To 23.1.2020 klo 13.00–15.30
Broadway Finland, Toinen savu 2, Vantaa

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Taru Ruotsalainen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Arja Seppälä, Niikka Lius, Jarno Marjamäki

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 23.1.2020 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

Kokouksen aluksi Kimmo Räsänen esitteli Broadway Finlandin tiloja ja toimintaa.

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.15.

2. Kuulumiskierros

Kimmo Räsänen kertoi helmikuussa järjestettävästä Porvoon valot -valofestivaalista, jonka järjestämiseen hän osallistuu. Vuosi on lähtenyt muutenkin hyvin liikkeelle ja työpaikkaohjaajakoulutukselle on kysyntää Broadwaylla.

Taru Ruotsalainen toivotettiin tervetulleeksi hankkeen ohjausryhmään. Hän tuli Anna-Maria Vilkunan tilalle ja hänen toivomuksestaan. Taru kertoi työstään Metropoliassa. Hän vastaa jatkuvan oppimisen palvelukokonaisuuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Tämä kuuluu täydennyskoulutus- ja yrityspalveluihin. Jatkuva oppiminen sisältää työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämisen lisäksi myös yleissivistävän oppimisen ulottuvuuden. Polkujen rakentaminen toiselta asteelta korkea-asteelle kuuluu myös työhön.

Leena Louhivuori kertoi seurantaraportin synnystä ja neljännen seurantaraportin sisällöstä. Haastattelujen myötä alkaa selvitä, että olemme ruohonjuuritasolla hyvinkin kartalla ja samoilla linjoilla isompien selvitysten kanssa (amisbarometri, nuorisobarometri, opettajien hyvinvointiselvitys, perusopetuksen arviointikriteerien kritiikki, ammatillisen koulutuksen laatustrategia, vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen).

Pekka Mönttinen kertoi Tiivistämön käynnistämisestä Gloriasta siirtymisen jälkeen. Hän näkee selvästi, että uusi sukupolvi on tullut työssäoppimaan Tiivistämölle. Lisäksi nuorisopalveluiden kehittämistapaamisissa ja Nuorisototutkimusseuran katsauksissa nousee vahvasti esille oppiminen kautta linjan ja mitä se merkitsee nuorisotyön kannalta. Yhdessäoppiminen voisi olla avainsana.

Arja Seppälä kertoi ,että polkupyöräkausi ei loppunut tänä vuonna. Hän kertoi olevansa Re:startissa mahdollistaja sekä koulun ja hankkeen välinen linkki. Hankkeen alkuvaiheessa käynnistetty Happipolku on johtanut uuden tuotantotoimiston rakentamiseen koululla. Tuotantotoimisto aloitti 7.1.2020 ja 26 opiskelijaa on ilmoittautunut mukaan. Mukana on kolme opettajaa. Myös kahden nuorisotyöntekijän osallistumista on odotettu. Nuorisopalveluissa on käynnissä muutos ja se on aiheuttanut myös byrokraattisia ongelmia nuoriso-ohjaajien osallistumiseen liittyen. Iloisina odotetaan, kuinka lähtee toimimaan.

Jake Jarno Marjamäki kertoi, kuinka aloitti Tiivistämöllä Re:start-hankkeessa syksyllä 2019. Ohjaa nuoria työharjoittelijoita ja työkokeilussa olevia sekä työssäoppijoita video- ja media-osaamisessa. Hän kokee tehtäväkseen erityisesti verkostoitumisen ja opinto- ja työpolkujen rakentamisen Suvilahden alueelle. Hänellä itsellään on pitkä opintohistoria sekä Stadin AO:n että Metropolian kanssa, kuten myös entisen Glorian, nykyisen Tiivistämön kanssa.

Ari Matinmikko kertoi graafisen puolen opetuksen tilasta hankkeessa. Vihdoin on saatu Stadin AO:n graafinen puoli mukaan toimintaan. Tuntuu mielekkäältä. Positiivisesti odottaa kevättä.

Niikka Lius toimii hankkeessa tapahtumatekniikan kouluttajana Tiivistämöllä. Niikasta työ on mielekästä ja juuri sitä mitä hän osaa hyvin. Niikka aloitti uudestaan Temppurata-koulutuksen Tiivistämöllä – se on ns. perusseminaarikattaus ja sen osaaminen on keskeistä tapahtumien toteuttamisessa. Ohjatessaan nuoria Niikka kuulee myös heidän ajatuksiaan ja fiiliksiään. Näin saadaan tietoa, missä nämä nuoret menevät elämänsä kanssa.

Antti-Veikko Salo kertoi, kuinka leuto talvi on vähentänyt lämmityskustannuksia. A-V kertoi, että Happi lopetti toimintansa syksyllä 2019. Nyt ollaan integroitumassa Suvilahden alueelle. Aloitetaan työelämäverkostojen rakentaminen Suvilahden alueella. Hankkeella ei ole omaa toimitilaa Suvilahden alueella, koska ulkopuolisen tilan vuokraaminen on Metropolian kampusstrategian vastainen.

