Antti-Veikko Salo

Re:startin ohjausryhmän 6. kokous 14.1.2021

To 14.1.2021 klo 13–15
Teams

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Taru Ruotsalainen, Pekka Mönttinen, Jorma Harjamäki, Kimmo Räsänen

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Arja Seppälä, Ari Matinmikko, Jarno Marjamäki

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13.02. Puheenjohtaja totesi kokouksen olevan hankkeen viimeinen kokous

2. Kuulumiskierros

Kuulumiskierros käytiin ripeästi. Osallistujilla ei ollut mielessään mitään erikoista. Osallistujat totesivat, että töitä ja puuhaa riittää taas vuoden vaihteen jälkeen. Kimmo Räsänen kertoi vaihtaneensa työpaikkaa sitten viime kokouksen.

3. Hankkeen tilannekatsaus ja lopettaminen

Antti-Veikko esitteli viimeisen syksyn (2020) työt ja tärkeimmät toiminnot. Syksyllä aloitettiin tulosten analysointi ja prosessointi sekä seurantamateriaalin työstäminen kohti loppujulkaisua.

Työtä jatkettiin korona-aika huomioiden. Kohderyhmän nuorille etsittiin työllistymispolkuja ja autettiin digiportfolion tekemisessä. Autettiin siinä, miten lähestytään työnantajia ja luodaan kontakteja työelämään. Kuten sanottu, korona sotki toimintaa.

Hankkeen työntekijöiden omat verkostot ja suhteet auttoivat kontaktien etsimisessä ja verkostojen luomisessa.

Syksyllä 2020 aloitettiin Stadin AO:n ja Tiivistämön (Helsingin kaupungin kulttuuriareena) yhteistyö. Aiemmissa hankkeissa suunniteltu Temppurata-koulutus otettiin uudestaan käyttöön ja jatkuu keväälle 2021.

Tiivistämöllä aloitettiin myös striimaus-koululutus. Hankkeen kouluttajat siirtyivät Tiivistämön työntekijöiksi kouluttamaan.

Antti-Veikko kertoi toiminnoista ja tuloksista (LIITE 1)

4. Teema: Re:Start –hankkeen loppujulkaisu, tulokset ja niiden levittäminen

Antti-Veikko kertoi ja esitteli tiivistelmän toiminnoista ja tuloksista sekä toiminnan tulosten levittämisestä (LIITE 1)

Antti-Veikko kertoi tulevasta jatkohankkeesta, joka alkaa 1.4.2021. Uudessa Re:act-hankkeessa hyödynnetään Re:start-hankkeen toiminnan tuloksia ja johtopäätöksiä.

Tuloksista ja johtopäätöksistä on koottu ehdotuksia ja tiedotusaineistoa, joka on viety tiedoksi päättäjille. Päättäjiltä onkin saatu hyvää palautetta.

Talousluvut kertovat hankkeen sujuneen suunnitelmien mukaan. Koulutukseen jäi rahaa ja flat rate käyttämättä suurelta osin. Kokonaiskustannukset tuli täytettyä.

Puheenjohtaja nosti esiin kysymyksen siitä, miten tuloksia hyödynnetään jatkossa, kukin omalla tahollaan. On hienoa, että jatkohanke voi osaltaan viedä asiaa eteenpäin. Puheenjohtaja kiitti seurannan tekijää Leenaa (sihteeri) haastatteluista ja keskusteluista. Niiden lukeminen kosketti syvästi. Varsinkin, kuinka opiskelija kokee oppilaitoksen ahdistavana – ja siinä kaikilla oppilaitoksen edustajilla olisi peiliin katsomisen paikka.

Pekka Mönttinen tuli juuri Helsingin kaupungin tilannekatsauskokouksesta. Siellä todettiin että toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointiin tullaan kiinnittämään huomiota enemmän. Se tuntuu juuri nyt tärkeältä. Puheenjohtaja totesi, että hyvä asia on tullut esille: kouluun mennessä pitää olla hyvä mieli – että on hienoa, että saa opiskella.

Jorma Harjamäki pohti, mikä on muuttunut ja muuttanut suhtautumista kouluun. Onko reformi vaikuttanut? Kuitenkin hankkeen keskeinen juttu oli, että on ollut aiempia huonoja kokemuksia koulusta ja opetuksesta. Hankkeen tulokset ovat siksi hyviä ja avaavia.

Arja muistutti, että hankkeen kohderyhmä oli sitä haurainta porukkaa – ja siihen tarvittiin juuri erityisosaamista. Nyt uuden sisäänpääsysysteemin myötä valikoituvat hyvän keskiarvon saanet nuoret. He syrjäytyvät eri tavalla. He huomaavat pian, että olikin väärä alan valinta. Pääsykokeet olivat hyvä siinä, että silloin seuloituivat mediasta kiinnostuneet ja nyt keskiarvokeskeisessä systeemissä nousevat esiin ns. väärät valinnat. Tiivistämö onkin tärkeässä roolissa koulun rinnalla.

Loppujulkaisusta: Antti-Veikko valmistanut koosteen (LIITE 1). Julkaisu on sekä printtinä että sähköisenä.

Sasu Pajala kysyi, miten työpajat voivat tukea hankkeen toimintatapoja. Todettiin työpajojen olevan erilaisia luonteeltaan kuin Tiivistämö. Tiivistämö on oikea työpaikka, jolla on 20 vuoden kokemus työssäoppimisen menetelmistä. Jorma Harjamäki pohti Digitalentsin ja Mediakylpylän toimintaa ja yhteistyömahdollisuuksia jatkohankkeen kanssa. Digitalents Acdemy on pelipuoleen keskittynyt – mutta sekin voisi olla mukana.

Tiivistämön tapahtuma-areenasta on tullut striimaukseen keskittynyt työssäoppimisen opiskelu- ja työpaikka.

5. Muut asiat

Puheenjohtaja antoi kiitoksensanojen ryöpyn ohjausryhmän jäsenille. Erityiskiitokset kohdistuivat Antti-Veikolle ja Leenalle. Ohjausryhmän jäsenet kiittelivät vuorostaan hanketyöntekijöitä ja yhteistä toimintaa. Siihen oli hyvä lopettaa kokous ja Re:start-hanke. Muita asioita ei tullut esille.

6. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti Re:start-hankkeen ohjausryhmän viimeisen kokouksen klo 14.00.

Helsingissä 1.2.2021

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja

Leena Louhivuori, sihteeri

Työn ja koulun välissä

Metropolia ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin yhteinen Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi -ESR-hanke päättyi vuoden 2020 lopussa. Re:startin päämääränä oli löytää uudenlaisia keinoja media- ja tapahtuma-alojen työssäoppimiseen ja opintojen keskeyttämisen vähentämiseen. Nuorten työllistyminen opintojen jälkeen oli myös tavoitteena.

Tavoitteemme on ollut nostaa media- ja tapahtuma-alojen ruohonjuuritason näkemyksiä yleiseen keskusteluun ja samalla tuoda näkökulmia ja ehdotuksia alojen koulutukseen, työssäoppimiseen ja työelämään. Re:startin loppuvaiheessa media- ja tapahtuma-aloille työntyivät myös korona-ajan ilmiöt. Työssäoppiminen ja alalle työllistyminen tyrehtyivät tai muuttivat muotoaan.

Re:startin toiminnassa nousseiden kokemusten, havaintojen ja tulosten pohjalta olemme toimittaneet loppujulkaisun Työn ja koulun välissä – Työssäoppiminen media- ja tapahtuma-aloilla. Seuraavat teemat ja asiat nousivat erityisesti esiin:

1. Suomalaisissa yrityksissä on runsaasti media-alaan liittyviä tarpeita, mutta ne jäävät usein piiloon. Työssäoppiminen tällaisissa työpaikoissa voisi auttaa nuoria työllistymään yrityksiin opintojen jälkeen. Suurin ongelma on, että yrityksissä ei ole alan ohjausosaamista, ja siksi työssäoppimista ei tapahdu. Ehdotamme, että oppilaitokset ryhtyvät aktiivisesti markkinoimaan työelämälle mahdollisuutta työssäoppimisen suorittamiseen siten, että tarvittava ohjaus tulee koulun puolelta. Tämä edellyttää samalla opettajien nykyistä laajempaa jalkautumista työelämään.

