Katsaus menneeseen ja tulevaan

Katsaus menneeseen ja tulevaan

2. Perusosaaminen ja Happipolku

Ennen työssäoppimispaikalle siirtymistään opiskelijalla tulee olla riittävä perusosaaminen. Media- ja luovalla alalla todellisuus on hektistä ja töitä painetaan niin kovalla intensiteetillä, että täysin nollatasolta aloittavan opiskelijan ohjaaminen perustaidoissa ei ole realismia. Esimerkiksi elokuvatuotannossa kamera-assistentti ei pysty käyttämään kaikkea työaikaansa videoharjoittelijan opastamiseen, sillä hänellä on kädet täynnä töitä varsinaisen tehtävänsä kanssa. Siksi oppilaitoksilla on paikkansa ja vastuunsa valmistaa opiskelijat taidoiltaan ja asenteiltaan siihen pisteeseen, että nämä pärjäävät ilman jatkuvaa ohjaamista. Toki taitoja voi hankkia myös muilla tavoin, ja etenkin tuotannollisia töitä on mahdollista oppia puhtaasti tekemällä, mutta varsinkin teknistä osaamista vaativat tehtävät edellyttävät usein koulussa hankittua pohjaosaamista.

Opiskelijoiden lähtötasot ovat hyvin erilaisia. Osalla on opintojen alkaessa jo lähes ammattilaisen taidot, osa taas aloittaa aivan nollatasolta. Tämä aiheuttaa haasteita yhteisten oppimistilanteiden järjestämisessä. Tältä osin opintojen henkilökohtaistaminen on oikeansuuntainen toimi. Tasoeroista voi aiheutua ongelmia myös työssäoppimispaikoissa, kun opiskelijan taidot eivät vastaakaan työnantajan odotuksia.

Kokonaisen ammatillisen tutkinnon suorittaminen pelkästään työelämässä työssäoppien on yleisesti ottaen hankalaa. Pakolliset perusopinnot sisältävät usein niin laajoja kokonaisuuksia, että mikään työpaikka ei pysty tarjoamaan niihin tarpeeksi kattavaa koulutusta. Siksi perusosaaminen tulisi hankkia ensin koulussa tai vastaavassa ympäristössä ja vasta sen jälkeen voi siirtyä jatkamaan opintojaan työelämään. Koulun pitää pystyä kouluttamaan niin pitkälle että opiskelija on valmis työssäoppimiseen.

Re:start rakensi ensimmäisenä toimintavuotenaan Nuorten toimintakeskus Happeen ns. Happipolun, jonka puitteissa testattiin media-alan perusopintojen suorittamista tilaustyöpohjaisesti. Happipolulla opiskelijoilla oli mahdollista tehdä alan työtehtäviä omaan tahtiin, työpaikkaohjaajien, nuoriso-ohjaajien ja kouluttajien tukemina. Happipolulle osallistui 25 Stadin AO:n opiskelijaa, joille koulun normaalitahti oli liian kova tai jotka olivat vaarassa keskeyttää opintonsa. Työympäristö Hapessa mahdollisti koulun ja työelämän välissä olevan turvallisen oppimisympäristön, jossa sai mokata ja tehdä töitä omalla tahdilla, ilman jatkuvaa tunnetta arvioinnin alaisena olemisesta. Happipolun jälkeen moni nuori on jatkanut työelämässä opintojaan ja osa on myös valmistunut koulusta.

Happipolku osoitti, että keskeyttämisvaarassa olevien tai koulukammoisten nuorten kanssa on hyvä mennä koulun ulkopuolelle. Ryhmästä tippui vain muutama nuori pois ja vuoden 2019 aikana opiskelijat suorittivat n. 40 tutkinnon osaa ja n. 700 osaamispistettä. Normaaliin opetukseen osallistumalla suorituksia ei olisi todennäköisesti kertynyt samaan tapaan. Henkilökohtaiset toteutustavat ja hyvin resursoitu ohjaus korostuivat Happipolulla.

Kokemukset osoittavat, että työpaikoilla täytyy olla motivoituneita ohjaajia, joilla riittää aikaa ja kärsivällisyyttä opiskelijoiden ohjaamiseen. Lisäksi nousi kysymyksiä siitä, kuinka paljon koulun puolelta tarvitaan opetusresursseja työpaikoille.