Ke 27.3.2019 klo 13.00–15.30
Baltic Film, Media, Arts and Communication School, Tallinn university, Narva mnt 25, Tallinna
Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Anna-Maria Vilkuna, Jaana Kivipelto-Karjalainen, Juho Pakarinen, Minna Kaljunen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen, Katrin Sigijane
Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)
Hankehenkilöstö, muut kutsutut ja asiantuntijat: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Ari Matinmikko, Arja Seppälä, Niikka Lius
Katrin Saks, johtaja, BFM
LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 27.3.2019 / LL (toimitetaan pyynnöstä)
Pöytäkirja
1. Puheenjohtaja avaa kokouksen
Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.00.
2. Esittäytymis- ja kuulumiskierros
Kimmo Räsänen (Broadway Finland): Vuosi alkanut rauhallisesti. Tapahtumat ajoittuvat kesään ja loppuvuoteen. Hankkeen kanssa on kokeiltu ja opittu ja otetaan uusiksi. Harjoittelijat ovat olleet niin erilaisia.
Jaana Kivipelto-Karjalainen (Stadin AAO): Aloitti uutena mediapuolen koulutuspäällikkönä syksyllä 2018. Aivan uusi maailma, aivan erilaista kuin aiemmin – mutta kiinnostavaa ja hyvä porukka. Lisäksi paljon reformiin liittyvää uudistusta ja lisäksi vielä organisaatiouudistus.
Arja Seppälä (Restart ja Stadin AAO): Pari päivää viikossa hankkeessa koulutuksen ohjaajana, otetaan koppia nuorista, joilla kon eskeyttämisvaara. Nuoria tulee jatkuvasti ja virta on sama.
Pekka Mönttinen (Gloria): Toiminta Gloriassa päättyi ja samalla 20 vuoden työssäoppimisvaihe, nuoria oli työssäoppimassa tuona aikana noin 1600. Nyt muutto pikavauhdilla Suvilahden Tiivistämöön (väistötila) meneillään. Suvilahdessa Glorian porukka on otettu vastaan lämpimästi.
Juho Pakarinen (Stadin AAO): Opinto-ohjaaja, yhteishaku loppui juuri, uutta on ettei ole enää pääsykoetta vaan koulutodistuksen perusteella tehdään valinnat. Nyt jännitetään, minkälainen opiskelijaporukka tulee.
Minna Kaljunen (Happi): Kulttuurisen nuorisotyön toiminnanjohtaja, toimipaikkana Happi. Hankkeen kanssa mennyt hyvin, kivaa on ollut mutta tiloja ei ole tarpeeksi ja tiloja ei tule lisää. Opiskelijat tuovat lisää hyvää energiaa päivävuoroon ja ovat motivoituneita ja mukana. Muutos tapahtuu Hapessakin, yksikkö päättyy ja Hapen toiminta siirtyy muualle.
Antti-Veikko Salo (Restart): Projektipäällikkönä hankkeessa, kouluttajana liikkuvan kuvan puolella. Nyt toimittu puoli vuotta. Aloitettiin heti täysillä ja samalla tuli vastaan käytännön elämä ja elämänhallinta. Hapessa toimiminen osoittautui hyväksi, Happijakso syntyi käytännöstä.
Niikka Lius (Restart): Kouluttajana hankkeessa, valo- ja äänipuoli, tullut muutakin. Hankkeen alku on mennyt vauhdilla, työnkuva paljastui vähitellen ja samalla käsitys siitä mitä on tullut tekemään, se on muuttunut ja selvinnyt toiminnan aikana, tapahtumapuolella ei ole ollut juurikaan opiskelijoita.
Leena Louhivuori: (Restart) Hankkeen vaikutusseuranta, haastattelut ja havainnointi sekä kansainväliset ja muut yhteistyöt. Seurannassa on noussut esiin hyvin samoja teemoja kuin julkisessa keskustelussa (HS) sekä opetushallituksen (oph), Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (amke) ajankohtaistiedotteissa. Lisää kohdassa 4.
Ari Matinmikko (Restart): Kouluttajana hankkeessa, graafinen puoli ja valokuvaus. On saanut toiminnan aikana juonesta kiinni, on kivaa, valokuvausta enimmäkseen, graafista puolta ei ole ollut vielä esillä, on ollut paljon tilaustöitä ja nyt on tulossa graafisen puolen opiskelijakin.
Anna-Maria Vilkuna (Metropolia): TKI-johtaja, hieno hanke, jolla pitkä historia takana, hankkeena hieno juuri siksi että on hyvä esimerkkki siitä, kuinka toiminnot kasvavat ja rakentuvat uuden ajatuksen ja koulutuksen päälle, samalla hankkeen avulla ennakoidaan Metropolian tulevaa roolia työssäoppimisen ja työpaikkaohjaajien koulutuksessa.