2. Media- ja tapahtuma-alojen työssäoppiminen voi aiheuttaa toimeentulo-ongelmia opiskelijoille. Toisen asteen koulutussopimus on lain mukaan palkatonta. Media- ja tapahtuma-aloilla tehdään pitkää päivää epätyypillisinä aikoina. Tällöin opiskelijan voi olla mahdotonta tehdä muita töitä, joilla rahoittaa elämäänsä. Työssäoppiminen voi jopa jäädä toteutumatta, jos opiskelijalla ei ole siihen varaa. Ehdotamme, että koulutussopimuksen aikana sallittaisiin pienehkön korvauksen maksaminen opiskelijalle tai vaihtoehtoisesti mahdollistettaisiin opintotuen saaminen oppisopimuksen aikana. Kolmantena vaihtoehtona ehdotamme yleistä perustulomallia.

3. Media- ja tapahtuma-alat ovat freelancer- ja pätkätyövaltaisia. Havaintomme mukaan valmistuneet opiskelijat tarvitsisivat erityisesti tukea työllistymiseen, oman osaamisen markkinoimiseen ja sirpaleisella alalla toimimiseen. Koulujen yrittäjyyskurssit painottuvat yrityksen perustamiseen ja käytännön pyörittämiseen. Osa valmistuneista opiskelijoista putoaa tyhjän päälle, koska valmistautuminen työelämässä toimimiseen on saattanut jäädä opiskelujen aikana ohueksi. Moni valmistunut ei esimerkiksi ymmärrä, millä perustein voi laskuttaa omasta työstään ja mitä velvollisuuksia siihen kuuluu. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta alalla toimiminen vaatii yrittäjämäistä toimintatapaa. Ehdotamme, että myös valmistuneille opiskelijoille ryhdytään tarjoamaan neuvonta- ja tukipalveluita, jotka osaavat huomioida alan erityispiirteet.

4. Työssäoppimisen onnistuminen vaatii sitä, että opiskelija saa riittävästi ohjausta työpaikalla. Työpaikkaohjaajalla on tässä suuri vastuu. Havaintojemme mukaan ongelmallista on, että työpaikkaohjaajien oletetaan toimivan opettajien tavoin ja että heiltä vaaditaan runsaasti myös hallinnollista osaamista. Harvalla työpaikkaohjaajalla on myöskään aikaa osallistua monipäiväisiin koulutuksiin työpaikan ulkopuolella. Haastattelemiemme työelämän edustajien mukaan olisi tärkeää, että työpaikkaohjaajan tehtävä keskittyisi ammatilliseen substanssiin. Koulun puolestaan tulisi hoitaa koulutussisältöihin ja hallintoon liittyvät asiat. Työelämän puolelta on toivottu, että työpaikkaohjaajien koulutus järjestettäisiin työpaikoilla. Lisäksi on toivottu, että opettajat olisivat aktiivisemmin mukana työssäoppimisjaksoissa.

Kiitämme kaikkia hankkeeseen osallistuneita nuoria ja työpaikkoja, yhteistyökumppaneita, oppilaitoksia, verkostoja, rahoittajia, asiantuntijoita ja kaikkia muita, jotka ovat olleet mukana Re:startin toteutuksessa. Toivomme, että tämä julkaisu synnyttää uusia ajatuksia ja että sen tulokset jäävät elämään. Opiskelijan, opettajan ja työelämän yhteistyö on olennaisessa asemassa siinä, että opintojen keskeyttäminen vähenee ja työssäoppiminen ja työllistyminen onnistuvat.

Julkaisu löytyy sähköisenä ja saavutettavana versiona osoitteesta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-272-8

Painettua versiota on jonkin verran jäljellä ja sitä voi tiedustella Antti-Veikko Salolta.

Terveisin Re:startin porukka

Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
restart.metropolia.fi

Yhteydenotot

Antti-Veikko Salo
050 355 0779
antti-veikko.salo@metropolia.fi

Re:startin ohjausryhmän 5. kokous 28.8.2020

Pe 28.8.2020 klo 10–12
Metropolian Arabian kampus, Hämeentie 161, Re:startin etätyötoimisto / Teams

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Taru Ruotsalainen, Pekka Mönttinen, Jaana Kivipelto-Karjalainen, Ulla Bergström, Jorma Harjamäki

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Niikka Lius, Jarno Marjamäki

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 28.8.2020 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.00 ja toivotti kaikki tervetulleiksi kokoukseen.

2. Kuulumiskierros

Jyrki Sinisalo: On ollut hyvä kesä maalla. Mutta työhuoneelle oli kiva palata. Syksyllä tulossa joitain näyttelyitä. On mukavaa.

Pekka Mönttinen: Kesä meni hyvin – Joensuussa ja merellä. Työasioista pääsi eroon ja sai ne pois mielestä pian. Loma tuli tarpeeseen. Nyt aloitetaan Tiivistämöllä kesän jälkeen. Striimauksilla aina vaan selkeämpi tarve. Keväällä aloitettua yhteistyötä jatketaan.

Ari Matinmikko: Kesä meni hyvin pyöräillessä. Elokuun alussa aloitettiin työt. Hankkeen etätoimistossa alkoi työt heti. Hankkeessa valmistuneet opiskelijat tarvitsevat tukea portfolion teossa sekä siinä, miten haetaan työttömyystukea ja verokortteja etc.

Niikka Lius: Kesällä oli vähän töitä. Itsekin alan freelancer. Nyt on kiva olla Tiivistämöllä ohjaamassa nuoria.

Jorma Harjamäki: Paras kesä ikinä kun sai olla kotona. On ollut kauniit säät ja luontokuvauksen harrastajana hyvä kesä. Kuvia ei näe julkisesti mutta nyt Herttoniemeläinen-lehdessä oli muutama. Digitalents jatkaa toimintaansa. Etsitään yhteistä toimintalinjaa Stadin AO:n, Metropolian ja hankkeen välille.

Ulla Bergström: Viimeiset puoli vuotta on ollut yhtä kaasua ja jarrua. Monta asiaa tullut esiin. Koppi henkilökunnan hyvinvoinnista on nyt otettava. Näillä mennään edelleen kohti vuoden vaihdetta – toivottavasti nk. normaalein askelmerkein.

Jaana Kivipelto-Karjalainen: Mukava kesä – pääkoppa kyllä tyhjeni täysin kesällä. Ennen lomaa oli aika hektistä. Valmisteltiin syksyä samalla. Elokuu lähti sitten hyvin – rauhallisesti on mennyt. Lähiopetus on järjestetty porrastetusti. Digitaalisuuteen mennään kaiken kaikkiaan.

Taru Ruotsalainen: Kesä meni hyvin. Syksy alkoi tai jatkettiin siitä että etänä tehdään töitä. Työtavat ovat nyt muuttuneet – digiloikka tuli jäädäkseen.

Antti-Veikko Salo: Kesästä – maalla kun asuu niin on paljon siihen liittyvää; pihatyötä ja talonrakennushommaa ja muuta. Hauska palata töihin. Kevät meni etätöissä ja nyt jatkuu jälleen. Luottavaisin mielin päivä kerrallaan. Osa etänä ja osa lähityössä.

Leena Louhivuori: Kesä meni hyvin. Keväällä kirjoitettiin Antti-Veikko Salon kanssa jatkohakemus Re:start-hankkeelle. Se ei ollut varsinaisesti jatkohakemus vaan se piti kirjoittaa samalla tavalla kuin uusi hakemus. Siihen purettiin koko koronakevään ahdistus ja haettiin samalla koulutuksellista lähtökohtaa nuorille, jotka putoavat nyt. Sen jälkeen loma oli tarpeen. Haastattelin kesällä valmistuneet opiskelijat. Hankehakemuksen pohjalta seurantaan tuli kiintoisaa materiaalia. Työt lähtivät hyvin elokuun alussa käyntiin. Kuultiin että hankehakemustamme ehdotetaan rahoitettavaksi.

