Pe 28.8.2020 klo 10–12
Metropolian Arabian kampus, Hämeentie 161, Re:startin etätyötoimisto / Teams

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Taru Ruotsalainen, Pekka Mönttinen, Jaana Kivipelto-Karjalainen, Ulla Bergström, Jorma Harjamäki

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Niikka Lius, Jarno Marjamäki

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 28.8.2020 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.00 ja toivotti kaikki tervetulleiksi kokoukseen.

2. Kuulumiskierros

Jyrki Sinisalo: On ollut hyvä kesä maalla. Mutta työhuoneelle oli kiva palata. Syksyllä tulossa joitain näyttelyitä. On mukavaa.

Pekka Mönttinen: Kesä meni hyvin – Joensuussa ja merellä. Työasioista pääsi eroon ja sai ne pois mielestä pian. Loma tuli tarpeeseen. Nyt aloitetaan Tiivistämöllä kesän jälkeen. Striimauksilla aina vaan selkeämpi tarve. Keväällä aloitettua yhteistyötä jatketaan.

Ari Matinmikko: Kesä meni hyvin pyöräillessä. Elokuun alussa aloitettiin työt. Hankkeen etätoimistossa alkoi työt heti. Hankkeessa valmistuneet opiskelijat tarvitsevat tukea portfolion teossa sekä siinä, miten haetaan työttömyystukea ja verokortteja etc.

Niikka Lius: Kesällä oli vähän töitä. Itsekin alan freelancer. Nyt on kiva olla Tiivistämöllä ohjaamassa nuoria.

Jorma Harjamäki: Paras kesä ikinä kun sai olla kotona. On ollut kauniit säät ja luontokuvauksen harrastajana hyvä kesä. Kuvia ei näe julkisesti mutta nyt Herttoniemeläinen-lehdessä oli muutama. Digitalents jatkaa toimintaansa. Etsitään yhteistä toimintalinjaa Stadin AO:n, Metropolian ja hankkeen välille.

Ulla Bergström: Viimeiset puoli vuotta on ollut yhtä kaasua ja jarrua. Monta asiaa tullut esiin. Koppi henkilökunnan hyvinvoinnista on nyt otettava. Näillä mennään edelleen kohti vuoden vaihdetta – toivottavasti nk. normaalein askelmerkein.

Jaana Kivipelto-Karjalainen: Mukava kesä – pääkoppa kyllä tyhjeni täysin kesällä. Ennen lomaa oli aika hektistä. Valmisteltiin syksyä samalla. Elokuu lähti sitten hyvin – rauhallisesti on mennyt. Lähiopetus on järjestetty porrastetusti. Digitaalisuuteen mennään kaiken kaikkiaan.

Taru Ruotsalainen: Kesä meni hyvin. Syksy alkoi tai jatkettiin siitä että etänä tehdään töitä. Työtavat ovat nyt muuttuneet – digiloikka tuli jäädäkseen.

Antti-Veikko Salo: Kesästä – maalla kun asuu niin on paljon siihen liittyvää; pihatyötä ja talonrakennushommaa ja muuta. Hauska palata töihin. Kevät meni etätöissä ja nyt jatkuu jälleen. Luottavaisin mielin päivä kerrallaan. Osa etänä ja osa lähityössä.

Leena Louhivuori: Kesä meni hyvin. Keväällä kirjoitettiin Antti-Veikko Salon kanssa jatkohakemus Re:start-hankkeelle. Se ei ollut varsinaisesti jatkohakemus vaan se piti kirjoittaa samalla tavalla kuin uusi hakemus. Siihen purettiin koko koronakevään ahdistus ja haettiin samalla koulutuksellista lähtökohtaa nuorille, jotka putoavat nyt. Sen jälkeen loma oli tarpeen. Haastattelin kesällä valmistuneet opiskelijat. Hankehakemuksen pohjalta seurantaan tuli kiintoisaa materiaalia. Työt lähtivät hyvin elokuun alussa käyntiin. Kuultiin että hankehakemustamme ehdotetaan rahoitettavaksi.