Katrin Sigijane (BFM): Aikuiskoulutusksen johtaja, BFM järjestää opettajille koulutusta mediasta, opettajat ovat hyvä kohderyhmä, digitaaliset taidot ja median käyttö somessa ovat tarpeellisia, ministeriöstä ottivat yhteyttä että nyt tarvitaan kdigitaalisten taitojen ja median koulutusta opettajille. Somessa käyttäytyminen ja some-kiusaamisen ehkäisy ovat myös opettajille tärkeitä taitoja. Multimedia tulee kouluihin ja kouluympäristöihin.
Jyrki Sinisalo: (Metropolia) ohjausryhmän puheenjohtaja, eläkkeellä, töissä yhden päivän viikossa, nyt meneillään seminaarin järjestäminen alalle (esitys- ja teatteritekniikka). Uusi alkava hanke StageRight on pitkäaikainen haave ja siinä toteutuu monta kehittämisasiaa, saadaan AMK-tutkinnon lisäksi kehitettyä YAMK-tutkintoa alalle. Työssäoppimisen koulutus ja taidot yhdistävät kaikkea koulutuskenttää 2. asteelta ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
3. Muutoksia ohjausryhmän kokoonpanossa
Hyväksyttiin Stoan edellisen johtajan Ulla Laurion pyyntö erota ohjausryhmästä. Hyväksyttiin Stoan uusi johtaja Ulla Bergström hänen tilalleen hankkeen ohjausryhmän jäseneksi. Ulla Bergström on kiinnostunut olemaan mukana hankkeessa. Hän kertoi ottavansa nuoret vakavasti ja siksi työntekijöiden sitouttaminen hankkeeseen on tärkeää. Toimintaa voidaan suunnitella syksyllä 2019 alkavaksi.
4. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne
Leena Louhivuori esitteli hankkeen aikana esille nousseita asioita seitsemän teeman kautta: oppilaitosten rooli, työpaikkaohjaajien koulutus oppilaitoksissa, hankkeessa olevat opiskelijat, Happipolku alkuna työssäoppimiseen, näyttöjen merkitys, hankkeen tiedotus sekä hankkeen ilot ja murheet. Ohjausryhmä on saanut seurannan etukäteen luettavaksi. Seurantaan sisältyy lisäksi ajankohtaista keskustelua ja tiedotteita Helsingin Sanomista, OAJ:lta, OPH:lta ja Amkelta. Liitteenä tilannekatsaus 27.03.2019. (LIITE 2). Seurannan tilannekatsauksen esittely herätti runsaasti keskustelua ilmiöistä, joita toiminnan aikana on kohdattu.
5. Hankkeen talous
Projektipäälliikö esitteli hankkeen taloustilanteen. Seuranta osoittaa, että hankkeen talous on pysynyt hyvin budjetoidussa raamissa. Taloustilanteen yhteenveto kokouksen diaesityksen sivulla 8 (LIITE 1).
6. Teema: työssäoppiminen
Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen pohjana ovat tutkinnon osat, jotka suoritetaan työelämässä. Käytännössä perusopinnot (3 x 15 osp) on kuitenkin suoritettava oppilaitoksessa ennen työpaikalle siirtymnistä. Hankkeessa on testattu perusopintojen suorittamista työpajamaisessa ympäristössä, koulun ja työpaikan välimaastossa. Tämä on nimetty hankkeessa Happipoluksi.
Vapaata keskustelua teemasta:
Minkälaista on vuoropuhelu oppilaitosten ja työelämän välillä? Huonoin esimerkki oppilaitoksesta oli, kun opiskelija otti itse yhteyttä ja sovittiin työharjoittelu. Opiskelija oli itse aktiivinen ja halusi aloittaa työharjoittelun. Oppilaitoksesta otettiin yhteyttä noin kahden viikon kuluttua kun pyydettiin ja kyseltiin. Tietoja oli vaikea saada, samoin sopimuksia. Työharjoitteluun kuuluvia opintokokonaisuuksia vaikea löytää ilman opettajaa.
Mikään ei estä sitä, että opettajat tulevat työpaikoille ja ovat mukana työpaikoilla aluksi. Esimiehet työpaikoilla tarvitsevat selkeät opetussuunnitelmat – selkeät ohjeet että mitä ja miten toimitaan uuden työharjoitteluun tullen opiskelijan kanssa.
Työpaikoilla on selkeä tarve sekä opettajalle että opolle – että tulevat mukaan sinne työpaikalle, jos eivät tunne työpaikkaa, eivät tunne työpaikkaohjaajia ja jos eivät tiedä mitä työharjoittelupaikalla tehdään jne. Helpompi toimia näytön arvioijana, jos on selkeät listat kaikilla – ja että ne ovat samat kaikille.