Jarno Marjamäki: Kesä meni hyvin. Uusi asunto työllistää. Tiivistämöllä alkoi työt vauhdikkaasti. Vastaan striimeistä. Keväällä on ollut 60 striimausta kuukaudessa. Nyt alkaa taas – on paljon töitä.

3. Re:start-hankkeen tilannekatsaus

Kevät 2020 seuranta, Leena Louhivuori esittelee (LIITE 2)

Seurannan viimeinen jakso on jakaantunut kolmeen osaan:

Opinnoista valmistuneet, jotka ovat kohderyhmä. Heidän kokemuksiaan opiskelusta koululla, hankkeessa ja työssäoppimisesta. Sekä ajatuksia elämästä ja työstä.
Korona-ajan kokemukset ja ajatukset: Hankehenkilökunnalle ja luovan alan toimijoille yhteinen. Oli hyvä saada heti koronakevään aikana kokemukset alalta ja hankkeen työntekijöiltä.
Tähän ohjausryhmään koottiin Helsingin Sanomien artikkelit, jotka käsittelivät ammattikorkeakouluja ja 2. asteen kouluja. Koulutuspolitiikkaa, korona-aikaa ja koulutuksen digiloikkaa sekä etätyötä.

Maaliskuussa siirryttiin etätöihin kaikissa kouluissa Suomessa. Se vaikutti kaikkien töihin ja aikatauluihin. Moni asia siirrettiin syksyyn. Ajateltiin, että koronavirus on silloin taltutettu. Nyt tarkastellaan tilannetta varovaisesti. Odotellaan, miten virusepidemian toinen aalto kehittyy.

Hankkeen työntekijät tutustuivat kotimaisiin median ja luovan alan oppilaitoksiin. Tapaamisissa tuli esiin aika samanlaisia ja hyvinkin erilaisia opetus- ja työssäoppimiskäytäntöjä. Suomi on hyvin erilainen pohjoisesta katsoen. Syksyksi oli suunniteltu kotimaisten alan oppilaitosten yhteinen tapaaminen, eräänlainen pyöreänpöydän ajatushautomo. Nyt valmistellaan alan verkostoa.

Kansainväliset vierailut keskeytettiin. Tutustuttiin aiemmin Viron, Saksan, Tanskan ja Ruotsin malleihin. Hollanti ja Latvia jäävät nyt syksyllä väliin. Valmistellaan kansainvälistä verkostoa vastaavista media-alan ja luovan alan kouluista. Jatketaan yhteistä osaamisen vaihtoa.

Happipolku muuttui Stadin AO:ssa tuotantotoimisto Fokukseksi. Siitä vastaavat nyt Stadin AO:n opettajat resurssiensa mukaan. Toivotaan että se vakiintuu osaksi koulun opetustoimintaa. Toiminnalla on selkeä tilaus koulussa.

Tiivistämöllä tapahtumat muuttivat luonnettaan korona-aikana. Ensi oltiin tauolla ja siirryttiin tapahtumien striimaukseen. Se osoittautui tarpeelliseksi. Striimaustyötä on riittänyt enemmän kuin pystytään tekemään.

Graafiseen koulutukseen keskittynyt etätyötoimisto Metropolian Hämeentie 161:n kampuksella on ollut toiminnassa aina kun koulu on ollut avoinna. Toiminta alkoi tammikuussa mutta koulu suljettiin maaliskuun puolivälissä. Toiminta on ollut pilottimaista. Asiakkaita on tullut Kaapelilta ja Suvilahdesta. Onneksi graafisen alan töitä voi tehdä etänä.

Yhteistyö Kaapelin ja Suvilahden alueen kanssa on tiivistynyt ja Tiivistämöllä on siinä keskeinen rooli. Re:act-hanke, josta enemmän myöhemmin, perustuu tähän yhteistyökuvioon.

Kommentit:

Jyrki Sinisalo kiitti hankkeen seurantaa ja nosti esiin muutaman asian. Valmistuneiden opiskelijoiden haastatteluissa nousee esiin, kuinka nuorten itsevarmuus on lisääntynyt. Ja koskettavaa oli erityisesti yhden nuoren kokemus: ”Kun menin koululle niin keho muisti kaiken”. Yleisesti voidaan olla ylpeitä hankkeesta ja sen vaikutuksista.

Antti-Veikko: kiintoisaa oli myös lukea se, että portfoliosta oltiin huolissaan. Opiskelijat eivät olleet saaneet niiden tekemiseen tarpeeksi ohjausta. Ensimmäisenä opintovuonna tehdään portfolio, mutta se jää usein raakileeksi eikä siihen kiinnitetä enää huomiota opiskelujen aikana. Mutta jos pitäisi olla joku osaamisen CV, niin sehän on portfolio. Miten näytetään mitä osataan? Työssäoppimisen näyttämiseen portfolio on hyvä.

Kommentteja tuli siitä, kuinka portfolio-asia on vielä auki opinnoissa. Ja riippuu siitä, missä vaiheessa tutkintoaan opiskelija on. Kuinka portfolio on opettajalle näyttöjen apuväline. Kuinka portfoliokin on jo vanhanaikainen. Nykyisin tehdään työnhakuvideoita. Kaiken kaikkiaan portfolion teko on sellainen taito joka puuttuu tässä vaiheessa.

Ari: Graafiselle alalle valmistuneet opiskelijat ovat olleet jopa epätietoisia kuinka verokorttia haetaan. Ihan perusasioista kysytään tietoa vaikka ollaan valmistuttu.

Taru: Stadin AO:lla ja Metropolialla on yhteinen Digipoint-hanke. Se toimii yhdessä Digitalents-toiminnan kanssa.

Kommentoitiin myös sitä, mitä vaaditaan itsetunnon kehittymiseen: tekemällä oikean kokoisia töitä, onnistumalla, tulemalla kuulluksi.

Antti-Veikko: toivotaan että päästään tutustumaan Digitalentsiin paremmin ja löydetään yhteistä aikaa toimintojen ja kokemusten vaihtoon.

Jyrki: Osaamisen ennakoinnin Foorumi OEF – Jyrki osallistui tilaisuuteen, jossa esiteltiin OEF:n tuloksia. OEF:ssä on nostettu esiin, että digitaalista portfoliota toivotaan kaikille työntekijöille 2020–2035. Se on työantajalle oman osaamisen näyttö. OEF:ssa on todettu myös että AMK-tutkinnot ovat suosittuja, koska ovat työelämälähtöisiä.

Jorma: Portfoliosta on puhuttu monta vuotta. Mutta ylhäältä annettuna se ei toimi. Sen opettamisen voisi aloittaa jo peruskoulussa, jotta siitä tulisi perustaito. Ettei tuoda vasta ammattioppilaitoksiin. Nyt syntynyt ongelma tuo mukanaan ilmiön, että parhaat turhautuvat ja pudokkaat tippuvat.

Media-alalla sitä käytetään joka tapauksessa – se on työnäyte. Mutta ominaisuudet valmiissa portfoliopohjassa saattavat loppua kesken.

Pekka: Muistutan vielä että tarvitaan erilaisia oppimisympäristöjä. Menestyjiä syntyy niin monenlaisista lähtökohdista. Taustalla kokemus Kulttuuriareena Gloriasta ja nyt Tiivistämöltä.

Ulla: Kyllä digiportfolion tavoite kuuluu kaikille. Se on hyvä väline ja hyvä siinäkin, että näin opitaan esittelemään itseä ja omaa osaamista. Helsingin kaupungin anonyymirekrytointi onnistuu juuri siksi niin hyvin. Ja toinen kysymys on, miten pudokkaissa ovat edustettuina kantasuomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.

