Katsaus menneeseen ja tulevaan

Katsaus menneeseen ja tulevaan

10. Työllistyminen

Työssäoppimisen maailmaan sukeltaminen on osoittanut, kuinka olennainen merkitys sillä on paitsi ammatin oppimisessa, myös verkostojen luomisessa ja opintojen jälkeisessä työllistymisessä. Tämä pätee yleisestikin eri ammattialoilla, mutta etenkin elokuva- ja TV- sekä tapahtumateknisillä aloilla, jotka ovat perinteisesti täydentäneet itse itseään. Koulutustakin tärkeämpää on ollut, että tuntee oikeat ihmiset ja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan näyttämässä kyntensä ja osaamisensa.

Työssäoppimispaikkaan tai harjoitteluun pääseminen vaatii kontakteja. Niitä syntyy yleisimmin joko koulun tai opettajien kautta tai omien muiden kontaktien avustuksella. Opettajien suosituksilla on suuri paino ja valta työssäoppimispaikkoja ja opiskelijan myöhempää alalle kiinnittymistä ajatellen. Tosin opettajat voivat antaa vain suosituksia, lopputulos riippuu opiskelijasta itsestään: kuinka hyvin työnsä hoitaa ja miten henkilökemiat toimivat työpaikalla.

Maakunnissa alkaa olla jo suorastaan pulaa ns. suorittavan tason tekijöistä, koska Helsinki vetää puoleensa osaajia kaikkialta. Monipuolinen osaaminen on valtti etenkin Helsingin ulkopuolella, koska leipä tulee pienistä puroista ja erilaisista keikoista. Helsingissä puolestaan on tilausta huippuosaajille ja erikoistumiselle. Työllistyminen on kaikkialla pääsääntöisesti pätkätyöluonteista.

AMK:ssa opiskelijat ovat motivoituneet tekemään omaehtoisia, taiteellisia projekteja. Asiakasprojektit jäävät usein pienemmälle huomiolle ja kiinnostukselle, vaikka ne olisivat työllistymisen kannalta olennaisen tärkeitä.

Opintojen aikana hankitut verkostot ja kontaktit ovat erityisen tärkeitä, kun valmistunut opiskelija lähtee hakemaan oman alansa työpaikkoja. Oppilaitosten tulisi siksi tarjota nykyistä enemmän tukea työelämäverkostojen luomiseen ja ylläpitää esimerkiksi avoimia tietokantoja työssäoppimis- ja harjoittelupaikoista. Esimerkiksi Tanskassa oppilaitosten perusrahoitus ja aloituspaikat on sidottu siihen, kuinka hyvin valmistuneet opiskelijat työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Rahoitusmalli on luonut kepin ja porkkanan, jonka ansiosta koulut ovat panostaneet huomattavasti opintojen jälkeiseen työllistymiseen. Suomessakin rahoituksesta 15% tulee vaikuttavuuden perusteella, ja siihen vaikuttavat työllistyminen, jatko-opinnot ja palaute. Tanskassa työllistymisen ja rahoituksen määrän yhteys on kuitenkin vahvempi, ja tämä on toisaalta vaikuttanut työllisyyteen positiivisesti, mutta samalla ohjannut oppilaitoksia tuijottamaan mittareita ja taloudellisia tunnuslukuja substanssin kustannuksella.