Koronapandemia on aiheuttanut vuoden 2020 aikana suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Erityisen kovaa korona on iskenyt palvelualoille sekä luoville aloille. Luovat alat muodostavat lähes 4% bruttokansantuotteesta ja niiden merkitys työllistäjänä on kasvanut voimakkaasti ennen koronakriisiä. Luovat alat ovat työvoimavaltaisia ja kokoontumisrajoitukset ovat vaikuttaneet suoraan ja välillisesti jopa satojen tuhansien suomalaisten toimeentuloon. Pelkästään tapahtumateollisuudessa toimii Tapahtumateollisuus ry:n mukaan n. 20 000 kokoaikaista ja 175 000 tilapäistä työntekijää. Tapahtumien ja tuotantojen peruuntumisten, kulttuurilaitosten toimintarajoitusten ja yritysten talousvaikeuksien myötä luovilta aloilta on vaarassa kadota runsaasti työpaikkoja, osaamista ja infrastruktuuria, joiden jälleenrakentaminen tulee vaatimaan paljon aikaa, työtä ja pääomia.

Luovan alan toimijat vaikeuksissa

Kevään ja kesän 2020 aikana tapahtuma-alan yritykset ovat käynnistäneet yt-neuvotteluja ja lomauttaneet henkilöstöään. Kevään sulkutilanne vaikutti elokuva- ja tv-sarjojen kuvauksiiin, joita siirrettiin tai peruttiin ja tv-ohjelmien tuotannot tehtiin minimimiehityksellä. Teatterin tiedotuskeskuksen mukaan teattereiden lipputulomenetykset olivat kevään näytäntökauden osalta 1,7 miljoonaa euroa viikossa. Musiikkitapahtumia ja niiden järjestäjiä edustava LiveFIN ry arvioi, että pelkästään musiikkifestivaalien liikevaihdon menetykset nousevat vuonna 2020 jopa 180 miljoonaan euroon. Koko tapahtumateollisuuden menetykset ovat Tapahtumateollisuus ry:n arvion mukaan jopa 1,5 miljardia euroa. Muusikkojen liiton jäsenkyselyn mukaan noin 96% muusikoista on menettänyt pandemian vuoksi työtilaisuuksia. Yritysten markkinointibudjettien pienentyessä mainostoimistot ovat joutuneet vaikeuksiin eikä konkursseilta ole vältytty. Syksyn alkaessa rajoituksia on kyllä purettu, mutta suuri epävarmuus jatkuu edelleen ja tästä syystä moni yritys ja tapahtuma tulee todennäköisesti kaatumaan.

Kriisi uhkaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä luovien alojen työllisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä vaikeuttaa alalle työllistymistä. Työllisyysnäkymien heikkeneminen, massalomautukset ja irtisanomiset sekä yritysten ongelmat heijastuvat samalla negatiivisesti luovien alojen työharjoitteluihin, työssäoppimismahdollisuuksiin ja osaamisen siirtämiseen uusille sukupolville. On vaarana, että luovat alat lamaantuvat, alan nuoret työntekijät, freelancerit, yrittäjät ja vastavalmistuneet jäävät työttömiksi ja alaa opiskelevat eivät pääse harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoihin oppimaan, verkostoitumaan ja rakentamaan polkujaan kohti työtä ja ammattilaisuutta.

Korona vaikeuttaa alalle pääsyä

Luovat alat ovat suurelta osin projekti- ja pätkätyöluonteisia. Työnantajia voi olla paljon ja töitä tehdään runsaasti myös freelancer- ja toiminimipohjalta tai erilaisten apurahojen, avustusten ja tukien turvin. Työn ja toimeentulon epävarmuus ja kausiluonteisuus ovat tyypillisiä luoville aloille. Työllistymisessä verkostoilla ja hyvillä työnäytteillä on avainasema. Kilpailu voi olla kovaa, ja koronakriisi on aiheuttamassa etenkin alalla lyhyen aikaa toimineille tai alalla vasta aloittaville nuorille työntekijöille katkoksen työhistoriaan, mikä voi työ- ja verkostoitumistilaisuuksien puuttuessa vaikeuttaa työllistymistä jatkossa ja johtaa pahimmillaan tipahtamiseen työelämän ulkopuolelle. YLE:n haastattelema akatemiatutkija Lauri Sääksvuori näkee, että riski pidemmän ajan ongelmista lisääntyy, jos pääsy työelämään viivästyy. Sääksvuoren mukaan aiempien lamojen ja taantumien aikana valmistuneilla on ollut keskimääräistä heikompi tulokehitys ja jopa korkeampi kuolleisuus (Tuleeko tänä keväänä valmistuvista opiskelijoista väliinputoajaluokka? – Laman aikana valmistuneilla kohonnut riski jäädä työelämän ulkopuolelle, YLE 25.4.2020).

Luovien alojen merkittävät vaikeudet asettavat suuren osan alan työntekijöistä ja opiskelijoista heikkoon työmarkkina-asemaan. Tutkimusten ja aiempien hankkeiden havaintojen perusteella nuoret miehet ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Naiset hakevat herkemmin apua ongelmiinsa, mutta miesten pahoinvointi kasaantuu eikä tukiverkostoja osata välttämättä hyödyntää. Media- ja tapahtuma-alojen teknisissä ammateissa on lisäksi miesenemmistö.