Jaana: Portfoliota ei ole sanoitettu opetusprosessissa, se on työnhakuun liittyvä työkalu. Vieraskielisten määrä pudokkaissa pieni.

Antti-Veikko: hankkeeseen taustatietoja etsiessä tuli esiin että Stadin AO:ssa kantasuomalaisten osuus on enemmistö. Portfoliosta: tekniikka ei niinkään ole olennainen vaan laajemmin se, miten itse pystyy omaa osaamistaan esittelemään ja näyttämään.

Puheenjohtaja kiitteli hyvää keskustelua ja jatkettiin syksyn suuntaviivoihin.

Syksyn suuntaviivat, Antti-Veikko Salo esittelee

Antti-Veikko esitteli hankkeen syksyn suuntaviivat:

Fokus ja Tiivistämö jatkavat yhteistyötä tiiviimmin. Työssäoppimismalleja joita sovelletaan sekä koulun että työelämän tarpeisiin.
Tuetaan valmistuneita nuoria ja etsitään työttömiksi jääneille polkuja kohti työelämää. Portfoliot ovat osa haastatteluissa esiintulleita osaamistarpeita.
Työpaikkaohjaamisen sisällöt ja tarpeet – Metropolian ja Stadin AO:n osaamisen yhdistäminen – työharjoittelu ja työssäoppiminen.
Kootaan kotimaisten media-alan ja luovan alan oppilaitosten verkostot
Hankkeen toiminnon tulokset juurtuvat toiminnoiksi
Loppujulkaisun toimittaminen

4. Hankkeen talous (LIITE 1)

Antti-Veikko esitteli hankkeen taloustilanteen. Asia oli selkeästi esitelty. Siihen ei ollut kommentteja.

5. Teema: Re:start-hankkeen päättäminen ja jatkuvuus

Antti-Veikko esitteli Re:start-hankkeen loppuvaiheen toiminnot ja kuinka hanke jatkuu. Antti-Veikko oli lähettänyt ohjausryhmän jäsenille neljän kysymyksen kyselyn siitä, miten hankkeen toiminta on näkynyt/vaikuttanut omassa toiminnassa ja miten ohjausryhmä näkee sen, kuinka hankkeen toiminnot jatkuvat omassa organisaatiossa.

Koska kysymykset olivat niin laajoja, Leena ehdotti hän käy haastattelemassa ohjausryhmän jäsenet – niin se säästää aikaa ja vaivaa ohryn jäseniltä. Sovittiin, että Leena tekee ohrylle haastattelukierroksen ja sen tulokset referoidaan jäsenille.

Jaana kertoi, että Fokuksessa jatketaan toimintaa ja se on jäänyt hyvin elämään. Toiminnalle on ollut selkeä tarve. Toiminnan rakennetta parhaillaan porrastetaan ja siirretään esimerkiksi pelipuolelle ja muutenkin eri rakenteisiin. Tuotantotoimisto-ajatus on muuttunut – se miten eri tiimit näkevät asian, ja miten työelämälähtöisyys toteutuu. Fokuksessa on kuitenkin selkeät tulokset nähtävissä.

6. Muut asiat

Antti-Veikko kertoi, Re:startille kirjoitettiin jatkohanke Leenan kanssa korona-aikana keväällä. Jatkohankkeen nimi on Re:act. Sen pääpaino on Suvilahti–Kaapeli–Nilsiänkatu 10:n alueet. Ne ovat Helsingin kaupungin rahoittamia/omistamia luovan alan keskittymiä. Näiden alueiden pienyrittäjät tarvitsevat tukea työpaikkaohjaamiseen ja työssäoppimisen toteutumiseen.

Korona-aika on ravistellut näitä yrittäjiä taloudellisesti. Uudessa hankkeessa edetään Re:startin viitoittamalla tiellä. Hankkeen toiminta keskittyy nyt työpaikoille.

Re:act-hanketta ehdotettiin rahoitettavaksi sellaisenaan. Edessä ovat rahoitusneuvottelut lähiaikoina.

Metropolian puolelta mukana ovat Radio- ja TV.

Taru onnitteli uudesta hankkeesta.

Jyrkin mukaan OEF-foorumissa on puhuttu siitä, että kulttuuripuolen julkinen rahoitus tulee vähenemään – valtionosuudet tulevat pienenmään. On syytä varautua myös tähän.

Jos hankkeen päätyttyä jää hankkeelta rahaa käyttämättä niin hankkeen aikaa voi pidentää – kunhan budjetti pysyy samana. Kaikki puolsivat tätä.

7. Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen

Seuraava ja viimeinen ohryn kokous päätettiin pitää 14.1.2020 klo 13. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.

8. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.15.

Helsingissä 21.9.2020

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja

Leena Louhivuori, sihteeri

Luova ala ei ole näpertelyä vaan merkittävää taloudellista toimintaa

Koronapandemia on aiheuttanut vuoden 2020 aikana suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Erityisen kovaa korona on iskenyt palvelualoille sekä luoville aloille. Luovat alat muodostavat lähes 4% bruttokansantuotteesta ja niiden merkitys työllistäjänä on kasvanut voimakkaasti ennen koronakriisiä. Luovat alat ovat työvoimavaltaisia ja kokoontumisrajoitukset ovat vaikuttaneet suoraan ja välillisesti jopa satojen tuhansien suomalaisten toimeentuloon. Pelkästään tapahtumateollisuudessa toimii Tapahtumateollisuus ry:n mukaan n. 20 000 kokoaikaista ja 175 000 tilapäistä työntekijää. Tapahtumien ja tuotantojen peruuntumisten, kulttuurilaitosten toimintarajoitusten ja yritysten talousvaikeuksien myötä luovilta aloilta on vaarassa kadota runsaasti työpaikkoja, osaamista ja infrastruktuuria, joiden jälleenrakentaminen tulee vaatimaan paljon aikaa, työtä ja pääomia.

Luovan alan toimijat vaikeuksissa

Kevään ja kesän 2020 aikana tapahtuma-alan yritykset ovat käynnistäneet yt-neuvotteluja ja lomauttaneet henkilöstöään. Kevään sulkutilanne vaikutti elokuva- ja tv-sarjojen kuvauksiiin, joita siirrettiin tai peruttiin ja tv-ohjelmien tuotannot tehtiin minimimiehityksellä. Teatterin tiedotuskeskuksen mukaan teattereiden lipputulomenetykset olivat kevään näytäntökauden osalta 1,7 miljoonaa euroa viikossa. Musiikkitapahtumia ja niiden järjestäjiä edustava LiveFIN ry arvioi, että pelkästään musiikkifestivaalien liikevaihdon menetykset nousevat vuonna 2020 jopa 180 miljoonaan euroon. Koko tapahtumateollisuuden menetykset ovat Tapahtumateollisuus ry:n arvion mukaan jopa 1,5 miljardia euroa. Muusikkojen liiton jäsenkyselyn mukaan noin 96% muusikoista on menettänyt pandemian vuoksi työtilaisuuksia. Yritysten markkinointibudjettien pienentyessä mainostoimistot ovat joutuneet vaikeuksiin eikä konkursseilta ole vältytty. Syksyn alkaessa rajoituksia on kyllä purettu, mutta suuri epävarmuus jatkuu edelleen ja tästä syystä moni yritys ja tapahtuma tulee todennäköisesti kaatumaan.

Kriisi uhkaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä luovien alojen työllisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä vaikeuttaa alalle työllistymistä. Työllisyysnäkymien heikkeneminen, massalomautukset ja irtisanomiset sekä yritysten ongelmat heijastuvat samalla negatiivisesti luovien alojen työharjoitteluihin, työssäoppimismahdollisuuksiin ja osaamisen siirtämiseen uusille sukupolville. On vaarana, että luovat alat lamaantuvat, alan nuoret työntekijät, freelancerit, yrittäjät ja vastavalmistuneet jäävät työttömiksi ja alaa opiskelevat eivät pääse harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoihin oppimaan, verkostoitumaan ja rakentamaan polkujaan kohti työtä ja ammattilaisuutta.