Jarno Marjamäki: Kesä meni hyvin. Uusi asunto työllistää. Tiivistämöllä alkoi työt vauhdikkaasti. Vastaan striimeistä.  Keväällä on ollut 60 striimausta kuukaudessa. Nyt alkaa taas – on paljon töitä.

3. Re:start-hankkeen tilannekatsaus

Kevät 2020 seuranta, Leena Louhivuori esittelee (LIITE 2)

Seurannan viimeinen jakso on jakaantunut kolmeen osaan:

1. Opinnoista valmistuneet, jotka ovat kohderyhmä. Heidän kokemuksiaan opiskelusta koululla, hankkeessa ja työssäoppimisesta. Sekä ajatuksia elämästä ja työstä.
2. Korona-ajan kokemukset ja ajatukset: Hankehenkilökunnalle ja luovan alan toimijoille yhteinen. Oli hyvä saada heti koronakevään aikana kokemukset alalta ja hankkeen työntekijöiltä.
3. Tähän ohjausryhmään koottiin Helsingin Sanomien artikkelit, jotka käsittelivät ammattikorkeakouluja ja 2. asteen kouluja. Koulutuspolitiikkaa, korona-aikaa ja koulutuksen digiloikkaa sekä etätyötä.

Maaliskuussa siirryttiin etätöihin kaikissa kouluissa Suomessa. Se vaikutti kaikkien töihin ja aikatauluihin. Moni asia siirrettiin syksyyn. Ajateltiin, että koronavirus on silloin taltutettu. Nyt tarkastellaan tilannetta varovaisesti. Odotellaan, miten virusepidemian toinen aalto kehittyy.

Hankkeen työntekijät tutustuivat kotimaisiin median ja luovan alan oppilaitoksiin. Tapaamisissa tuli esiin aika samanlaisia ja hyvinkin erilaisia opetus- ja työssäoppimiskäytäntöjä. Suomi on hyvin erilainen pohjoisesta katsoen. Syksyksi oli suunniteltu kotimaisten alan oppilaitosten yhteinen tapaaminen, eräänlainen pyöreänpöydän ajatushautomo. Nyt valmistellaan alan verkostoa.

Kansainväliset vierailut keskeytettiin.  Tutustuttiin aiemmin Viron, Saksan, Tanskan ja Ruotsin malleihin. Hollanti ja Latvia jäävät nyt syksyllä väliin. Valmistellaan kansainvälistä verkostoa vastaavista media-alan ja luovan alan  kouluista. Jatketaan yhteistä osaamisen vaihtoa.

Happipolku muuttui Stadin AO:ssa tuotantotoimisto Fokukseksi. Siitä vastaavat nyt Stadin AO:n opettajat resurssiensa mukaan. Toivotaan että se vakiintuu osaksi koulun opetustoimintaa. Toiminnalla on selkeä tilaus koulussa.

Tiivistämöllä tapahtumat muuttivat luonnettaan korona-aikana. Ensi oltiin tauolla ja siirryttiin tapahtumien striimaukseen. Se osoittautui tarpeelliseksi. Striimaustyötä on riittänyt enemmän kuin pystytään tekemään.

Graafiseen koulutukseen keskittynyt etätyötoimisto Metropolian Hämeentie 161:n kampuksella on ollut toiminnassa aina kun koulu on ollut avoinna.  Toiminta alkoi tammikuussa mutta koulu suljettiin maaliskuun puolivälissä. Toiminta on ollut pilottimaista. Asiakkaita on tullut Kaapelilta ja Suvilahdesta. Onneksi graafisen alan töitä voi tehdä etänä.

Yhteistyö Kaapelin ja Suvilahden alueen kanssa on tiivistynyt ja Tiivistämöllä on siinä keskeinen rooli. Re:act-hanke, josta enemmän myöhemmin, perustuu tähän yhteistyökuvioon.

Kommentit:

Jyrki Sinisalo kiitti hankkeen seurantaa ja nosti esiin muutaman asian.  Valmistuneiden opiskelijoiden haastatteluissa nousee esiin, kuinka nuorten itsevarmuus on lisääntynyt. Ja koskettavaa oli erityisesti yhden nuoren kokemus: ”Kun menin koululle niin keho muisti kaiken”. Yleisesti voidaan olla ylpeitä hankkeesta ja sen vaikutuksista.

