuksia. A-V kertoi, että Happi lopetti toimintansa syksyllä 2019. Nyt ollaan integroitumassa Suvilahden alueelle. Aloitetaan työelämäverkostojen rakentaminen Suvilahden alueella. Hankkeella ei ole omaa toimitilaa Suvilahden alueella, koska ulkopuolisen tilan vuokraaminen on Metropolian kampusstrategian vastainen.

Jyrki Sinisalo kertoi, että Porvooseen tulee hieno Porvoon valot –valofestivaali, jossa on esillä hänen valotaideteoksiaan. Jyrki toivoi myös, että StageRight-hankkeella olisi vastaavanlainen seurantatutkimus kuten Re:start-hankkeella.

3. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

Leena Louhivuori esitteli ja muu hankehenkilökunta kommentoi syksyn 2019 toimintaa. Hankkeen tilannekatsauksen ja vaikutus- ja seurantaselvityksen aineisto on koottu haastattelemalla ja keräämällä tietoa OAJ:n, OPH:n, OKM:n ja Amken sivuilta 31.12.2019 saakka (LIITE 2, toimitetaan pyynnöstä).

Antti-Veikko Salo kertoi kevään 2020 toiminnasta ja suuntaviivoista (LIITE 1). Keskustelua nousi etenkin hankesuunnitelman mukaisesta työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämisestä Metropoliaan. Tavoitteena on luoda korkea-asteelle soveltuvia ja sovitettuja työpaikkaohjaamisen malleja yhteistyössä Stadin AO:n kanssa. Keskustelussa nousi mm. ajatus työpaikkaohjaajakoulutuksen sisällyttämisessä aikuispuolelle ensiapu-kurssien ja vastaavien muiden kurssien yhteyteen. Lisäksi esitettiin ajatus työpaikkaohjaajakoulutuksen sisällyttämisestä opetussuunnitelman osaksi, esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Re:start tulee edistämään kehittämistyötä vuoden 2020 aikana ja koordinoimaan yhteistyötä Metropolian ja Stadin AO:n välillä.

4. Hankkeen talous

Hankkeen taloustilanne käytiin läpi. Talous on hyvällä mallilla ja rahaa käytetty suunnitelman mukaisesti. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota vuoden 2019 flat rateen, jota oli käytetty 40% hankehakemukseen nähden. Flat ratesta oli jäänyt käyttämättä n. 22 000 euroa, mikä selittyy Metropolian tiukalla kulupolitiikalla ja taloustilanteella sekä kustannusten vyörytyksillä.

Lisäksi keskustelussa käytiin läpi flat raten käytän yleiset periaatteet. Flat ratea ei raportoida rahoittajalle, mutta kustannusten tulee liittyä hankkeeseen. Mahdollisen tarkastuksen yhteydessä tullaan käymään läpi kaikki hankkeen kulut, flat rate mukaan lukien.

5. Teema: Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Käytiin keskustelun kautta läpi teemaa työpaikkaoppiminen. Projektipäällikkö oli laatinut yhdeksän väittämää, jotka perustuvat hankkeen havaintoihin ja seurantaraportteihin.

Ohjausryhmän kokouksesta poisjääneille annettiin tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksia ranskalaisilla viivoilla teema-kohdan väittämiin. Väittämät löytyvät liitteestä 1.

Ensimmäinen väittämä: Onnistunut työssäoppiminen – perusosaaminen tulee hankkia ensin koulussa. Työtehtävät ja vastuut työstä määritellään selkeästi. Työpaikalla motivoitunut työpaikkaohjaaja ja opettajalla riittävästi aikaa.

Todettiin, että tärkeintä on ensimmäinen kohtaaminen työpaikan kansa, jolloin tehtävät ja vastuut käydään yhdessä huolella läpi. Toiveena on, että koululla ja työpaikalla olisi pitkäkestoinen yhteistyö- ja työssäoppimissuhde. Se takaa luottamuksen ja onnistumisen. Broadwayta käytettiin esimerkkinä. Broadwaylla on neljä vakituista työntekijää. Heistä Kimmo on käynyt työpaikkaohjaajakoulutuksen. Muutkin haluavat koulutuksen. Verkostoituminen koulujen kanssa on tapahtunut työntekijöiden verkostojen kautta. Keskustelussa pohdittiin myös sitä, minkälaisia tehtäviä harjoittelijalle voidaan antaa. Tuotannot eivät voi olla harjoittelijoiden varassa, mutta vaativuutta pitää voida lisätä osaamisen lisääntyessä.

Toinen väittämä: Opiskelija ja työpaikka tulee perehdyttää kunnolla. Opettajien tulee olla mukana aktiivisesti heti työssäoppimisen alusta alkaen. Työpaikat tarvitsevat tukea ohjaamisessa.

Todettiin, että mitä yksinkertaisempaa ja helpompaa työpaikalle, sen parempi. Esimerkiksi ihan yksinkertainen lomake ranskalaisilla viivoilla olisi paras. Se käytäisiin läpi heti työssäoppimisjakson alussa opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kesken. Se helpottaisi kaikkia osapuolia.

Kolmas väittämä: Opettajien työaika menee huonosti suunniteltujen ja toteutettujen tietojärjestelmien ja byrokratian kanssa.

Todettiin, että opettajien työaika pitäisi käyttää opettamiseen ja sihteerit voisivat hoitaa tietojärjestelmät yms. Arja kertoi, että hän on ottanut asian esiin Stadin AO:ssa. Helsingin kaupungilla on ehdoton rekrytointikielto, joten sihteeriresursseja ei ole tässä kohtaa luvassa. Metropolialla on toimivampia järjestelmiä, joista voisi mahdollisesti ottaa mallia Stadin AO:ssa.

Neljäs väittämä: Tutkinnon osien arviointokriteerit epämääräisiä ja väljiä. Liikaa tulkinnanvaraa ja epätasa-arvoisuutta. Arvioinnin yhdenmukaisuus uupuu.

Todettiin, että alasta riippuen suunnittelu ja toteutus siirtyy opettajien suuntaan. Perusongelma on se, että suunnittelutyössä säästetään.

Viides väittämä: Toimintatavoissa ja osaamisvaatimuksissa suuria opettajakohtaisia eroja.

Todettiin, että ollaan samaa mieltä. Lisäksi nostettiin esiin huomio, että työssäoppimispaikoissakin on eroja, esimerkiksi nuorisotalo ja Finnvox eivät ole samalla viivalla, vaikka niistä saadaankin periaatteessa yhteismitallisia tutkinnon osia ja arviointeja

Kuudes väittämä: Työssäoppimisjakso aiheuttaa suuria taloudellisia ongelmia opiskelijalle, jos siitä ei saa maksaa palkkaa. Ero amk:n ja ammattikoulun työssäoppimisessa / työharjoittelussa on suuri. Ammattikoululaiset jäävät ilman palkkaa ja ovat usein töissä muualla, jotta saavat työssäoppimisen suoritettua.

Todettiin, että myös kos-jaksoista pitäisi maksaa palkka siten, että opintotuki ei vähene. Tähän tarvitaan poliittista tahtoa. Porsaanreikien hyödyntäminen ei ole moraalisesti oikein.

Seitsemäs väittämä: Keskeyttämisiä tapahtuu myös siksi, että koulun tarjoama opetus on huonoa. Ajanmukaisuuden ja mielekkyyden puute sekä byrokratia ovat epämotivoivia.

Todettiin, ettei juuri ole ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Resusseja pitää ohjata niille, jotka niitä tarvitsevat.

Kahdeksas väittämä: Nykyään tarvitaan uudenlaista osaamista elämänhallinnan tukemiseen. Työelämän edustajilla ei ole työkaluja eikä ammattitaitoa ongelmien hoitoon.