*Mielenosoitus tapahtuma-alan toimintaedellytysten puolesta eduskuntatalon edessä 8.9.2020.*

Korona vaikeuttaa alalle pääsyä

Luovat alat ovat suurelta osin projekti- ja pätkätyöluonteisia. Työnantajia voi olla paljon ja töitä tehdään runsaasti myös freelancer- ja toiminimipohjalta tai erilaisten apurahojen, avustusten ja tukien turvin. Työn ja toimeentulon epävarmuus ja kausiluonteisuus ovat tyypillisiä luoville aloille. Työllistymisessä verkostoilla ja hyvillä työnäytteillä on avainasema. Kilpailu voi olla kovaa, ja koronakriisi on aiheuttamassa etenkin alalla lyhyen aikaa toimineille tai alalla vasta aloittaville nuorille työntekijöille katkoksen työhistoriaan, mikä voi työ- ja verkostoitumistilaisuuksien puuttuessa vaikeuttaa työllistymistä jatkossa ja johtaa pahimmillaan tipahtamiseen työelämän ulkopuolelle. YLE:n haastattelema akatemiatutkija Lauri Sääksvuori näkee, että riski pidemmän ajan ongelmista lisääntyy, jos pääsy työelämään viivästyy. Sääksvuoren mukaan aiempien lamojen ja taantumien aikana valmistuneilla on ollut keskimääräistä heikompi tulokehitys ja jopa korkeampi kuolleisuus (Tuleeko tänä keväänä valmistuvista opiskelijoista väliinputoajaluokka? – Laman aikana valmistuneilla kohonnut riski jäädä työelämän ulkopuolelle, YLE 25.4.2020).

Luovien alojen merkittävät vaikeudet asettavat suuren osan alan työntekijöistä ja opiskelijoista heikkoon työmarkkina-asemaan. Tutkimusten ja aiempien hankkeiden havaintojen perusteella nuoret miehet ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Naiset hakevat herkemmin apua ongelmiinsa, mutta miesten pahoinvointi kasaantuu eikä tukiverkostoja osata välttämättä hyödyntää. Media- ja tapahtuma-alojen teknisissä ammateissa on lisäksi miesenemmistö.

Luoville aloille työllistyminen sakkaa

Ammattikorkeakouluista ja toiselta asteelta luoville aloille valmistuneiden työllistyminen on ollut tilastojen perusteella heikompaa kuin valmistuneiden työllistyminen kaikille aloille keskimäärin – tämä siis jo ennen poikkeusaikoja. Tilastokeskuksen koko maata koskevien tilastojen mukaan AMK-asteelta humanistisille ja taidealoille 2015–18 valmistuneista 19,36% oli työttöminä vuosi valmistumisen jälkeen, kaikkien AMK-tutkintojen vastaava luku oli 7,95%. Ammatillisen koulutuksen puolella humanistisille ja taidealoille 2015–18 valmistuneista 23,26% oli työttöminä vuosi valmistumisen jälkeen, kaikkien koulutusalojen vastaava luku puolestaan oli 18,53%. Miesten työllistyminen on ollut naisia heikompaa: AMK-opiskelijoista 22,87% miehistä ja 17,99 naisista oli työttöminä vuosi valmistumisesta, 2. asteella vastaavat luvut olivat miesten kohdalla 26,31% ja naisten kohdalla 21,68%. Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 3–5 prosenttiyksikköä matalammat, mutta trendi on sama. Samanaikaisesti mm. av- ja tapahtuma-aloilla on kärsitty osaavan työvoiman pulasta. Nuoret työntekijät ja alan työnantajat eivät ole kohdanneet, tai nuorten osaaminen ei ole ollut työelämän vaatimusten mukaista.

Luoville aloille on perinteisesti tultu töihin työssäoppien ja etenkin vanhemmilla työntekijöillä ei välttämättä ole alan muodollista koulutusta. Sama pätee myös nuorempiin sukupolviin – tosin koulutuksen merkitys on kasvanut jatkuvasti. Alalla jo työskentelevien, mutta ilman koulutusta olevien tai osaamisen päivitystä tarvitsevien nuorten työllistymismahdollisuudet paranevat, mikäli he kouluttautuvat alalle.

Opiskelu ja työssäoppiminen koronan varjossa

Koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi myös luovien alojen opiskelijoiden työharjoitteluun ja työssäoppimiseen ja kasvattanut opintojen venymisen tai keskeytymisen riskiä. Kun luovien alojen työt olivat kevällä pysähdyksissä ja koulujen opetus siirtyi verkkoon, harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja jäi toteutumatta ja osalla opiskelijoista oli vaikeuksia pysytellä mukana etäopiskelun tahdissa. Kaikilla ei myöskään ollut riittävän hyviä teknisiä laitteita tai valmiuksia etäopiskeluun. Etenkin sellaiset opiskelijat, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja jotka mahdollisesti oppivat paremmin työtä tehden kuin koulussa, ovat kärsineet muita enemmän korona-ajasta. Näitä opiskelijoita varten tarvitaan kohdennettuja työssäoppimisen keinoja, joiden avulla opintojen etenemistä voidaan vauhdittaa ja samalla ehkäistä keskeyttämis- ja syrjäytymisvaaraa.

Työssäoppimisen ja työllisyystoimien tulee sopeutua

Koronan vaikutukset osuvat myös julkiseen talouteen, oppilaitosten resursseihin ja työllisyystoimiin käytettävissä oleviin varoihin. Resurssitehokkaille ja skaalattaville tavoille edistää nuorten työllisyyttä ja oppimista on tilaus. Tilastojen valossa yksityissektorille suunnattu palkkatuki on julkista sektoria vaikuttavampaa ja siksi palkkatukea on kannattavaa suunnata yksityisiin työpaikkoihin.

Restartin havaintojen perusteella on olemassa selkeä tarve kehittää ja ottaa käyttöön luovien alojen ominaispiirteet huomioivia, skaalattavia työharjoittelu-, työssäoppimis- ja työllistymistapoja, jotka

vahvistavat alalla toimivien, alalla aloittavien ja alaa opiskelevien nuorten ammatillista osaamista ja verkostoja,
vastaavat työnantajien osaamistarpeisiin,
auttavat nuorten nopeassa integroitumisessa työelämään,
varmistavat osaamisen siirtymisen uudelle sukupolvelle ja
näin auttavat sekä nuoria että luovien alojen toimijoita selviytymään koronaviruksen aiheuttamasta tilanteesta.

On myös tarve

huomioida nuorten miesten tilanne, tarpeet ja edustus alan työttömistä,
välittää tietoa työelämän tarpeista oppilaitoksille ja päätöksentekijöille sekä
vahvistaa ja kehittää oppilaitosten roolia osana työharjoittelua ja työssäoppimista sekä luoda niihin selkeitä ja yhdenmukaisia toimintatapoja, myös ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen välille.

Näiden lisäksi on tärkeää huomioida koronakriisin aiheuttamat rakenteelliset muutokset luovilla aloilla ja niistä johtuvat koulutus- ja osaamistarpeiden muutokset, sekä nuorten että työnantajien osalta.

Luovat alat eivät ole marginaalissa

Luovien alojen merkitys kansantaloudessa on suuri ja se kasvaa jatkuvasti. Luoviin aloihin on myös investoitu merkittävästi – niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kansantaloudellisesti ei ole järkevää päästää luovia aloja romahtamaan koronarajoitusten takia. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa ja taloudellisen toiminnan siirtyessä tavaroiden tuotannosta kohti palveluiden tuotantoa, luovat alat tulevat kasvattamaan aina vain enemmän merkitystään ja nousemaan marginaalista valtavirraksi.

Re:startin viimeinen kausi käynnistyi

Kesän kääntyessä syksyyn Re:startin viimeinen toimintakausi on jo täydessä vauhdissa. Re:startin on määrä päättyä vuodenvaihteessa, mutta ennen sitä on vielä paljon tekemistä ja saavutettavaa.