Antti-Veikko: kiintoisaa oli myös lukea se, että portfoliosta oltiin huolissaan. Opiskelijat eivät olleet saaneet niiden tekemiseen tarpeeksi ohjausta. Ensimmäisenä opintovuonna tehdään portfolio, mutta se jää usein raakileeksi eikä siihen kiinnitetä enää huomiota opiskelujen aikana. Mutta jos pitäisi olla joku osaamisen CV, niin sehän on portfolio. Miten näytetään mitä osataan? Työssäoppimisen näyttämiseen portfolio on hyvä.

Kommentteja tuli siitä, kuinka portfolio-asia on vielä auki opinnoissa. Ja riippuu siitä, missä vaiheessa tutkintoaan opiskelija on. Kuinka portfolio on opettajalle näyttöjen apuväline. Kuinka portfoliokin on jo vanhanaikainen. Nykyisin tehdään työnhakuvideoita. Kaiken kaikkiaan portfolion teko on sellainen taito joka puuttuu tässä vaiheessa.

Ari: Graafiselle alalle valmistuneet opiskelijat ovat olleet jopa epätietoisia kuinka verokorttia haetaan. Ihan perusasioista kysytään tietoa vaikka ollaan valmistuttu.

Taru: Stadin AO:lla ja Metropolialla on yhteinen Digipoint-hanke. Se toimii yhdessä Digitalents-toiminnan kanssa.

Kommentoitiin myös sitä, mitä vaaditaan itsetunnon kehittymiseen: tekemällä oikean kokoisia töitä, onnistumalla, tulemalla kuulluksi.

Antti-Veikko: toivotaan että päästään tutustumaan Digitalentsiin paremmin ja löydetään yhteistä aikaa toimintojen ja kokemusten vaihtoon.

Jyrki: Osaamisen ennakoinnin Foorumi OEF – Jyrki osallistui tilaisuuteen, jossa esiteltiin OEF:n tuloksia. OEF:ssä on nostettu esiin, että digitaalista portfoliota toivotaan kaikille työntekijöille 2020–2035. Se on työantajalle oman osaamisen näyttö. OEF:ssa on todettu myös että AMK-tutkinnot ovat suosittuja, koska ovat työelämälähtöisiä.

Jorma: Portfoliosta on puhuttu monta vuotta. Mutta ylhäältä annettuna se ei toimi. Sen opettamisen voisi aloittaa jo peruskoulussa, jotta siitä tulisi perustaito. Ettei tuoda vasta ammattioppilaitoksiin. Nyt syntynyt ongelma tuo mukanaan ilmiön, että parhaat turhautuvat ja pudokkaat tippuvat.

Media-alalla sitä käytetään joka tapauksessa – se on työnäyte. Mutta ominaisuudet valmiissa portfoliopohjassa saattavat loppua kesken.

Pekka: Muistutan vielä että tarvitaan erilaisia oppimisympäristöjä. Menestyjiä syntyy niin monenlaisista lähtökohdista. Taustalla kokemus Kulttuuriareena Gloriasta ja nyt Tiivistämöltä.

Ulla: Kyllä digiportfolion tavoite kuuluu kaikille. Se on hyvä väline ja hyvä siinäkin, että näin opitaan esittelemään itseä ja omaa osaamista. Helsingin kaupungin anonyymirekrytointi onnistuu juuri siksi niin hyvin. Ja toinen kysymys on, miten pudokkaissa ovat edustettuina kantasuomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.

Jaana: Portfoliota ei ole sanoitettu opetusprosessissa, se on työnhakuun liittyvä työkalu. Vieraskielisten määrä pudokkaissa pieni.

Antti-Veikko: hankkeeseen taustatietoja etsiessä tuli esiin että Stadin AO:ssa kantasuomalaisten osuus on enemmistö. Portfoliosta: tekniikka ei niinkään ole olennainen vaan laajemmin se, miten itse pystyy omaa osaamistaan esittelemään ja näyttämään.

Puheenjohtaja kiitteli hyvää keskustelua ja jatkettiin syksyn suuntaviivoihin.