Todettiin, että oppilaitokset tarjoavat opiskelijahuoltoa, mutta opiskelijat eivät käytä sitä. Kimmo totesi, että työnantajan näkökulmasta nämä palvelut ovat tuntemattomia. Työnantajalla ei myöskään voi olla tieota, minkälaisista ongelmista on kyse. Elämänhallinnan tukeminen – kenen tehtävä – asia jäi kesken. Niikka nosti esiin, että monella perusasiat ovat hukassa lähtökohtaisesti. Motivaatio on ensimmäinen edellytys.

Yhdeksäs väittämä: Työssäoppimisen merkitys on suuri; ammatin oppiminen, verkostojen luominen ja työllistyminen. Verkostot syntyvät siellä.

Todettiin, että verkostojen luominen on tärkeää ja se luo positiivisen polun työssäoppimiselle. Esitys- ja teatteritekniikassa järjestetään yhteisiä seminaareja nuoriso- ja aikuispuolen opiskelijoille ja se tapa on tuottanut yhteisiä verkostoja. Verkostojen luomisen esteenä on, että muutamat opettajat pitävät omia verkostoja henkilökohtaisena omaisuutenaan. Myös opettajien vaihtuessa tiuhaan tiedot verkostoista katoavat.

6. Muut asiat

Minna Kaljunen ja Juho Pakarinen ovat pyytäneet eroa ohjausryhmästä. Martti Poteri Helsingin kaupungin elinkeino-osastolta on liittynyt ohjausryhmään. Ohjausryhmään on pyydetty täydennystä alan yrityksistä ja Stadin AO:sta.

Ohjausryhmän kokouksesta poisjääneille annettiin tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan ranskalaisilla viivoilla teema-kohdan väittämiin. Väittämät löytyvät liitteestä 1.

Hankehenkilökunta halusi muistaa kollegaansa Ari Matinmikkoa hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Ojennettiin kunnianosoitus Arille.

7. Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen

Seuraava kokous päätettiin pitää 4.6.2020 klo 13.00–15.30. Paikka päätetään myöhemmin, mutta kaikkia ohryn jäseniä pyydetään varaamaan aika kokoukselle.

8. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.00.

Helsingissä 7.2.2020

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja

Leena Louhivuori, sihteeri

Tuliaisia Tanskasta

Vierailimme marraskuussa Tanskassa ja tutustuimme siihen, miten siellä on järjestetty mm. työssäoppiminen ja työharjoittelu, opiskelijoiden ohjaus sekä miten opiskelijat saadaan työllistymään opintojen jälkeen.

Keskiviikkona 13.11. vietimme koko päivän Roskilde Technical Collegessa, joka on toisen asteen oppilaitos ja vastaa suomalaista ammattikoulua ja lukiota. Tapasimme kv-koordinaattori Pernille Bjærren, joka vastaa koko koulun kansainvälisestä toiminnasta.

Roskilde Technical College kuuluu Tanskan viiden suurimman oppilaitoksen joukkoon. Roskilden alueella on peruskoulu, lukio, ammattikorkeakoulu sekä business college, jotka tekevät yhteistyötä. Juttelimme päivän aikana myös opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Oli hauskaa että paikalla oli peruskoulun viimeistä luokkaa käyviä oppilaita 1–4 päivän tutustumiskurssilla samassa mekaniikan alan luokassa kuin varsinaiset opiskelijat.

Koulun opiskelijat ja koulu ovat joka vuosi mukana Roskilden festivaalin rakentamisessa. Koulu muuttuu rakennus- ja sähkökeskukseksi festarin ajaksi. Koululla on lisäksi kiinteät yritysyhteistyöverkostot alueella. Vierailimme lisäksi naapurissa olevassa Ragnarock-museossa. Koulun ja museon välissä oli kiintoisa kontteihin rakennettu yritys- ja start-up-kylä.

Roskilde Technical College on Tanskan suurimpien liikeyritysten 1800-luvulla perustama. Koulu on yritysomisteinen ja se saa valtion tukea. Tuki tulee opiskelijoiden lukumäärän mukaan. Koulun tavoitteena on siis mainostaa ja brändätä omaa opetustaan. Se on onnistunut hyvin, koska se on edelleen Tanskan viiden suurimman koulun joukossa. Opiskelua tuetaan rahallisesti siten, ettei opiskelijan tarvitse olla muualla töissä voidakseen suorittaa tutkinnon. Opiskelija voi valita teoriapainotteisen tai työelämäpainotteisen opiskelun väliltä (kesto 3,5–4 vuotta). Molemmista voi jatkaa korkeakouluopintoihin.

Tanskassa on keskusteltu siitä, kuka valitsee mitä lapset lähtevät opiskelemaan. Onko nuorta kuunneltu tulevaisuuden suunnitelmia laadittaessa? Opettajat puhuvatkin erittäin tärkeästä vaikuttajaryhmästä eli äideistä. Äideille järjestetään Roskilden koulussa tutustumiskursseja.

Yrityksille maksetaan jokaisesta opiskelijasta 27 000 Dkr eli hiukan yli 3000 euroa työssäoppimisjaksolle / työharjoitteluun sijoittamisesta. Yritysten on otettava lain mukaan opiskelijoita työssäoppimisjaksoille. Monet yritykset ottavatkin mielellään useampia opiskelijoita työssäoppimaan. Koulussa toimii henkilö, jonka tehtävä on olla yritysten, koulun ja opiskelijoiden yhteyskoordinaattorina (virksomhedskonsulent). Hän huolehtii kaikesta, mikä liittyy aiheeseen; yritysverkoston ylläpidosta, työssäoppimissopimuksista, cv:iden tekemisestä opiskelijoiden kanssa, opiskelijoiden sijoittumisesta yrityksiin sekä työssäoppimisjakson toteutuksesta. Työssäoppimiseen liittyvä ohjeistus on sama kaikille kolmelle osapuolelle, opettajille, opiskelijoille ja yrityksille. Työssäoppimissopimus on kaksiosainen allekirjoitettava paperi, johon laitetaan aloituskeskustelussa ruksit niihin kohtiin mitä työssä pitää oppia ja loppukeskustelussa taas ruksit niihin kohtiin mitä on opittu. Sihteerit vievät sopimukset koulun e-arkistoon. Jos tulee ongelmia, yhteyskoordinaattori alkaa selvittää. Työssäoppimisesta maksetaan opiskelijalle ensimmäisenä vuonna 1000 euroa/kk ja viimeisenä vuonna työstä riippuen aina 2500 euroa/kk.

Tanskassa on ollut viime vuosina kaksi koulutusreformia. Ensimmäinen ei onnistunut. Korjauksia ja muutoksia tehtiin ja nyt on toinen meneillään. Pernillen kanssa tapasimme Roskilden koulun yhteyskoordinaattorin ja opettajia eri aloilta. He puhuivat kaikki innostuneesti työstään. He kertoivat, että on oltava halu ja intohimo jotta voi ohjata nuoria löytämään oman osaamisensa vahvuudet. He kehuivat myös koulunsa johtajaa. He ovat saaneet koulun hallitukselta täyden tuen ja luottamuksen kehittää omaa työtään. Koulun johtajan mukaan luovuudesta kumpuaa innovaatioita, jotka edistävät koulun mainetta ja siten myös rahoitusta. Opiskelijat kertoivat samansuuntaisesti omin sanoin.

Opiskelunsa keskeyttäneitäkin on. Tanskalaiseen malliin kuuluu käsite ”toinen mahdollisuus”, joka käytännössä on kolmas mahdollisuus. Jos opiskelun alussa opiskelijalle ja opettajalle selviää, että valittu ala ei olekaan opiskelijan ala, hänelle tehdään polku seuraavaan opiskelupaikkaan. Hän saa kolme mahdollisuutta. Kaikilla ei kuitenkaan ole opiskelu- ja työelämävalmiuksia. Syitä on monia.