Jyrki Sinisalo kertoi, että Porvooseen tulee hieno Porvoon valot –valofestivaali, jossa on esillä hänen valotaideteoksiaan. Jyrki toivoi myös, että StageRight-hankkeella olisi vastaavanlainen seurantatutkimus kuten Re:start-hankkeella.

3. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

Leena Louhivuori esitteli ja muu hankehenkilökunta kommentoi syksyn 2019 toimintaa. Hankkeen tilannekatsauksen ja vaikutus- ja seurantaselvityksen aineisto on koottu haastattelemalla ja keräämällä tietoa OAJ:n, OPH:n, OKM:n ja Amken sivuilta 31.12.2019 saakka (LIITE 2, toimitetaan pyynnöstä).

Antti-Veikko Salo kertoi kevään 2020 toiminnasta ja suuntaviivoista (LIITE 1). Keskustelua nousi etenkin hankesuunnitelman mukaisesta työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämisestä Metropoliaan. Tavoitteena on luoda korkea-asteelle soveltuvia ja sovitettuja työpaikkaohjaamisen malleja yhteistyössä Stadin AO:n kanssa. Keskustelussa nousi mm. ajatus työpaikkaohjaajakoulutuksen sisällyttämisessä aikuispuolelle ensiapu-kurssien ja vastaavien muiden kurssien yhteyteen. Lisäksi esitettiin ajatus työpaikkaohjaajakoulutuksen sisällyttämisestä opetussuunnitelman osaksi, esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Re:start tulee edistämään kehittämistyötä vuoden 2020 aikana ja koordinoimaan yhteistyötä Metropolian ja Stadin AO:n välillä.

4. Hankkeen talous

Hankkeen taloustilanne käytiin läpi. Talous on hyvällä mallilla ja rahaa käytetty suunnitelman mukaisesti. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota vuoden 2019 flat rateen, jota oli käytetty 40% hankehakemukseen nähden. Flat ratesta oli jäänyt käyttämättä n. 22 000 euroa, mikä selittyy Metropolian tiukalla kulupolitiikalla ja taloustilanteella sekä kustannusten vyörytyksillä.

Lisäksi keskustelussa käytiin läpi flat raten käytän yleiset periaatteet. Flat ratea ei raportoida rahoittajalle, mutta kustannusten tulee liittyä hankkeeseen. Mahdollisen tarkastuksen yhteydessä tullaan käymään läpi kaikki hankkeen kulut, flat rate mukaan lukien.

5. Teema: Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Käytiin keskustelun kautta läpi teemaa työpaikkaoppiminen. Projektipäällikkö oli laatinut yhdeksän väittämää, jotka perustuvat hankkeen havaintoihin ja seurantaraportteihin.

Ohjausryhmän kokouksesta poisjääneille annettiin tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksia ranskalaisilla viivoilla teema-kohdan väittämiin. Väittämät löytyvät liitteestä 1.

Ensimmäinen väittämä: Onnistunut työssäoppiminen – perusosaaminen tulee hankkia ensin koulussa. Työtehtävät ja vastuut työstä määritellään selkeästi. Työpaikalla motivoitunut työpaikkaohjaaja ja opettajalla riittävästi aikaa.

• Todettiin, että tärkeintä on ensimmäinen kohtaaminen työpaikan kansa, jolloin tehtävät ja vastuut käydään yhdessä huolella läpi. Toiveena on, että koululla ja työpaikalla olisi pitkäkestoinen yhteistyö- ja työssäoppimissuhde. Se takaa luottamuksen ja onnistumisen. Broadwayta käytettiin esimerkkinä. Broadwaylla on neljä vakituista työntekijää. Heistä Kimmo on käynyt työpaikkaohjaajakoulutuksen. Muutkin haluavat koulutuksen. Verkostoituminen koulujen kanssa on tapahtunut työntekijöiden verkostojen kautta. Keskustelussa pohdittiin myös sitä, minkälaisia tehtäviä harjoittelijalle voidaan antaa. Tuotannot eivät voi olla harjoittelijoiden varassa, mutta vaativuutta pitää voida lisätä osaamisen lisääntyessä.

Toinen väittämä: Opiskelija ja työpaikka tulee perehdyttää kunnolla. Opettajien tulee olla mukana aktiivisesti heti työssäoppimisen alusta alkaen. Työpaikat tarvitsevat tukea ohjaamisessa.

• Todettiin, että mitä yksinkertaisempaa ja helpompaa työpaikalle, sen parempi. Esimerkiksi ihan yksinkertainen lomake ranskalaisilla viivoilla olisi paras. Se käytäisiin läpi heti työssäoppimisjakson alussa opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kesken. Se helpottaisi kaikkia osapuolia.