Syksyn suuntaviivat, Antti-Veikko Salo esittelee

Antti-Veikko esitteli hankkeen syksyn suuntaviivat:

• Fokus ja Tiivistämö jatkavat yhteistyötä tiiviimmin. Työssäoppimismalleja joita sovelletaan sekä koulun että työelämän tarpeisiin.
• Tuetaan valmistuneita nuoria ja etsitään työttömiksi jääneille polkuja kohti työelämää. Portfoliot ovat osa haastatteluissa esiintulleita osaamistarpeita.
• Työpaikkaohjaamisen sisällöt ja tarpeet – Metropolian ja Stadin AO:n osaamisen yhdistäminen – työharjoittelu ja työssäoppiminen.
• Kootaan kotimaisten media-alan ja luovan alan oppilaitosten verkostot 
• Hankkeen toiminnon tulokset juurtuvat toiminnoiksi
• Loppujulkaisun toimittaminen

4. Hankkeen talous (LIITE 1)

Antti-Veikko esitteli hankkeen taloustilanteen. Asia oli selkeästi esitelty. Siihen ei ollut kommentteja.

5. Teema: Re:start-hankkeen päättäminen ja jatkuvuus

Antti-Veikko esitteli Re:start-hankkeen loppuvaiheen toiminnot ja kuinka hanke jatkuu. Antti-Veikko oli lähettänyt ohjausryhmän jäsenille neljän kysymyksen kyselyn siitä, miten hankkeen toiminta on näkynyt/vaikuttanut omassa toiminnassa ja miten ohjausryhmä näkee sen, kuinka hankkeen toiminnot jatkuvat omassa organisaatiossa.

Koska kysymykset olivat niin laajoja, Leena ehdotti hän käy haastattelemassa ohjausryhmän jäsenet – niin se säästää aikaa ja vaivaa ohryn jäseniltä. Sovittiin, että Leena tekee ohrylle haastattelukierroksen ja sen tulokset referoidaan jäsenille.

Jaana kertoi, että Fokuksessa jatketaan toimintaa ja se on jäänyt hyvin elämään. Toiminnalle on ollut selkeä tarve. Toiminnan rakennetta parhaillaan porrastetaan ja siirretään esimerkiksi pelipuolelle ja muutenkin eri rakenteisiin. Tuotantotoimisto-ajatus on muuttunut – se miten eri tiimit näkevät asian, ja miten työelämälähtöisyys toteutuu. Fokuksessa on kuitenkin selkeät tulokset nähtävissä.

6. Muut asiat

Antti-Veikko kertoi, Re:startille kirjoitettiin jatkohanke Leenan kanssa korona-aikana keväällä. Jatkohankkeen nimi on Re:act. Sen pääpaino on Suvilahti–Kaapeli–Nilsiänkatu 10:n alueet. Ne ovat Helsingin kaupungin rahoittamia/omistamia luovan alan keskittymiä.  Näiden alueiden pienyrittäjät tarvitsevat tukea työpaikkaohjaamiseen ja työssäoppimisen toteutumiseen.

Korona-aika on ravistellut näitä yrittäjiä taloudellisesti. Uudessa hankkeessa edetään Re:startin viitoittamalla tiellä. Hankkeen toiminta keskittyy nyt työpaikoille.

Re:act-hanketta ehdotettiin rahoitettavaksi sellaisenaan. Edessä ovat rahoitusneuvottelut lähiaikoina.

Metropolian puolelta mukana ovat Radio- ja TV.

Taru onnitteli uudesta hankkeesta.

Jyrkin mukaan OEF-foorumissa on puhuttu siitä, että kulttuuripuolen julkinen rahoitus tulee vähenemään – valtionosuudet tulevat pienenmään. On syytä varautua myös tähän.

Jos hankkeen päätyttyä jää hankkeelta rahaa käyttämättä niin hankkeen aikaa voi pidentää – kunhan budjetti pysyy samana. Kaikki puolsivat tätä.

7. Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen

Seuraava ja viimeinen ohryn kokous päätettiin pitää 14.1.2020 klo 13. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.

8. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.15.

Helsingissä 21.9.2020

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja

Leena Louhivuori, sihteeri