Opettajista pidetään huolta. He saavat vuodessa viikon verran päivittää osaamistaan erilaisilla kursseilla ja koulutuksilla. Kaikilla opettajilla on jatkuvasti vapaa pääsy terapiaan ilman työpaikkalääkärin lähetettä. He voivat käyttää työpaikan terapeuttia tai yksityistä. Opettajat viettävät yhdessä aikaa erilaisissa työhyvinvointitilaisuuksissa ja juhlissa. Opettajat voivat tehdä etätyötä oman aikataulunsa mukaan. Opettajien mukaan opiskelijat auttavat koulua pysymään ajassa mukana eli päivittämään osaamista.

Liite: Roskilde Technical Collegen ja tanskalaisen 2. asteen koulutuksen esittelymateriaali

Re:startin ohjausryhmän 3. kokous 12.9.2019

To 12.9.2019 klo 13.00–15.30
Tiivistämö, Suvilahti, Kaasutehtaankatu 1

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Jaana Kivipelto-Karjalainen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Arja Seppälä, Niikka Lius, Jarno Marjamäki

Kutsutut asiantuntijat:
Tom Rathmann, EU-Project Coordinator, Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Köln
William Kempter, EU-Project Coordinator, Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Köln

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 12.9.2019 / LL (toimitetaan pyynnöstä)
LIITE 3: Tom Rathmannin esitys Saksan mallista

Ennen kokousta kokoonnuttiin klo 12.00 lounaalle Suvilahti TBA:han Tiivistämön viereen.

Kokouksen aluksi toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen esitteli Tiivistämön tiloja ja toimintaa. Kierrettiin Tiivistämöllä. Pekka kertoi Kulttuuriareena Glorian toiminnan siirtymisestä Tiivistämölle, Glorian 20 vuoden työllistämismallista ja kuinka se on kehittynyt ja päivittynyt ajan myötä. Niikka Lius tulkkasi esittelyn englanniksi Tomille ja Williamille.

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.00. Vaihdettiin asialistan järjestystä siten että Kölnistä tulleet vieraamme Tom Rathmann ja William Kempter esittelevät ensimmäisenä nk. Saksan mallin ja sen jälkeen jatketaan esityslistan mukaan. Esittäytymiskierros ja kuulumiset yhdistettiin kohdaksi 3.

2. Saksan ammatillisen koulutuksen esittely

Tom Rathmann esitteli Saksan ammatillisen koulutuksen mallia ja sen perusperiaatteita: Miten työssäoppimiskäytännöt eroavat Suomessa ja Saksassa? Mitkä ovat Saksan mallin hyvät ja huonot puolet? Minkälaisia ongelmia opiskelijoilla on ollut ja miten niitä ratkaistaan? (LIITE 3)

3. Esittäytymiskierros ja kuulumiset

Antti-Veikko aloitti kertomalla kuulumiset. Yksityiselämässä tapahtui paljon; kesällä oli häät ja muutto yläkerrasta alakertaan. Remontti talossa etenee siis hyvin. A-V kertoi sitten muissa kohdissa hankkeen kuulumisia.

Arja: nyt Stadin AAO:ssa fokusoidaan työelämään, päästään tasolle, jossa tuetaan työpaikkaoppimista. Oppisopimus on tulossa hyvää vauhtia. Tällä hetkellä on 20 oppisopimuspaikkaa, joista 6–8 täytetään vielä syksyllä. Hyvää on, että koulutusjärjestelmä tuottaa hyvää koulutusta, samoin uusi hakujärjestelmä. Nyt haetaan keskiarvon perusteella kouluun, ei enää pääsykokeita.

Pekka: Entinen Kulttuuriareena Gloria ja nuorisopalveluiden tapahtumayksikkö ovat muuttaneet Tiivistämölle. On testattu mihin talo taipuu olemassaolevilla resursseilla. Viralliset Tiivistämön avajaiset ovat 21.9.2019. Viime kesänä Tiivistämö oli vielä festarikäytössä, tämä oli sovittu jo aiemmin niin. Kulttuuriareena Gloria on tehnyt yhteisytötä Metropolian ja Stadin AAO:n kanssa pitkään. Yhteistyö on ollut hyvää. Nuoret ovat hyvä esimerkki siitä. Monet Glorian nuoret ovat päässeet opiskelemaan Stadin AAO:hon ja Metropoliaan vuosien aikana. Gloria ja nyt Tiivistämö on turvallinen ja hyvä oppimisympäristö alan töihin. Näistä kerätään tarinoita. Tällä hetkellä on vähän harjoittelijoita ja työssäoppijoita. Ehkä Gloriaa ja Tiivistämöä ei osata vielä yhdistää. Jyrki kommentoi, että Tiivistämölle käy kyllä hyvin, sen näki jo esittelykierroksella. Se on vetovoimainen ja nyt haetaan edelleen yhteistyökuvioita alueen toimijoiden kanssa (mm. Cirko, Venue ja muut luovan alan pienyrittäjät). Synergiaa.

Kimmo: Syksy alkoi hienosti ja Broadwaylla aika meni Tampereella Rammsteinin kanssa näyttävästi. Tällä hetkellä Kimmolla on Stadin AAO:sta opiskelija. Otti itse yhteyttä. Kertoi, että oli kuullut toiselta harjoittelijalta, että tosi hyvä harjoittelupaikka tämä Broadway. Ja uutisena myös, että Kimmo valmistui itsekin. Rammsteinin lavasteet: yli 40 rekkaa ja pakattiin ne 4 tunnissa. Stagemanager sanoi: this is a concept.

Jaana: Stadin AAO/Media – kevät tehtiin suunnittelutyötä, alkaa tuottaa hedelmää. Elokuu on ollut rauhallisempi. Valinnat uusittiin keskiarvopohjaisiksi. Aloitus on ollut hyvä. Rakennettiin kokonaisuus siten, ettei enää tilkkutäkkimallia. Työelämälähtöisyys ja oppisopimukset keskeisiä. Väylinä ovat perustutkinto ja oppisopimus. Uutta on se, että AV-palveluiden ja Re:startin yhteistyö on lähdössä liikkeelle. Nk. tuotantotoimisto on käynnistymässä vuoden vaihteessa.

Niikka: painopiste syksyllä 2019 Tiivistämöllä kouluttajana. Nyt sekä ääni että osin valot yms. Pekka kommentoi heti että Tiivistämöllä ihaillaan Niikan taitoa opettaa. Jaana kommentoi että koulutusväylänä Tiivistämö on hieno homma ja Niikan vetämän koulutuksen kaltaisia polkuja on vähän.

Jake: aloitti Re:start-hankkeessa 1.8.2019. Toimii hankkeen osa-aikaisena video- ja media-alan kouluttajana Tiivistämöllä. Toiminta on muuttunut Glorian ajoista – on siirrytty huonoista tavoista hyviin tapoihin toimia. Tilat ovat asianmukaiset. Monet Glorian nuoret ovat päässeet Metropoliaan opiskelemaan.

Jyrki: on ollut niin ihana kesä. Jyrki ollut kolme kuukautta mökillä. Jyrki on saanut Ruohopellosta työhuoneen. Lähtee Firenzeen taiteilijaresidenssiin. Tampereella Jyrkin valotaiteen näyttely. Metropoliaan enää muutama velvoite. Jyrki huomannut, että esimerkiksi Outokumpuun oli tänä vuonna vähemmän esitys- ja teatteritekniikkan hakijoita kuin aiemmin. Kuinka moni Suomessa valmistuu esitys- ja teatteritekniikasta on kiintoisaa. StageRight alkoi vihdoin. Jyrki on puheenjohtajana hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeet ovat yhteistyössä keskenään. Lisäksi Spin Off -hanke on kiintoisa yhteistyöhanke.

4. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

A-V kertoi hankkeen tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt on kerätty tietoa ja kokemuksia vuoden verran, tiedetään mikä toimii ja mikä ei. Opiskelijoiden ja työpaikkojen kanssa on oltava läsnä ohjaamassa – suuri kysymys on, että miten tämä käytännössä tehdään. Tuetaan opiskelijoita ja työpaikkoja – mutta miten? Viedään kerätty tieto eteenpäin opetuksesta vastaaville ja päätöksentekijöille. Liitteenä kooste tavoitteista.

