Katsaus menneeseen ja tulevaan
Katsaus menneeseen ja tulevaan
6. Palkaton koulutussopimus
Ammatilliseen koulutukseen kuuluva työssäoppiminen tehdään nykyään koulutussopimuksella tai oppisopimuksella. Koulutussopimus on lain mukaan palkaton, eikä opiskelija ole työsuhteessa työnantajaan. Oppisopimuksesta puolestaan maksetaan palkkaa.
Re:startin havaintojen mukaan koulutussopimuksen palkattomuus vaikeuttaa työssäoppimista ja pahimmillaan jopa estää sen. Se myös asettaa 2. asteen opiskelijat ja AMK-opiskelijat eriarvoiseen asemaan suhteessa työssäoppimispaikkoihin ja tulevaan työllistymiseen.
Laki kieltää palkan tai muun korvauksen maksamisen ammatillisesta oppilaitoksesta tulevalle koulutussopimusopiskelijalle. Media- ja luovan alan realiteetit – pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työajat – pahimmillaan estävät työssäoppimisen, jos opiskelijalla ei ole varaa elää pelkän opintotuen ja opintolainan varassa. Etenkään kalliiden asuntojen pääkaupunkiseudulla opintotuki asumistuellakaan lisättynä ei riitä mihinkään. Ja jos työssäoppimisjaksoja ei ole, alalle työllistyminenkin on epätodennäköistä.
Esimerkiksi TV-sarjatuotannossa työskentely tarkoittaa sitä, että tuotannon ajaksi muun elämän voi unohtaa. Harrastukset, ystävät ja iltatyöt, joiden parissa on voinut viettää aikaa kouluopiskelun lomassa, täytyy laittaa tauolle jopa usean kuukauden ajaksi. Kuvauspäivät venyvät helposti 12–13-tuntisiksi, ja niiden ulkopuolinen aika menee lepoon ja toipumiseen. Mikäli opiskelijan talous nojaa iltatöistä saatuun palkkaan – kuten hyvin monen kohdalla on – työssäoppimisjakso voi aiheuttaa suuria taloudellisia ongelmia opiskelijalle, mikäli työssäoppimisesta ei makseta palkkaa tai muuta korvausta.
Koulutussopimuksen sijaan työssäoppimisen voi toisella asteella järjestää myös oppisopimuspohjalta. Oppisopimusopiskelijalle tulee maksaa TES:n mukaista palkkaa, joka esimerkiksi elokuva- ja tv-alalla on 75% 1-palkkaryhmän palkasta, käytännössä n. 1400 euroa bruttona / kk. Rahallinen ero ammattilaisen palkkaamiseen on kuitenkin jo niin pieni, että moni tuottaja palkkaa mieluummin osaavan työntekijän kuin ottaa riskin ja pestaa oppisopimusopiskelijan, jota pitää lisäksi kouluttaa kaiken kiireen keskellä.
Ammatillisen koulutuksen reformi sekä työehtosopimukset ovat aiheuttaneet pattitilanteen, jossa koulutussopimusopiskelijalla ei ole varaa mennä alan työssäoppimispaikkaan, koska ei voi saada sieltä palkkaa eikä ehdi tekemään muita töitä. Oppisopimusopiskelija taas on työnantajan näkökulmasta liian kallis ja työläs, ja siksi oppisopimuspaikkoja ei synny. Lisäksi ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat opiskelijat on asetettu eriarvoiseen asemaan, sillä AMK-harjoittelijoille saa maksaa palkkaa tai harjoittelukorvausta – media-alan oppilaitokset suorastaan edellyttävät sitä.
Ehdotamme
…että ammatillisen koulutuksen lakia tai sen tulkintaa muokataan niin, että koulutussopimusopiskelijalle on mahdollista maksaa työssäoppimisjakson aikana ns. harjoittelukorvaus, jonka suuruus on n. 500-650 euron haarukassa. Tämä korvaus vapauttaa opiskelijan iltatöiden tekemisestä työssäoppimisen ajaksi, muttei kuitenkaan vähennä vielä opintotukea. Tällöin myös opiskelijan ja työnantajan sitoutuminen työssäoppimisjaksoon vahvistuu. Ja ennen kaikkea, opiskelija pääsee tutustumaan avainhenkilöihin eli alan ammattilaisiin ja näyttämään mitä osaa ja mihin pystyy. Parhaimmillaan sillä on suuri vaikutus opintojen jälkeiseen työllistymiseen ja alalle kiinnittymiseen.