Kolmas väittämä: Opettajien työaika menee huonosti suunniteltujen ja toteutettujen tietojärjestelmien ja byrokratian kanssa.

• Todettiin, että opettajien työaika pitäisi käyttää opettamiseen ja sihteerit voisivat hoitaa tietojärjestelmät yms. Arja kertoi, että hän on ottanut asian esiin Stadin AO:ssa. Helsingin kaupungilla on ehdoton rekrytointikielto, joten sihteeriresursseja ei ole tässä kohtaa luvassa. Metropolialla on toimivampia järjestelmiä, joista voisi mahdollisesti ottaa mallia Stadin AO:ssa.

Neljäs väittämä: Tutkinnon osien arviointokriteerit epämääräisiä ja väljiä. Liikaa tulkinnanvaraa ja epätasa-arvoisuutta. Arvioinnin yhdenmukaisuus uupuu.

• Todettiin, että alasta riippuen suunnittelu ja toteutus siirtyy opettajien suuntaan. Perusongelma on se, että suunnittelutyössä säästetään.

Viides väittämä: Toimintatavoissa ja osaamisvaatimuksissa suuria opettajakohtaisia eroja.

• Todettiin, että ollaan samaa mieltä. Lisäksi nostettiin esiin huomio, että työssäoppimispaikoissakin on eroja, esimerkiksi nuorisotalo ja Finnvox eivät ole samalla viivalla, vaikka niistä saadaankin periaatteessa yhteismitallisia tutkinnon osia ja arviointeja

Kuudes väittämä: Työssäoppimisjakso aiheuttaa suuria taloudellisia ongelmia opiskelijalle, jos siitä ei saa maksaa palkkaa. Ero amk:n ja ammattikoulun työssäoppimisessa / työharjoittelussa on suuri. Ammattikoululaiset jäävät ilman palkkaa ja ovat usein töissä muualla, jotta saavat työssäoppimisen suoritettua.

• Todettiin, että myös kos-jaksoista pitäisi maksaa palkka siten, että opintotuki ei vähene. Tähän tarvitaan poliittista tahtoa. Porsaanreikien hyödyntäminen ei ole moraalisesti oikein.

Seitsemäs väittämä: Keskeyttämisiä tapahtuu myös siksi, että koulun tarjoama opetus on huonoa. Ajanmukaisuuden ja mielekkyyden puute sekä byrokratia ovat epämotivoivia.

• Todettiin, ettei juuri ole ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Resusseja pitää ohjata niille, jotka niitä tarvitsevat.

Kahdeksas väittämä: Nykyään tarvitaan uudenlaista osaamista elämänhallinnan tukemiseen. Työelämän edustajilla ei ole työkaluja eikä ammattitaitoa ongelmien hoitoon.

• Todettiin, että oppilaitokset tarjoavat opiskelijahuoltoa, mutta opiskelijat eivät käytä sitä. Kimmo totesi, että työnantajan näkökulmasta nämä palvelut ovat tuntemattomia. Työnantajalla ei myöskään voi olla tieota, minkälaisista ongelmista on kyse. Elämänhallinnan tukeminen – kenen tehtävä – asia jäi kesken. Niikka nosti esiin, että monella perusasiat ovat hukassa lähtökohtaisesti. Motivaatio on ensimmäinen edellytys.

Yhdeksäs väittämä: Työssäoppimisen merkitys on suuri; ammatin oppiminen, verkostojen luominen ja työllistyminen. Verkostot syntyvät siellä.

• Todettiin, että verkostojen luominen on tärkeää ja se luo positiivisen polun työssäoppimiselle. Esitys- ja teatteritekniikassa järjestetään yhteisiä seminaareja nuoriso- ja aikuispuolen opiskelijoille ja se tapa on tuottanut yhteisiä verkostoja. Verkostojen luomisen esteenä on, että muutamat opettajat pitävät omia verkostoja henkilökohtaisena omaisuutenaan. Myös opettajien vaihtuessa tiuhaan tiedot verkostoista katoavat.

6. Muut asiat

Minna Kaljunen ja Juho Pakarinen ovat pyytäneet eroa ohjausryhmästä. Martti Poteri Helsingin kaupungin elinkeino-osastolta on liittynyt ohjausryhmään. Ohjausryhmään on pyydetty täydennystä alan yrityksistä ja Stadin AO:sta.

Ohjausryhmän kokouksesta poisjääneille annettiin tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan ranskalaisilla viivoilla teema-kohdan väittämiin. Väittämät löytyvät liitteestä 1.

Hankehenkilökunta halusi muistaa kollegaansa Ari Matinmikkoa hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Ojennettiin kunnianosoitus Arille.

7. Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen

Seuraava kokous päätettiin pitää 4.6.2020 klo 13.00–15.30. Paikka päätetään myöhemmin, mutta kaikkia ohryn jäseniä pyydetään varaamaan aika kokoukselle.

8. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.00.

Helsingissä 7.2.2020

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja

Leena Louhivuori, sihteeri