Leena Louhivuori esitteli ja muu hankehenkilökunta kommentoi kevään 2019 toimintaa. Hankkeen tilannekatsaukseen aineisto on koottu haastattelemalla ja keräämäällä tietoa OAJ:n, OPH:n, OKM:n ja Amken sivuilta 1.7.2019 saakka.

Hankkeen toiminta kevään 2019 aikana on ollut intensiivistä. Hankkeen perustama Happipolku on ollut kokemuksena sekä rankka että silmiä avaava. Sekin on selvinnyt että opiskelijat, jotka ovat keskeyttämisvaarassa tai keskeyttäneet, tarvitsevat niin monenlaista tukea, etteivät hankkeen resurssit siihen riitä. Tukea tarvitaan elämänhallintaan, mielenterveyteen, talouteen, asunnottomuuteen etc. Ohjaukseen ja koulutukseen tarkoitettu aika on mennyt siten osin muuhun toimintaan.

Samalla on selvinnyt, että monelta nuorelta puuttuivat perusopinnot ja -osaaminen. Työpaikoilla oli odotettu kovasti työharjoittelijoita, mutta nuoria ei voinutkaan lähettää työssäoppimaan ilman perustaitoja. Koulutus ja ohjaustyö ovat onnistuneet kuitenkin hyvin. Vuoden aikana Happipolku on auttanut 32 tutkinnon osan ja 585 osaamispisteen suorittamisessa. Tästä myös koululle kunniaa ja taloudellista iloa. Opiskelijahaastatteluissa nuoret ovat sanoneet, etteivät olisi pystyneet suorittamaan ko. opintoja koululla. Syitä oli monia. Happipolku on ollut turvallinen tapa opiskella. Opettajat taas ovat olleet usein kiireisiä, koska koululla organisaatiouudistus ja reformi ovat vieneet ajan.

Näytöt ovat menneet hyvin sekä opiskelijoiden että opettajien mielestä. Tosin hankkeen aikana on selvinnyt, etteivät ohjeet siitä, mitä kuhunkin näyttöön kuuluu, ole selkeät. Opiskelijat ja opettajat eivät puhu samasta asiasta. Koulusta ohjeita kysyttäessä on saatu odottaa kauan tai ohjeet ovat muuttuneet eri tilanteissa. Ohjeet eivät valmistuneet kevään aikana e-perusteisiin.

Vuosi on ollut hankkeelle opettavainen. Kevään kehittämispäivien aikana päädyttiin siihen että koulu on oppimista varten – ei hanke. Hyvää on se että, Happipolku mallina viedään koululle. Happipolun mallista kehitetään Stadin AAO:hon tuotantotoimisto / AV-palvelu. Varsinaista nimeä ei ole vielä päätetty. Hankkeessa keskitytään työssäoppimismallien kehittämiseen ja työpaikkaohjaamisen tukemiseen. Kerätään kokemuksia ja tietoa siitä, miten eri koulut toteuttavat työssäoppimista ja 2. asteen reformia. Onko olemassa toimivia malleja, joita voi hyödyntää? Seurataan, kuinka OAJ:n esittämät reformin yhdeksän valuvikaa korjaantuvat – vai korjaantuvatko. Valuviat on listattu hankkeen sivuilla.

Liitteenä Tilannekatsaus 12.9.2019 (LIITE 2, toimitetaan pyynnöstä).

5. Hankkeen talous

Projektipäällikkö esitteli hankkeen taloustilanteen. Seuranta osoittaa, että hankkeen talous on pysynyt hyvin budjetoidussa raamissa. Taloustilanteen yhteenveto kokouksen diaesityksen sivulla 8 (LIITE 1).

6. Teema: Työpaikkaohjaamisen kehittäminen

Päätettiin, että aihetta käsitellään seuraavassa Re:start-hankkeen ohjausryhmässä. Saksan mallin esitteleminen koettiin sen verran tärkeäksi.

7. Muut asiat

Metropolian TKI-johtaja Anna-Maria Vilkuna on pyytänyt eroa Re:startin ohjausryhmästä aikataulusyiden takia. Hän on ilmoittanut seuraajakseen asiakkuuspäällikkö Taru Ruotsalaisen.

Ohjausryhmä suhtautui positiivisesti hankkeen mahdolliseen pidennykseen. Hankehenkilöstö keskustelee aiheesta ja mahdollisuudesta rahoittajien kanssa.

8. Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen

Sovittiin seuraavaksi kokousajaksi 23.1.2020. Paikaksi kaavailtiin YLEä. Antti-Veikko lupasi selvittää asiaa.

9. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30

Helsingissä 5.10.2019

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja

Leena Louhivuori, sihteeri

OAJ vaatii korjaamaan reformin valuvikoja

OAJ:n toisen asteen ammatillisen koulutuksen asiantuntijatiimi kiersi viime syksynä Suomea tapaamassa ammatillisen koulutuksen opettajia. Kuulemansa sekä kierroksen yhteydessä tehtyjen kyselyjen perusteella OAJ:n asiantuntijat esittävät päättäjille yhdeksää keinoa, joilla ammatillisen toisen asteen koulutuksen ongelmia voidaan ratkaista.

OAJ:n yksityiskohtaisissa parannusesityksissä korjataan valuvikoja, joita vuoden 2018 alussa voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanossa on noussut esiin.

Uudistusta on pidetty viime vuosikymmenten suurimpana uudistuksena suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Se on muuttanut opettajien työtä ja edellyttänyt työtä opettajien lisäksi myös johtajilta ja koulutuksen järjestäjiltä.

Työ jatkuu. Opettajien, johtajien, koulutuksen järjestäjien sekä hallinnon lisäksi uudistus vaatii edelleen tukea ja korjausliikkeitä. Vaikka uudet lait onkin saatu voimaan, kehittämistyö vaatii edelleen linjauksia myös päättäjiltä, niin paikallisella tasolla kuin tulevalta eduskunnalta ja hallitukseltakin.

Oikeus opetukseen on turvattava

Reformin seurannassa keskeinen huoli on ollut opiskelijoiden saaman opetuksen määrä.

Perusopetuksessa ja lukioissa opetuksen minimimäärät on määritelty, mutta ammatillisessa koulutuksessa tämä poistettiin. Sen seurauksena opetuksen määrä vaihtelee rajusti koulutuksen järjestäjien ja opintokokonaisuuksien välillä. Se ei ole yhdenvertaista.

Ilman laissa säädettyä valtakunnallista osaamispisteen edellyttämää opetuksen tuntimäärää ei opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta ole tietoakaan.

Henkilökohtaistaminen kuntoon – täsmennyksiä lainsäädäntöön

Asetuksella on velvoitettava, että opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (hoks) kirjataan opettajan antaman opetuksen ja ohjauksen, opinto-ohjauksen sekä erityisen tuen määrä.

Itsenäisessä opiskelussa on nähty tilanteita, jossa esimerkiksi nuori opiskelija on vain jätetty opiskelussa oman onnensa nojaan. OAJ:n mukaan asetuksissa on varmistettava, että itsenäistä opiskelua voidaan kirjata opiskelijalle vain, jos arvioidaan, että hän todella voi saavuttaa osaamistavoitteet itsenäisesti.

OAJ:n mukaan asetuksella on siksi täsmennettävä, että koulutuksen järjestäjällä on oltava yksi kelpoisuusasetuksen vaatimukset täyttävä opettaja jokaista 20 opiskelijaa kohden.

Perusrahoitus viimein kuntoon

Uudistuksen kanssa samaan aikaan toteutetut suuret rahoitusleikkaukset ovat vaikeuttaneet uudistuksen toteuttamista. Nykyinen hallitus leikkasi ammatillisesta koulutuksesta kerralla peräti 200 miljoonaa euroa ja sääti vielä uusia velvoitteita noin 80 miljoonalla eurolla osoittamatta niihin rahoitusta.