Koronatilanne vaikuttaa edelleen Re:startin toimintaan, mutta toistaiseksi kevään kaltaiselta yhteiskunnan sulkemiselta on vältytty. Tällä hetkellä näyttää siltä, että keväältä syksyyn siirretyt koulutukset pystytään järjestämään ja ainakin osa perustoiminnasta voidaan toteuttaa fyysisesti työpaikoilla ja kouluilla.

Syksy on juurruttamisen aikaa

Syksyn tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa kehitettyjen toimintojen juurtuminen ja jatkuvuus kumppaniorganisaatioissa. Re:startin Happipolun pohjalta edelleenkehitettyä Stadin AO:n Fokus-toimintaa laajennetaan liikkuvan kuvan puolelta pelikoulutukseen. Nuorisopalveluiden tapahtumavenue Tiivistämön ja Stadin AO:n yhteisiä koulutuksia, työssäoppimismahdollisuuksia, opintokokonaisuuksia ja tuotantoja lisätään ja pyritään juurruttamaan osaksi kummankin osapuolen perustoimintaa. Työpaikkaohjaamisen hyviä käytäntöjä viedään osaksi Metropolian media-alan opintoja ja pilotoidaan mallia, jossa AMK-työharjoittelijat toimivat 2. asteen työssäoppijoiden työpaikkaohjaajina. Lisäksi valmistuvia opiskelijoita tuetaan työllistymisen kanssa ja pyritään varmistamaan se, että heillä on oikeat työkalut ja taidot etenkin luovien alojen työnhakuun.

Re:start jatkaa myös kansallisen ja kansainvälisen media-alan oppilaitosverkoston rakentamista. Kaikki hankkeen osallistujat, toteuttajat ja tärkeimmät yhteistyötahot haastatellaan ja aineistoa käytetään mm. Re:startin loppujulkaisussa, joka koostetaan vuoden loppupuoliskolla. Aineistoa ja sanottavaa on paljon, ja suurin työ onkin rajaaminen ja olennaisimman löytäminen.

Re:startin porukka toivottaa hyvää alkavaa syksyä!

P.S.

Haimme keväällä jatkohanketta Re:startille, ja hakemus on menossa läpi. Myöhemmin syksyllä meillä tulee olemaan ilo esitellä Kuulumisia-sivulla Re:act – Nuorten verkostot työelämään!

Korona kiritti etätyössäoppimista – Re:startin kevät 2020

Keväällä 2020 Suomi ja maailma kohtasivat koronapandemian, jonka vaikutukset ulottuivat kaikille elämänalueille. Ihmiset eristäytyivät ja siirtyivät mahdollisuuksien mukaan etätöihin, ravintolat ja monet palvelut sulkivat ovensa ja etäisyyden pitämisestä tuli uusi normi. Erityisen kovaa korona osui luoville aloille, jotka elävät yleisötapahtumista, esityksistä ja jaetuista kokemuksista. Kevään aikana teatteriesityksiä, festivaaleja, musiikkikeikkoja ja tuotantoja peruttiin yksi toisensa jälkeen. Alan yritykset, työntekijät ja taiteilijat jäivät tyhjän päälle. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin syntyä uudenlaisia sisältöjä ja työntekemisen tapoja. Striimatut tapahtumat saavuttivat suuren suosion ja tulivat keskuuteemme luultavasti jäädäkseen. Monet paikkaan sitomattomat työtehtävät puolestaan siirtyivät melko kivuttomasti etänä tehtäviksi. Korona on pakottanut luovat alat miettimään olemassaoloaan ja tulevaisuuttaan aivan uudella tavalla.

Korona vaikutti vahvasti myös Re:startin toimintaan. Me hanketyöntekijät siirryimme suurelta osin etätöihin, jatkuvana virtana eteneviin videoneuvotteluihin ja ottamaan haltuun etätyöskentelyvälineitä. Monet työssäoppimis- ja työharjoittelujaksot keskeytyivät tai muuttivat muotoaan kokoontumisrajoitusten ja asiakaskadon takia. Toisaalta monissa työssäoppimispaikoissa oli mahdollisuus pysähtyä hetkeksi ja pohtia, mihin suuntaan tulevaisuudessa lähdetään kulkemaan. Tai tehdä kerrankin perusteellinen välineiden ja tilojen huoltokierros. Keväälle suunniteltu puolivälikatsauksen havaintojen ja toimintaehdotusten saattaminen opetus- ja työllisyysalan virkamiesten ja päätöksentekijöiden tietoon siirrettiin myöhemmäksi ja annettiin näin tilaa kiireellisten koronaan liittyvien asioiden hoitamiselle.

Tiivistämö – tapahtumavenuesta striimausstudioksi

Tiivistämöstä kuoriutui kevään aikana täysiverinen strtiimausstudio, jonka vastuulle tuli mm. osa Helsinki-kanavan sisällöntuotannosta. Korona-ajan perintönä suoratoistotuotannot tulevat jäämään osaksi Tiivistämön perustoimintaa tulevaisuudessakin, ja tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös työssäoppijoille, harjoittelijoille ja työllistetyille nuorille ajantasaisen ammattitaidon hankkimiseen. Toisaalta korona pysäytti paitsi Tiivistämön tapahtumatuotannot, myös koko tapahtuma-alan, ja mm. valo- ja äänipuolella työssäoppimassa ja työllistettyinä olleille nuorille ei ole ollut tarjolla mahdollisia jatkopaikkoja ja työelämäkontakteja lainkaan.

Tuotantotoimisto Fokuksen etäkevät

Stadin AO:n Tuotantotoimisto Fokus siirtyi etätyöskentelyyn maaliskuun lopulla. Korona valitettavasti keskeytti Fokuksen ensimmäisen varsinaisen tilaustyötuotannon, Stadin AO:n hiusalan opetusvideoiden tekemisen. Ensimmäinen kuvauspäivä saatiin tehtyä, mutta loput videoista tullaan kuvaamaan syksyllä tilanteen niin salliessa. Re:startin toiminnoista korona vaikutti Fokukseen negatiivisimmin. AV-tuotantojen tekeminen ei ollut käytännössä mahdollista etänä – ainoastaan leikkausta ja vastaavia itsenäisesti suoritettavia töitä oli mahdollista tehdä. Muilta osin opettajien oli kehitettävä Fokuksen opiskelijoille toisenlaisia tehtäviä alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Ainakin klassikkoelokuvien tuntemus ja analysointikyky ovat kevään jäljiltä huipussaan!

Korona-aika on myös korostanut Fokuksen osallistujaryhmän luonnetta ja sitä, että moni mukana oleva nuori tarvitsee keskimääräistä enemmän tukea opintojen ja oppimisen kanssa. Fokus on mahdollistanut eritahtisen opiskelun ja kevään aikana n. kolmannes Fokukseen osallistuneista nuorista valmistui ammattiin. Tämän edellytyksenä on ollut riittävän pieni ja kompakti ryhmä, jonka puitteissa kukin on voinut joustavasti kulkea omaa henkilökohtaista polkuaan. Tästä syystä opettaja- ja ohjaajaresurssia tulee olla riittävästi, ja kevään aikana sitä on ollut Re:startin havaintojen pohjalta ennemmin liian vähän kuin liikaa.

Fokuksen nuoret ovat suhtautuneet korona-aikaan eri tavoin: osalle poikkeuksellinen aika on sopinut ja se on suorastaan auttanut keskittymään olennaiseen, osa taas on kokenut sen hyvin raskaaksi ja pelottavaksi. Etäopiskelun ja etätyöskentelyn esteenä on ollut monesti henkisten syiden lisäksi työvälineiden puute tai kehnous.