Miten saadaan opettajat ja opot työpaikoille. Miten jalkaudutaan oppilaitoksista työpaikoille? Nyt opettajilla on 25 opiskelijaa ohjattavanaan kerralla ryhmässä.
Opettajille reput selkään ja tutustumaan. Asiat hoituvat paremmin kun tiedetään kuka missäkin vaiheessa on mukana.
Koulutussopimuksen yhtenä kulmana ovat myös ne opiskelijat, joilla on oman elämänhallinta syystä tai toisesta hukassa. Toisille lukujärjestys tuo tiettyä vakautta ja toisille se on taas ylipääsemätöntä. Tapahtumatekniikassa aikataulu on kaikkein tärkein työväline koska tapahtumien aikana kaikkien on sitouduttava siihen.
Joskus työelämäharjoittelussa selviää että ehkäpä tämä työ ei olekaan minulle sopiva että voisiko vaihtaa alaa. Miten näissä tilanteissa opiskelija saa tukea?
Työssäoppiminen ja työelämän pelisäännöt on kyllä tehtävä selväksi opiskelijalle. Sääntöjen osaaminen kasvattaa kohti sitoutumista työelämään. Työnantajan velvollisuudet ja työntekijän velvollisuudet, sopimukset selkeäksi. Työpaikkaohjaajakoulutus on oppilaitosten mahdollisuus tehdä yhteistyötä työelämän kanssa ja verkottua yritysyhteistyötahojen kanssa. Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen on oppilaitosten velvollisuus.
Stadin AAO:ssa järjestetään 2 päivän mittainen työpaikkaohjaajakoulutus, se on tarkoitettu työelämän edustajille. Metropoliassa voisi olla tarvetta samantyyppiselle koulutukselle. Opiskelijoille pitäsi järjestää 5 opsin työpaikkaohjaajakoulutus, koska monet opiskelijat siirtyvät työpaikoille, joissa joutuvat näiden asioiden kanssa tekemisiin.
Re:start-hankkeen keskiössä on työssäoppimisen ja työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen. Hankkeen toiminta toivottavasti saadaan jalkautettua.
Hankkeessa voisi tehdä ekskursioita alan yrityksiin. Näin opiskelijat ja työpaikat tapaavat ja kynnys lähteä työssäoppimaan sekä vastaavasti kynnys ottaa opiskelijoita työssäoppijoiksi madaltuu.
Nuorisotyön ja harrastustoiminnan roolia oppimisessa on myös hyvä pohtia. Voisiko nuorisotalolla hankittua osaamista hyödyntää osana kouluopintoja? Voisivatko nuoriso-ohjaajat olla myös nuorten kouluttajia ja toimia yhteistyössä oppilaitosten kanssa? Voiko rakentaa ns. seinättömiä pajoja nuorisotaloille ja suorittaa avoimella puolella tutkinnon osia?
Stadin AAO:ssa järjestettiin Hanketori. Jokainen hanke sai 3 minuutin pitchaus-ajan. Se oli tarkoitettu erityisesti johdolle, että tietävät enemmän hankkeiden olemassaolosta ja mahdollisuuksista. Tämänkaltaista toimintaa voisi olla enemmänkin. Tiedon saaminen ja vastaanottaminen ei ole niin itsestään selvää.
Metropoliassa jakuvan oppimisen päällikkö Taru Ruotsalainen voisi olla juuri oikea kontakti hankkeen toimintojen jalkauttamiseen. Työhön kuuluu: Osaamisen jatkuva kehittäminen, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja työn opinnollistaminen sekä arvon tuottaminen asiakkaalle. Anna-Maria lupasi yhdistää hankkeen ja Tarun sähköpostilla.
7. Muut asiat
Muita asioita ei tullut esille.
8. Seuraavan kokouksen ajankohdasta sopiminen
Seuraava ohjausryhmän kokous järjestetään torstaina 12.09.2019. klo 12.00–15.30. Ohry pidetään Suvilahdessa Tiivistämöllä, joka on Glorian väliaikanen toimipaikka. Kokouksen teema on työpaikkaohjaamisen kehittäminen.
Pekka Mönttinen esittelee Suvilahden toimintamallia. EU-projektikoordinaattori Tom Rathmann Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Kölnistä kertoo Saksan mallista ja mikä mallissa on onnistunutta ja mikä ei. Ohry aloitetetaan lounaalla Suvilahdessa.
9. Puheenjohtaja päättää kokouksen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.35
Helsingissä 8.4.2019
Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja
Leena Louhivuori, sihteeri