OAJ vaatii, että koulutuksen järjestäjille korvataan uuden lain tuomien lisävelvoitteiden aiheuttamat 80 miljoonan euron kustannusvaikutukset, minkä lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitus nostetaan leikkauksia edeltäneelle tasolle. On kiinnostavaa, mitä ammatillisen koulutuksen rahoituksesta sanotaan vaalien jälkeen kirjoitettavassa hallitusohjelmassa.

Ohjattu löytää suunnan

Opinto-ohjauksen määrä ja opinto-ohjaajien työn mitoitus ovat monessa oppilaitoksessa vaakalaudalla.

Opinto-ohjauksen laadun ja saatavuuden turvaamiseksi OAJ haluaa, että yhdellä opinto-ohjaajalla on ohjattavanaan enintään 200 opiskelijaa. Entä miksi ammatillisen toisen asteen opiskelija ei saa samanlaista jälkiohjausta kuin hänen ikätoverinsa lukiossa? OAJ:n mukaan oikeus jälkiohjaukseen pitää säätää amisopiskelijallekin.

Jälkiohjauksessa opiskelija saisi opinto-ohjausta työllistymiseen tai muihin opintoihin hakeutumiseen opintojen loppuvaiheessa ja myös keskeyttäessään opinnot. Valmistumisvuotta seuraavan vuoden ajan ohjauksesta vastaisi koulutuksen järjestäjä.

Työpaikoilla on voitava oppia

Ammatillisen koulutuksen reformissa on pyritty vahvistamaan ammatillisen toisen asteen koulutuksen kivijalkaa, työelämälähtöisyyttä. Työpaikalla oppiminen ei kuitenkaan onnistu pelkästään työntämällä opiskelijat työpaikoille. Työpaikan työpaikkaohjaajan ohjausosaamisesta on huolehdittava. Lisäksi opettajalla on oltava riittävästi aikaa käydä opiskelijoidensa työpaikoilla. Koulutuksen järjestäjän on kirkastettava rooliaan työelämän kehittäjänä ja myös esimerkiksi henkilöstökoulutuksen järjestäjänä. Työelämän ja eri alueiden päättäjien tietoisuutta ammatillisen toisen asteen yhteistyön muodoista on lisättävä

OAJ:n mukaan hoksiin tulee kirjata, miten ja kuinka paljon opettaja osallistuu opiskelijan koulutus- ja oppisopimuskoulutukseen työpaikalla.

Jatkuva haku toimivaksi

Uudistuksessa muuttui myös ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen. Esimerkiksi peruskoulunsa päättävät hakevat opiskelijaksi yhteishaussa keväisin, mutta ilman opiskelupaikkaa jääneet voivat hakea amikseen jatkuvassa haussa ympäri vuoden.

OAJ:n mukaan jatkuva haku on hyvä asia, mutta sen toimeenpano vaatii vielä paljon työtä ja hyvien käytäntöjen jakamista koulutuksen järjestäjien kesken. Muutos edellyttää aikaa myös opiskelijoiden ryhmäytymiselle ja yhteisöllisyydelle, joille on kohdennettava aikaa. Opettajalla on oltava mahdollisuus hoitaa myös kasvatustehtävää ja kysyä, mitä opiskelijalle kuuluu.

Opintoja korkea-asteella

OAJ pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa myös korkea-asteen opintoja jo toisen asteen koulutuksen aikana.

Koulutuksen järjestäjälle on säädettävä velvoite, että se järjestää perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden opinnot niin, että osa opinnoista on mahdollista suorittaa korkea-asteella opiskelijan näin toivoessa.

Laatu on kaikkien asia – oppilaitoksista työpaikoille

Koulutuksen järjestäjän laatujärjestelmän ja laadunhallinnan on oltava nykyistä selkeämpi ja kaikkien toimijoiden tiedossa. Laadun seuranta, arviointi ja jatkuva parantaminen on kaikkien vastuulla.

Laatu- ja esimerkiksi arviointikriteerit ulottuvat luonnollisesti myös työpaikoille, joissa yhä suurempi osa opiskelusta ja oppimisesta reformin myötä tapahtuu.

Opettajien osaaminen ja jaksaminen

Opettajia tulee kouluttaa enemmän ammatillisen toisen asteen koulutuksen uudistuksen tuomista muutoksista. Opettajien työssä lisääntynyttä byrokratiaa ja kirjaamista pitää purkaa.

Esimiehille on varattava riittävästi työaikaa henkilöstöjohtamiseen ja läsnäoloon. Esimiestyö on mitoitettava niin, että yhdellä esimiehellä on enintään 20 johdettavaa. Myös esimiesten koulutukseen pitää järjestää aikaa.

Koulutussopimuksessa samalle oppimisen kartalle opettajat, työpaikkaohjaajat ja opiskelijat

Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi -hanke alkoi syksyllä 2018. Vähän yli puoli vuotta on opettanut enemmän kuin kukaan osasi aavistaa.

Kohderyhmänä ovat media-alan ammatilliset opintonsa keskeyttäneet tai koulutuksen ulkopuolelle jääneet alle 30-vuotiaat helsinkiläiset nuoret. Nuoret täydentävät kesken jääneitä opintojaan ja osaamistaan koulutussopimuksella media-alan työpaikoissa ja suorittavat samalla tutkinnon osia tai tutkintoja. Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Stadin aikuis- ja ammattiopisto toimivat koulutuksen tarjoajina.

Keskeisessä roolissa ovat työpaikkaohjaajiksi koulutettavat Helsingin kaupungin ja yritysten työntekijät. He ovat niitä, jotka ohjaavat opiskelijoita työpaikoilla. Tiedetään, että työpaikkaohjaajat tarvitsevat uudenlaisia sisällöllisiä, pedagogisia ja hallinnollisia työkaluja ohjaamistyöhön. Pidemmällä aikavälillä uudistus vaikuttanee myös ammattikorkeakoulutukseen ja tulevaisuuden työelämään. Ollaan yhdessä samaa mieltä, että työssäoppimisen ja työpaikkaohjaamisen uusille työtavoille ja kehittämiselle on tarvetta paitsi ammatillisen koulutuksen puolella niin yhtä lailla myös ammattikorkeakouluissa. Mutta missä ovat nämä työpaikkojen työpaikkaohjaajat, jotka tarvitsevat näitä taitoja?

Suomen Yrittäjät ry on tehnyt selvityksen työelämän osaamistarpeista. Sen avulla etsitään vastauksia työelämän osaajapulaan ja työssä olevien osaamisen jatkuvaan päivitykseen. Selvitys löytyy Osaamisen ekosysteemi 2025 -raportista. Suomen Yrittäjät ry toivoo selvityksessään, että korkeakouluopiskelijoitakin tulisi työpaikoille. Mahdollisesti niin, että oppisopimukset tulisivat mahdollisiksi myös korkeakouluihin. Tämä olisi yksi tapa valjastaa korkeakoulut palvelemaan paremmin työelämää. Oppisopimuskoulutukset pakottaisivat myös korkeakoulut kehittämään keinoja, joiden avulla opiskelijat voisivat näyttää aiemmin hankitun osaamisen.

Ammatillinen koulutus muutettiin vuoden 2018 alusta osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtökohtaiseksi kokonaisuudeksi. Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudistuminen oli välttämätöntä myös siksi, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. Uudistusta pidetään viime vuosikymmenten suurimpana uudistuksena suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Ammattikoulun uudistuksessa on tarkoituksena siirtää opiskelua koulusta työpaikoille. Taustalla on ajatus siitä, että työn oppii parhaiten työpaikalla. Ammatin voi siten periaatteessa opiskella työpaikalla, jos siihen on tarvetta. Käytännössä tämä ei aivan toimi; työpaikkoja ei löydy ja jos löytyy, siellä ei ole monellakaan aikaa opettaa opiskelijaa.