Luoville aloille työllistyminen sakkaa

Ammattikorkeakouluista ja toiselta asteelta luoville aloille valmistuneiden työllistyminen on ollut tilastojen perusteella heikompaa kuin valmistuneiden työllistyminen kaikille aloille keskimäärin – tämä siis jo ennen poikkeusaikoja. Tilastokeskuksen koko maata koskevien tilastojen mukaan AMK-asteelta humanistisille ja taidealoille 2015–18 valmistuneista 19,36% oli työttöminä vuosi valmistumisen jälkeen, kaikkien AMK-tutkintojen vastaava luku oli 7,95%. Ammatillisen koulutuksen puolella humanistisille ja taidealoille 2015–18 valmistuneista 23,26% oli työttöminä vuosi valmistumisen jälkeen, kaikkien koulutusalojen vastaava luku puolestaan oli 18,53%. Miesten työllistyminen on ollut naisia heikompaa: AMK-opiskelijoista 22,87% miehistä ja 17,99 naisista oli työttöminä vuosi valmistumisesta, 2. asteella vastaavat luvut olivat miesten kohdalla 26,31% ja naisten kohdalla 21,68%. Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 3–5 prosenttiyksikköä matalammat, mutta trendi on sama. Samanaikaisesti mm. av- ja tapahtuma-aloilla on kärsitty osaavan työvoiman pulasta. Nuoret työntekijät ja alan työnantajat eivät ole kohdanneet, tai nuorten osaaminen ei ole ollut työelämän vaatimusten mukaista.

Luoville aloille on perinteisesti tultu töihin työssäoppien ja etenkin vanhemmilla työntekijöillä ei välttämättä ole alan muodollista koulutusta. Sama pätee myös nuorempiin sukupolviin – tosin koulutuksen merkitys on kasvanut jatkuvasti. Alalla jo työskentelevien, mutta ilman koulutusta olevien tai osaamisen päivitystä tarvitsevien nuorten työllistymismahdollisuudet paranevat, mikäli he kouluttautuvat alalle.

Opiskelu ja työssäoppiminen koronan varjossa

Koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi myös luovien alojen opiskelijoiden työharjoitteluun ja työssäoppimiseen ja kasvattanut opintojen venymisen tai keskeytymisen riskiä. Kun luovien alojen työt olivat kevällä pysähdyksissä ja koulujen opetus siirtyi verkkoon, harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja jäi toteutumatta ja osalla opiskelijoista oli vaikeuksia pysytellä mukana etäopiskelun tahdissa. Kaikilla ei myöskään ollut riittävän hyviä teknisiä laitteita tai valmiuksia etäopiskeluun. Etenkin sellaiset opiskelijat, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja jotka mahdollisesti oppivat paremmin työtä tehden kuin koulussa, ovat kärsineet muita enemmän korona-ajasta. Näitä opiskelijoita varten tarvitaan kohdennettuja työssäoppimisen keinoja, joiden avulla opintojen etenemistä voidaan vauhdittaa ja samalla ehkäistä keskeyttämis- ja syrjäytymisvaaraa.

Työssäoppimisen ja työllisyystoimien tulee sopeutua

Koronan vaikutukset osuvat myös julkiseen talouteen, oppilaitosten resursseihin ja työllisyystoimiin käytettävissä oleviin varoihin. Resurssitehokkaille ja skaalattaville tavoille edistää nuorten työllisyyttä ja oppimista on tilaus. Tilastojen valossa yksityissektorille suunnattu palkkatuki on julkista sektoria vaikuttavampaa ja siksi palkkatukea on kannattavaa suunnata yksityisiin työpaikkoihin.

Restartin havaintojen perusteella on olemassa selkeä tarve kehittää ja ottaa käyttöön luovien alojen ominaispiirteet huomioivia, skaalattavia työharjoittelu-, työssäoppimis- ja työllistymistapoja, jotka

• vahvistavat alalla toimivien, alalla aloittavien ja alaa opiskelevien nuorten ammatillista osaamista ja verkostoja,
• vastaavat työnantajien osaamistarpeisiin,
• auttavat nuorten nopeassa integroitumisessa työelämään,
• varmistavat osaamisen siirtymisen uudelle sukupolvelle ja
• näin auttavat sekä nuoria että luovien alojen toimijoita selviytymään koronaviruksen aiheuttamasta tilanteesta.

On myös tarve

• huomioida nuorten miesten tilanne, tarpeet ja edustus alan työttömistä,
• välittää tietoa työelämän tarpeista oppilaitoksille ja päätöksentekijöille sekä
• vahvistaa ja kehittää oppilaitosten roolia osana työharjoittelua ja työssäoppimista sekä luoda niihin selkeitä ja yhdenmukaisia toimintatapoja, myös ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen välille.

Näiden lisäksi on tärkeää huomioida koronakriisin aiheuttamat rakenteelliset muutokset luovilla aloilla ja niistä johtuvat koulutus- ja osaamistarpeiden muutokset, sekä nuorten että työnantajien osalta.

Luovat alat eivät ole marginaalissa

Luovien alojen merkitys kansantaloudessa on suuri ja se kasvaa jatkuvasti. Luoviin aloihin on myös investoitu merkittävästi – niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kansantaloudellisesti ei ole järkevää päästää luovia aloja romahtamaan koronarajoitusten takia. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa ja taloudellisen toiminnan siirtyessä tavaroiden tuotannosta kohti palveluiden tuotantoa, luovat alat tulevat kasvattamaan aina vain enemmän merkitystään ja nousemaan marginaalista valtavirraksi.