Etätyötoimisto siirtyi etätöihin

Re:startin kevään 2020 yhtenä painopisteenä oli etätyössäoppimisen kehittäminen. Sitä varten perustimme graafisen suunnittelun etätyötoimiston, jossa alan opiskelijoiden oli määrä tehdä erilaisia tilaustöitä Restartin kouluttajien ohjauksessa ja edistää samalla opintojaan työssäoppien. Koronan takia etätyöskentely siirtyi fyysisestä toimistosta kirjaimellisesti koteihin ja etätyön sisältö sai kokonaan uusia merkityksiä. Jouduimme rakentamaan ennätysajassa tekniset ja sisällölliset systeemit etätyöskentelyä varten, ottaen huomioon myös ulkopuoliset töiden tilaajat.

Kevään edetessä etätyötoimiston toiminnassa alettiin painottaa sitä, että Re:startin kouluttajat hankkivat sopivia työtilauksia ja valitsevat oikeat opiskelijat niitä tekemään, mutta sen jälkeen yhteydenpito tapahtuu pääosin työn tekijän (opiskelijan) ja tilaajan välillä. Ensimmäisten palautteiden perusteella vastuun antaminen on ollut hyvä ratkaisu ja kehittänyt merkittävästi opiskelijan ammatillista minää ja itseluottamusta. Tosin kouluttajien roolin vähäisyys ko. vaiheessa on kerännyt myös kritiikkiä ja toiveita aktiivisemmasta yhteydenpidosta ja osallistumisesta tuotantoprosessiin.

Etäseurantaa ja tiedonkeruuta

Korona aiheutti myös katkoksen opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja muiden osallistujien seurantahaastattelujen tekemiseen. Hyödyllistä tietoa on kuitenkin kerätty mm. tiedotusvälineistä, tutkimuksista ja muusta kirjallisesta materiaalista sekä tekemällä kohderyhmille nettikyselyitä. Kaapelitehtaalla, Suvilahdessa ja Nilsiänkatu 10:ssa toimiville luovien alojen yrityksille ja muille toimijoille tehty koronavaikutuskysely vahvisti havaintoa siitä, että korona pysäytti alan toiminnan hyvin suurelta osin ja että eniten toimijat toivoivat suoraa rahallista tukea paikkaamaan koronan aiheuttamia menetyksiä.

Re:startissa mukana oleville opiskelijoille ja työssäoppijoille tehtiin yleisemmän tason nettikysely, jossa selvitettiin mm. työssäoppimisen toimivuutta ja hyödyllisyyttä, ohjauksen riittävyyttä, taloudellisia asioita ja näkemyksiä omista työllistymismahdollisuuksista. Merkillepantavaa on, että moni oli kokenut palkattoman koulutussopimusjakson huonontaneen omaa taloudellista tilannetta – ja kääntäen palkkaa tai korvausta työssäoppimisesta saaneet olivat kokeneet elämänsä parantuneen lisätulojen ansiosta. Lisäksi etenkin audiovisuaalista mediaa opiskelevista yli puolet koki olevansa väärällä alalla. Tämä on tieto, jota tulee analysoida vielä tarkemmin ja selvittää, onko tilanne samankaltainen myös laajemmin media-alan opiskelijoiden joukossa.

Kohti viimeistä syksyä

Erikoisen kevään jälkeen on aika kääntää katse kohti ensi syksyä. Tällä hetkellä näyttää sitä, että olot alkavat pikkuhiljaa normalisoitua. Samalla ensi syksy on Re:startin viimeinen: hankkeen on tarkoitus päättyä vuodenvaihteessa. Syksyn painopisteitä ovat – hankkeen lopputoimien ja loppujulkaisun toimittamisen lisäksi – yhteistyökuvioiden rakentaminen Tiivistämön ja Fokuksen välille, valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisen tukeminen etätyötoimiston puitteissa, työpaikkaohjaajamallien pilotointi Metropoliassa, media-alan kansallisen oppilaitosverkoston rakentaminen sekä Re:startin aikana tehtyjen havaintojen ja mallien juurruttaminen ja levittäminen.

Toivotamme kaikille aurinkoista kesää (välillä voisi kyllä tulla vettäkin, jotta luonto ei pääse nääntymään kuivuuteen)!

Re:startin väki

Tämä on Re:start 2020

Re:startin pääkohderyhmää ovat alle 30-vuotiaat media-alan työssäoppijat ja harjoittelijat (Stadin AO, Metropolia, Tiivistämö) sekä työpaikkaohjaajat Helsingin kaupungilla ja alan firmoissa. Suvilahden Tiivistämöllä on myös palkkatukitöissä ja työkokeilussa olevia nuoria, jotka ovat verrokkiryhmää ja jotka on otettu myös osaksi kohderyhmää. Tällä hetkellä Re:startissa on n. 30 aktiivista nuorta. Re:startissa tutkimme ja tarkkailemme sitä, miten työssäoppiminen (opiskelijana tai verrokkiryhmässä) tapahtuu käytännössä ja rakenteissa, miten 2. asteen reformi on vaikuttanut työssäoppimiseen ja mikä yhteys työssäoppimisella ja työllistymisellä on. Nuorten työllisyyden edistäminen ja jatkopolkujen rakentaminen on suuri päämäärä.

Re:startin tehtävä on toimia konkreettisesti koulun, opiskelijan ja työpaikan välillä. Ensin autamme opiskelijoita ja työpaikkoja löytämään toisensa, sitten varmistamme, että työpaikka osaa ohjata opiskelijaa työssäoppimisen aikana ja että opettajat ovat aktiivisesti mukana ja tarjoamme myös itse tarpeen mukaan ammatillista ohjausta ja muuta tukea työpaikoille ja opiskelijoille. Samalla teemme tästä kaikesta havaintoja ja mallinnamme erilaisia tapoja toteuttaa työssäoppimista.

Toimimme etenkin Suvilahden alueella ja tiivisti Tiivistämön kanssa. Siellä on Restartin kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita Stadin AO:sta sekä palkkatukisuhteissa ja työkokeilussa olevia nuoria. Tiivistämö (ja ex-Gloria) on ollut perinteisesti paikka, johon tullaan tekemään tietyksi aikaa alan töitä, mutta jatkuvuutta ei välttämättä ole Tiivistämöllä tai muuallakaan. Siksiu olemme ryhtyneet kehittämään jatkumoa Tiivistämöltä Suvilahden muihin yrityksiin ja toimijoihin. Tällöin nuori – olipa tämä työkokeilussa, palkkatuella tai opiskelija – pääsee tutustumaan alan eri toimijoihin ja luomaan niihin suhteita ja mahdollisesti työllistymään. Kyse on eräänlaisesta Suvilahden ekosysteemistä.

Tällä hetkellä selvitämme, onko mahdollista rakentaa esimerkiksi palkkatukijaksoja, jotka alkavat Tiivistämöllä, jossa otetaan alan perusasiat haltuun, ja sen jälkeen siirrytään sopivassa vaiheessa toiseen yritykseen / toimijaan Suvilahdessa. Tutkitustihan palkkatuki on huomattavasti vaikuttavampaa yksityisellä puolella. Toisaalta Tiivistämön nuorisotyöllisellä työtavalla on oma paikkansa.

Re:startissa rakennamme vastaavia polkuja opiskelijoille Tiivistämöltä Suvilahden firmoihin. Heidän statuksensa on selkeä ja koulu vastaa sen hallinnoinnista. Re:startin tavoitteena on oppilaitosyhteistyön puolella saada aikaan toimivat ja pysyvät rakenteet ja verkostot. Tämä työ edistää samalla myös palkkatukeen liittyvää verkostoitumista ja jatkopolkuja, joten varsin pienellä vaivalla voimme olla edistämässä molempia väyliä (palkkatukijatkoja ja monipuolisia työssäoppimisjaksoja eri toimijoissa).

Meidän, kuten muidenkin, fokus pitäisi olla siis siinä kohtaa, kun opiskelu tai palkkatukijakso päättyy: mitä sen jälkeen ja miten. Koska Re:start on hanke, joka päättyy 2020 lopussa, mietimme jatkuvasti, miten tiettyjä asioita saadaan rakenteisiin. Koululle kuuluvat asiat ovat selkeästi koulun vastuulla, mutta etenkin palkkatukeen ja työkokeiluun liittyvissä asioissa tahdomme olla aktiivisia siten, että media- ja tapahtuma-alan erityispiirteitä voitaisiin ottaa huomioon jatkopolkujen suhteen myös Re:startin jälkeen. Tällä hetkellä toki teemme työtä niihin liittyen itse, mutta ensi vuonna meitä ei enää ole.