Työpaikkaohjaajien koulutus yhdessä oppilaitosten ja työpaikkojen välillä on vielä alkuvaiheessa. Työpaikkojen ja oppilaitosten väliltä puuttuvat lisäksi yhteisesti laaditut opastukset opiskelijoille. Oppilaitosten pitäisi antaa työpaikoille selkeät tukea ja ohjeet, jotka sisältävät tutkintojen työpaikoilla suoritettavien opintokokonaisuuksien sisällöt. Samat ohjeet pitäisi olla opiskelijoilla. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan kestävän kehityksen osaamista, digitaitoja ja jatkuvaa oppimista. Kestävän kehityksen ymmärtäminen on nousemassa vahvemmin keskeiseksi kansalaistaidoksi. Kun nuorilta kysytään, mitä he tarvitsevat oman elämäntilanteensa helpottamiseksi, niin vastaukset ovat selkeitä: aikuisen rinnalla kulkijan, joka aidosti välittää ja auttaa eteenpäin. Nuoret kaipaavat puhumisen ja osallistumisen paikkoja ja vertaistukea, eivät niinkään sähköisiä opasteita.

Re:start-hankkeessa etsitään vastauksia edellä mainittuihin lähtökohtiin. Hankkeen toimintaa ja vastaan tulevia ilmiöitä seurataan haastatteluin ja havainnointien avulla. Haastatteluihin osallistuvat hankkeen henkilökunnan lisäksi yhteistyötahot, ohjausryhmä, opettajat ja opiskelijat. Seurantaa voi seurata restart.metropolia.fi-sivuilla.

Miten nämä työssäoppimisen ja koulutusreformin käytäntöön osallistuvat hankkeen opiskelijat, koulutuksen ohjaajat hankkeessa, opettajat oppilaitoksissa ja työpaikkojen edustajat sekä asiantuntijat ajattelevat? Mitä ajatellaan koulutussopimuksesta, työssäoppimisesta, työharjoittelusta ja työpaikkojen valmiuksista ottaa vastaan opiskelijoita?

Seuraavassa on koottu tiivistetysti keskeisiä ajatuksia opiskelijoilta, opettajilta, työnantajien edustajilta, työpaikkaohjaajilta sekä asiantuntijoilta. Teksti perustuu Re:start-hankkeen haastatteluihin ja seurantaan.

Hankkeen näkökulmia:

”Tarpeellinen, erittäin tarpeellinen: oppiminen ja ohjaus työpaikoilla puutteellista, opiskelijat työnnetään työpaikoille. Puuttuu suunnitelmallisuus – ei viety loppuun asti reformia. Mutta nyt sitten huomataan, että opettajilla pitää olla aikaa ottaa näyttöjä vastaan. Kun reformissa siirrytään työpaikalla oppimiseen ja näyttöihin, sehän on ihan älyttömän iso työ. Hankkeessa on ollut iloja; opiskelijoiden onnistumiset, opiskelijat ovat pysyneet mukana, yksi lähti yliopistoon ja sekin on hyvä juttu.”

Opiskelijat:

”En ollut valmis työssäoppimistyöpaikalle, opetus koulussa menee vauhdilla, suuret ryhmät, ei aikaa pysähtyä kysymyksiin, kuitenkin oppiminen ryhmässä on mielekästä. Hankkeessa opin itsestäni aika paljon; sosiaalisuutta, avoimuuttakin sekä ongelmanratkaisutaitoja. Näytön sisältö muuttui koko ajan, näytössä ei selkeitä ohjeita tai näyttö jännitti ihan kauheasti. Haasteita opettajien kanssa, kun kaikki opettajat ei ymmärrä, mikä on HOIKS. Hanke on hyvä, kun voi tehdä oman aikataulun mukaan, saa tukea ja on aikaa keskusteluun, edellinen työpaikka oli rankka kokemus.”

Työpaikkojen edustajat:

”Kaipaan oppilaitosten läsnäoloa. Oppilaitosten yhteyshenkilöiden tapaamisia Nyt vain kysytään lupa, että sopiiko/käykö ja toimiiko. Yhteisen pöydän keskusteluja ja tapaamisia. Tällä hetkellä tuntuu, että opiskelijoiden tarpeet ovat elämänhallintaan liittyviä, itsellä on erilaiset käsitykset opiskelemisesta. Opiskelijat/nuoret ovat ihania, fiksuja ajatuksia heillä. Kun on jutellut heidän kanssaan, niin ovat tyytyväisiä, että voivat olla täällä (hankkeessa). Kaikilla on motivaatio tehdä opiskeluja tällä tavalla.”

Työpaikkaohjaajana toimiminen:

”Hyvin on ruusuinen kuva työpaikoista, että opiskelijaa huomioidaan ja sen asiaa viedään eteenpäin. Töitä tullaan tekemään ja opiskelijaelämää täällä ei tulla viettämään. Työpaikoilla ei ole helppoa – yrityksillä ei helppoa aikaa. Yksityinen sektori on tiukoilla Suomessa.

Ja nyt on opetettu, että niistä huolehditaan (opiskelijoista). Se elämänhallinta työpaikoilla kyllä jää. Alkuajoista ajatus työstä on muuttunut; alkujaan tarkoitus oli, että tekee monen nuoren kanssa yhdessä hommia, tätä se ei suinkaan ole ollut – olenkin opettaja.

Olen näiden monien vuosien aikana huomannut, että opiskelijoille annetaan enemmän vastuuta koko ajan. Oppiminen tapahtuu muualla kuin oppilaitoksissa. Se on eri asia sopiiko se kaikille. Työpaikkaohjaajan pitää olla henkilö, joka haluaa tehdä sitä! Jonkinlainen kiinnostus pitää olla sekä työpaikkaohjaajalla että opiskelijalla, että onnistuu.”

Oppilaitokset/opettajat:

”Digitalisaatio tuo ja on tuonut tullessaan muutoksen. Opettajat tulevat olemaan henkilökohtaisia coacheja / opettajan rooli muuttuu. Opetus menee henkilökohtaisemmaksi – ryhmät ja kohtaamiset ovat haasteena. Henkilökohtainen ryhmä opettajalla on kooltaan 50 opiskelijaa. Opetuksen suunta riippuu seuraavasta hallituksesta. Henkilökohtaistaminen vie liikaa itsekeskeisyyteen.

Opettajan auktoriteetti karisee – ollaan enemmän mestari-kisälli-asemassa. Reformissa ei ole suuria muutoksia aiempaan. Itseohjautuvuus, että suoritukset tulevat tehtyä, niin siinä tulee gappia että kuka hoitaa sen itseohjautuvuuden – vaatimukset ovat liian suuria.

Stadin AO oppilaitoksena – ollaan tukemassa, jotta täyttyy vastuut ja mukana vaikuttamassa hankkeessa. Hanke antaa enemmän kuin ottaa, pääsee näkemään kenttää ja hankeryhmä on sopivan kokoinen. Näytöt menivät hyvin, hyvä oli heikoin arvosana. Opiskelijat ottivat toiminnan vakavasti. Ohjaajat ohjasivat hyvin – ehkä paremmin kuin koulussa – ei saisi ehkä sanoa näin.

Ammattikorkeakoulussa ei ole työpaikkaohjaajakoulutusta opiskelijoille, opettajille tai yhteistyöverkostoille – tarvetta olisi. Opiskelijoille on ollut mediaosaajan työkalut, mediayrittäjyyskurssit, työturvallisuuskurssit, lavennettiin työpaikkahäirintään, mitä minulta voidaan vaatia – tyylisiä. Havahduttiin tähän kun opiskelijat eivät tienneet mikä on työehtosopimus tai oikeudet ja velvollisuudet työpaikoilla.

Työpaikkaohjaajakoulutus ammattikorkeakouluun on ideana hyvä opettajille ja yrityksille.

Pitäisi samalla luoda työnantajalle yhteystiedot ja tietopaketti. Koulu ei nyt anna tukea työpaikoille, se on resurssisyöppö juttu. Pitäisi tuottaa sellaiset ohjeet jotka voisi jakaa sähköpostissa.