Re:startille on tärkeää, että virallisesta statuksesta huolimatta jokainen nuori ponnistaa samalta viivalta ja jokaista nuorta kohdellaan samanarvoisesti – olipa hän sitten työtön, työssä tai opiskelemassa. Kukaan ei ole eikä kenenkään pidä jäädä statuksensa vangiksi, vaan ihmisten roolit vaihtuvat jatkuvasti ja moneen kertaan elämän aikana. Pitkäaikaistyöttömästä nuoresta voi oikeissa olosuhteissa tulla menestyvä opiskelija, ammattilainen ja veronmaksaja.

Re:startista juttu Stadin AO:n uutiskirjeessä

”Restart on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja luovien yritysten hanke, jonka tavoitteena on tehdä havaintoja koulutuksen siirtymisestä työpaikoille sekä siitä, miten siirtyminen on edistänyt opiskelijoiden työllistymistä.”

Lue lisä ä

Tie taloon -elokuvan ensi-esitys 11.11. klo 13

Re:start oli tiivisti mukana Kampin palvelukeskuksen 30-vuotisjuhlaelokuvan tuotannossa. Tie taloon -niminen elokuva kertoo yksinäisyydestä, ystävyydestä, merkitysten löytämisestä ja karvahatusta.

Ensi-esitys Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa ti 11.11. klo 13. Osoite Salomoninkatu 21. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Palkattomuuden vaatimus haittaa työssäoppimista ja työllistymistä

Re:start on nyt matkansa puolivälissä. Työssäoppimisen maailmaan sukeltaminen on osoittanut kuinka olennainen merkitys sillä on paitsi ammatin oppimisessa, myös verkostojen luomisessa ja opintojen jälkeisessä työllistymisessä. Tämä pätee yleisestikin eri ammattialoilla, mutta etenkin elokuva- ja TV- sekä tapahtumateknisillä aloilla, jotka ovat perinteisesti täydentäneet itse itseään. Koulutustakin tärkeämpää on ollut, että tuntee oikeat ihmiset ja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan näyttämässä kyntensä ja osaamisensa.

Työssäoppiminen ja työharjoittelu on avain työllistymiseen. Re:startin alkuvaiheen kokemukset alleviivaavat sitä, että alan perusosaaminen pitää olla hallussa ennen työpaikalle siirtymistä. Elokuva- ja TV- sekä tapahtumatekniset alat ovat hektisiä ja niissä painetaan töitä niin kovalla intensiteetillä, että täysin nollatasolta aloittavan opiskelijan ohjaaminen perustaidoissa ei ole realismia. Kamera-assistentti ei pysty käyttämään kaikkea työaikaansa videoharjoittelijan opastamiseen, sillä hänellä on kädet täynnä töitä varsinaisen tehtävänsä kanssa. Siksi oppilaitoksilla on paikkansa ja vastuunsa valmistaa opiskelijat taidoiltaan ja asenteiltaan siihen pisteeseen, että nämä pärjäävät ammattituotannoissa ilman jatkuvaa kädestä pitäen ohjaamista. Toki taitoja voi hankkia myös koulumaailman ulkopuolelta, ja etenkin tuotannollisia töitä on mahdollista oppia puhtaasti tekemällä, mutta varsinkin teknistä osaamista vaativat työtehtävät edellyttävät yleensä koulussa hankittua pohjaosaamista.

Ammattituotannossa työskenteleminen on joka tapauksessa aina shokkihoitoa tulokkaalle. Esimerkiksi TV-sarjatuotannossa työskentely tarkoittaa sitä, että tuotannon ajaksi muun elämän voi unohtaa. Harrastukset, ystävät ja iltatyöt, joita on voinut hyvin tehdä kouluopiskelun lomassa, täytyy laittaa tauolle jopa usean kuukauden ajaksi. Kuvauspäivät venyvät helposti 12–13-tuntisiksi, ja niiden ulkopuolinen aika menee lepoon ja toipumiseen. Mikäli opiskelijan talous nojaa iltatöistä saatuun palkkaan – kuten hyvin monen kohdalla on – työssäoppimisjakso voi aiheuttaa suuria taloudellisia ongelmia opiskelijalle, mikäli työssäoppimisesta ei makseta palkkaa tai muuta korvausta.

Laki kieltää palkan tai muun korvauksen maksamisen ammatillisesta oppilaitoksesta tulevalle koulutussopimusopiskelijalle. Elokuva- ja TV- sekä tapahtumateknisten alojen realiteetit – pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työajat – pahimmillaan estävät työssäoppimisen, jos opiskelijalla ei ole varaa elää pelkän opintotuen ja opintolainan varassa. Etenkään kalliiden asuntojen pääkaupunkiseudulla opintotuki asumistuellakaan lisättynä ei riitä mihinkään. Ja jos työssäoppimisjaksoja ei ole, alalle työllistyminenkin on epätodennäköistä.

Koulutussopimuksen sijaan työssäoppimisen voi toisella asteella järjestää myös oppisopimuspohjalta. Oppisopimusopiskelijalle tulee maksaa TES:n mukaista palkkaa, joka esimerkiksi elokuva- ja tv-alalla on 75% 1-palkkaryhmän palkasta, käytännössä n. 1400 euroa bruttona / kk. Rahallinen ero ammattilaisen palkkaamiseen on kuitenkin jo niin pieni, että moni tuottaja palkkaa mieluummin osaavan työntekijän kuin ottaa riskin ja pestaa oppisopimusopiskelijan, jota pitää lisäksi kouluttaa kaiken kiireen keskellä.

Ammatillisen koulutuksen reformi sekä työehtosopimukset ovat siis aiheuttaneet pattitilanteen, jossa koulutussopimusopiskelijalla ei ole varaa mennä alan työssäoppimispaikkaan, koska ei voi saada sieltä palkkaa eikä ehdi tekemään muita töitä. Oppisopimusopiskelija taas on työnantajan näkökulmasta liian kallis ja työläs, ja siksi oppisopimuspaikkoja ei synny. Lisäksi ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat opiskelijat on asetettu eriarvoiseen asemaan, sillä AMK-harjoittelijoille saa maksaa palkkaa tai harjoittelukorvausta – media-alan oppilaitokset suorastaan edellyttävät sitä. Vaarana on, että AMK-opiskelijat vievät kaikki työssäoppimis- ja harjoittelupaikat toisen asteen opiskelijoiden nenän edestä.

Ehdotamme, että ammatillisen koulutuksen lakia tai sen tulkintaa muokataan niin, että koulutussopimusopiskelijalle on mahdollista maksaa työssäoppimisjakson aikana ns. harjoittelukorvaus, jonka suuruus on n. 500-650 euron haarukassa. Tämä korvaus vapauttaa opiskelijan iltatöiden tekemisestä työssäoppimisen ajaksi, muttei kuitenkaan vähennä vielä opintotukea. Tällöin myös opiskelijan ja työnantajan sitoutuminen työssäoppimisjaksoon vahvistuu. Ja ennen kaikkea, opiskelija pääsee tutustumaan avainhenkilöihin eli alan ammattilaisiin ja näyttämään mitä osaa ja mihin pystyy. Parhaimmillaan sillä on suuri vaikutus opintojen jälkeiseen työllistymiseen ja alalle kiinnittymiseen.

Kirjoitusta varten on haastateltu elokuva- ja TV-alalla työskenteleviä henkilöitä tuottajista harjoittelijoihin sekä seurattu käytännön tilanteita AV-alan tuotannoissa.

Tietosuojaseloste

Avaa tästä seloste Re:start-hankkeessa kerättävistä henkilötiedoista ja niiden käsittelemisestä sekä täydentävistä rekistereistä