Vielä ei ole mitään ohjeistusta, ei mitään tukea. Vain jos pyydetään erikseen niin silloin.

Opiskelijat käyvät neuvottelut itse, jos tulee vaikeuksia niin sitten tuetaan, ja palkkaus on ollut vaikea kysymys. Opiskelijat opettelevat työnantajakeskustelut ja toiminnan, ongelmatapauksessa (esim. opiskelija ei ilmesty työpaikalle) ollaan yhteydessä.”

Asiantuntijat:

”Epäonnistumiset pitää purkaa: jos työharjoittelussa ei selviä, niin pettymys on suuri molemmille, opiskelijalle ja työpaikalle, ja silloin työelämä lopettaa yhteistyön.

Onnistumiset on sama mutta toisinpäin. Voin sanoa, että ei siellä työelämässä ole valmiuksia, kultaiset 60- ja 70-luvun ajat ovat ohi, silloin oli erikseen merkatut henkilöt työelämässä, jotka kouluttivat. Mestari-kisälli-meininkiin ei ole enää paluuta, nyt se ei ole edes sama asia. Ei ole resursseja eikä pohjaa koulutussopimukseen.”

Lähteet:

Helsingin Sanomat
HS/Koulutus 21.10.2018
HS/Koulutus 3.11.2018
HS/Koulutus 20.11.2018
Pääkirjoitus. HS 24.2.2019
Vieraskynä 9.3.2019

Opetushallitus
https://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet

Opetusalan ammattijärjestö OAJ
https://www.oaj.fi/ajankohtaista/

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMK ry
http://www.amke.fi/ajankohtaista/uutiset.html

Opetus- ja kulttuuriministeriö
https://minedu.fi/amisreformi

Haastattelut:
Re:Start-hankkeen henkilökunta, opiskelijat, opettajat, asiantuntijat, työelämäverkosto

Re:startin ohjausryhmän 2. kokous 27.3.2019

Ke 27.3.2019 klo 13.00–15.30
Baltic Film, Media, Arts and Communication School, Tallinn university, Narva mnt 25, Tallinna

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Anna-Maria Vilkuna, Jaana Kivipelto-Karjalainen, Juho Pakarinen, Minna Kaljunen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen, Katrin Sigijane

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö, muut kutsutut ja asiantuntijat: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Ari Matinmikko, Arja Seppälä, Niikka Lius

Katrin Saks, johtaja, BFM

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 27.3.2019 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.00.

2. Esittäytymis- ja kuulumiskierros

Kimmo Räsänen (Broadway Finland): Vuosi alkanut rauhallisesti. Tapahtumat ajoittuvat kesään ja loppuvuoteen. Hankkeen kanssa on kokeiltu ja opittu ja otetaan uusiksi. Harjoittelijat ovat olleet niin erilaisia.

Jaana Kivipelto-Karjalainen (Stadin AAO): Aloitti uutena mediapuolen koulutuspäällikkönä syksyllä 2018. Aivan uusi maailma, aivan erilaista kuin aiemmin – mutta kiinnostavaa ja hyvä porukka. Lisäksi paljon reformiin liittyvää uudistusta ja lisäksi vielä organisaatiouudistus.

Arja Seppälä (Restart ja Stadin AAO): Pari päivää viikossa hankkeessa koulutuksen ohjaajana, otetaan koppia nuorista, joilla kon eskeyttämisvaara. Nuoria tulee jatkuvasti ja virta on sama.

Pekka Mönttinen (Gloria): Toiminta Gloriassa päättyi ja samalla 20 vuoden työssäoppimisvaihe, nuoria oli työssäoppimassa tuona aikana noin 1600. Nyt muutto pikavauhdilla Suvilahden Tiivistämöön (väistötila) meneillään. Suvilahdessa Glorian porukka on otettu vastaan lämpimästi.

Juho Pakarinen (Stadin AAO): Opinto-ohjaaja, yhteishaku loppui juuri, uutta on ettei ole enää pääsykoetta vaan koulutodistuksen perusteella tehdään valinnat. Nyt jännitetään, minkälainen opiskelijaporukka tulee.

Minna Kaljunen (Happi): Kulttuurisen nuorisotyön toiminnanjohtaja, toimipaikkana Happi. Hankkeen kanssa mennyt hyvin, kivaa on ollut mutta tiloja ei ole tarpeeksi ja tiloja ei tule lisää. Opiskelijat tuovat lisää hyvää energiaa päivävuoroon ja ovat motivoituneita ja mukana. Muutos tapahtuu Hapessakin, yksikkö päättyy ja Hapen toiminta siirtyy muualle.

Antti-Veikko Salo (Restart): Projektipäällikkönä hankkeessa, kouluttajana liikkuvan kuvan puolella. Nyt toimittu puoli vuotta. Aloitettiin heti täysillä ja samalla tuli vastaan käytännön elämä ja elämänhallinta. Hapessa toimiminen osoittautui hyväksi, Happijakso syntyi käytännöstä.

Niikka Lius (Restart): Kouluttajana hankkeessa, valo- ja äänipuoli, tullut muutakin. Hankkeen alku on mennyt vauhdilla, työnkuva paljastui vähitellen ja samalla käsitys siitä mitä on tullut tekemään, se on muuttunut ja selvinnyt toiminnan aikana, tapahtumapuolella ei ole ollut juurikaan opiskelijoita.

Leena Louhivuori: (Restart) Hankkeen vaikutusseuranta, haastattelut ja havainnointi sekä kansainväliset ja muut yhteistyöt. Seurannassa on noussut esiin hyvin samoja teemoja kuin julkisessa keskustelussa (HS) sekä opetushallituksen (oph), Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (amke) ajankohtaistiedotteissa. Lisää kohdassa 4.

Ari Matinmikko (Restart): Kouluttajana hankkeessa, graafinen puoli ja valokuvaus. On saanut toiminnan aikana juonesta kiinni, on kivaa, valokuvausta enimmäkseen, graafista puolta ei ole ollut vielä esillä, on ollut paljon tilaustöitä ja nyt on tulossa graafisen puolen opiskelijakin.

Anna-Maria Vilkuna (Metropolia): TKI-johtaja, hieno hanke, jolla pitkä historia takana, hankkeena hieno juuri siksi että on hyvä esimerkkki siitä, kuinka toiminnot kasvavat ja rakentuvat uuden ajatuksen ja koulutuksen päälle, samalla hankkeen avulla ennakoidaan Metropolian tulevaa roolia työssäoppimisen ja työpaikkaohjaajien koulutuksessa.

Katrin Sigijane (BFM): Aikuiskoulutusksen johtaja, BFM järjestää opettajille koulutusta mediasta, opettajat ovat hyvä kohderyhmä, digitaaliset taidot ja median käyttö somessa ovat tarpeellisia, ministeriöstä ottivat yhteyttä että nyt tarvitaan kdigitaalisten taitojen ja median koulutusta opettajille. Somessa käyttäytyminen ja some-kiusaamisen ehkäisy ovat myös opettajille tärkeitä taitoja. Multimedia tulee kouluihin ja kouluympäristöihin.

Jyrki Sinisalo: (Metropolia) ohjausryhmän puheenjohtaja, eläkkeellä, töissä yhden päivän viikossa, nyt meneillään seminaarin järjestäminen alalle (esitys- ja teatteritekniikka). Uusi alkava hanke StageRight on pitkäaikainen haave ja siinä toteutuu monta kehittämisasiaa, saadaan AMK-tutkinnon lisäksi kehitettyä YAMK-tutkintoa alalle. Työssäoppimisen koulutus ja taidot yhdistävät kaikkea koulutuskenttää 2. asteelta ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

3. Muutoksia ohjausryhmän kokoonpanossa

Hyväksyttiin Stoan edellisen johtajan Ulla Laurion pyyntö erota ohjausryhmästä. Hyväksyttiin Stoan uusi johtaja Ulla Bergström hänen tilalleen hankkeen ohjausryhmän jäseneksi. Ulla Bergström on kiinnostunut olemaan mukana hankkeessa. Hän kertoi ottavansa nuoret vakavasti ja siksi työntekijöiden sitouttaminen hankkeeseen on tärkeää. Toimintaa voidaan suunnitella syksyllä 2019 alkavaksi.

4. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

Leena Louhivuori esitteli hankkeen aikana esille nousseita asioita seitsemän teeman kautta: oppilaitosten rooli, työpaikkaohjaajien koulutus oppilaitoksissa, hankkeessa olevat opiskelijat, Happipolku alkuna työssäoppimiseen, näyttöjen merkitys, hankkeen tiedotus sekä hankkeen ilot ja murheet. Ohjausryhmä on saanut seurannan etukäteen luettavaksi. Seurantaan sisältyy lisäksi ajankohtaista keskustelua ja tiedotteita Helsingin Sanomista, OAJ:lta, OPH:lta ja Amkelta. Liitteenä tilannekatsaus 27.03.2019. (LIITE 2). Seurannan tilannekatsauksen esittely herätti runsaasti keskustelua ilmiöistä, joita toiminnan aikana on kohdattu.

5. Hankkeen talous

Projektipäälliikö esitteli hankkeen taloustilanteen. Seuranta osoittaa, että hankkeen talous on pysynyt hyvin budjetoidussa raamissa. Taloustilanteen yhteenveto kokouksen diaesityksen sivulla 8 (LIITE 1).

6. Teema: työssäoppiminen

Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen pohjana ovat tutkinnon osat, jotka suoritetaan työelämässä. Käytännössä perusopinnot (3 x 15 osp) on kuitenkin suoritettava oppilaitoksessa ennen työpaikalle siirtymnistä. Hankkeessa on testattu perusopintojen suorittamista työpajamaisessa ympäristössä, koulun ja työpaikan välimaastossa. Tämä on nimetty hankkeessa Happipoluksi.

Vapaata keskustelua teemasta:

Minkälaista on vuoropuhelu oppilaitosten ja työelämän välillä? Huonoin esimerkki oppilaitoksesta oli, kun opiskelija otti itse yhteyttä ja sovittiin työharjoittelu. Opiskelija oli itse aktiivinen ja halusi aloittaa työharjoittelun. Oppilaitoksesta otettiin yhteyttä noin kahden viikon kuluttua kun pyydettiin ja kyseltiin. Tietoja oli vaikea saada, samoin sopimuksia. Työharjoitteluun kuuluvia opintokokonaisuuksia vaikea löytää ilman opettajaa.

Mikään ei estä sitä, että opettajat tulevat työpaikoille ja ovat mukana työpaikoilla aluksi. Esimiehet työpaikoilla tarvitsevat selkeät opetussuunnitelmat – selkeät ohjeet että mitä ja miten toimitaan uuden työharjoitteluun tullen opiskelijan kanssa.

Työpaikoilla on selkeä tarve sekä opettajalle että opolle – että tulevat mukaan sinne työpaikalle, jos eivät tunne työpaikkaa, eivät tunne työpaikkaohjaajia ja jos eivät tiedä mitä työharjoittelupaikalla tehdään jne. Helpompi toimia näytön arvioijana, jos on selkeät listat kaikilla – ja että ne ovat samat kaikille.

Miten saadaan opettajat ja opot työpaikoille. Miten jalkaudutaan oppilaitoksista työpaikoille? Nyt opettajilla on 25 opiskelijaa ohjattavanaan kerralla ryhmässä.

Opettajille reput selkään ja tutustumaan. Asiat hoituvat paremmin kun tiedetään kuka missäkin vaiheessa on mukana.

Koulutussopimuksen yhtenä kulmana ovat myös ne opiskelijat, joilla on oman elämänhallinta syystä tai toisesta hukassa. Toisille lukujärjestys tuo tiettyä vakautta ja toisille se on taas ylipääsemätöntä. Tapahtumatekniikassa aikataulu on kaikkein tärkein työväline koska tapahtumien aikana kaikkien on sitouduttava siihen.

Joskus työelämäharjoittelussa selviää että ehkäpä tämä työ ei olekaan minulle sopiva että voisiko vaihtaa alaa. Miten näissä tilanteissa opiskelija saa tukea?

Työssäoppiminen ja työelämän pelisäännöt on kyllä tehtävä selväksi opiskelijalle. Sääntöjen osaaminen kasvattaa kohti sitoutumista työelämään. Työnantajan velvollisuudet ja työntekijän velvollisuudet, sopimukset selkeäksi. Työpaikkaohjaajakoulutus on oppilaitosten mahdollisuus tehdä yhteistyötä työelämän kanssa ja verkottua yritysyhteistyötahojen kanssa. Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen on oppilaitosten velvollisuus.

Stadin AAO:ssa järjestetään 2 päivän mittainen työpaikkaohjaajakoulutus, se on tarkoitettu työelämän edustajille. Metropoliassa voisi olla tarvetta samantyyppiselle koulutukselle. Opiskelijoille pitäsi järjestää 5 opsin työpaikkaohjaajakoulutus, koska monet opiskelijat siirtyvät työpaikoille, joissa joutuvat näiden asioiden kanssa tekemisiin.

Re:start-hankkeen keskiössä on työssäoppimisen ja työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen. Hankkeen toiminta toivottavasti saadaan jalkautettua.

Hankkeessa voisi tehdä ekskursioita alan yrityksiin. Näin opiskelijat ja työpaikat tapaavat ja kynnys lähteä työssäoppimaan sekä vastaavasti kynnys ottaa opiskelijoita työssäoppijoiksi madaltuu.

Nuorisotyön ja harrastustoiminnan roolia oppimisessa on myös hyvä pohtia. Voisiko nuorisotalolla hankittua osaamista hyödyntää osana kouluopintoja? Voisivatko nuoriso-ohjaajat olla myös nuorten kouluttajia ja toimia yhteistyössä oppilaitosten kanssa? Voiko rakentaa ns. seinättömiä pajoja nuorisotaloille ja suorittaa avoimella puolella tutkinnon osia?

Stadin AAO:ssa järjestettiin Hanketori. Jokainen hanke sai 3 minuutin pitchaus-ajan. Se oli tarkoitettu erityisesti johdolle, että tietävät enemmän hankkeiden olemassaolosta ja mahdollisuuksista. Tämänkaltaista toimintaa voisi olla enemmänkin. Tiedon saaminen ja vastaanottaminen ei ole niin itsestään selvää.

Metropoliassa jakuvan oppimisen päällikkö Taru Ruotsalainen voisi olla juuri oikea kontakti hankkeen toimintojen jalkauttamiseen. Työhön kuuluu: Osaamisen jatkuva kehittäminen, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja työn opinnollistaminen sekä arvon tuottaminen asiakkaalle. Anna-Maria lupasi yhdistää hankkeen ja Tarun sähköpostilla.

7. Muut asiat

Muita asioita ei tullut esille.

8. Seuraavan kokouksen ajankohdasta sopiminen

Seuraava ohjausryhmän kokous järjestetään torstaina 12.09.2019. klo 12.00–15.30. Ohry pidetään Suvilahdessa Tiivistämöllä, joka on Glorian väliaikanen toimipaikka. Kokouksen teema on työpaikkaohjaamisen kehittäminen.

Pekka Mönttinen esittelee Suvilahden toimintamallia. EU-projektikoordinaattori Tom Rathmann Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Kölnistä kertoo Saksan mallista ja mikä mallissa on onnistunutta ja mikä ei. Ohry aloitetetaan lounaalla Suvilahdessa.

9. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.35

Helsingissä 8.4.2019

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja

Leena Louhivuori, sihteeri

Tietosuojaseloste

Avaa tästä seloste Re:start-hankkeessa kerättävistä henkilötiedoista ja niiden käsittelemisestä sekä täydentävistä rekistereistä