Katsaus menneeseen ja tulevaan
Katsaus menneeseen ja tulevaan
5. Näytöt ja osaamisen arviointi
Lain mukaan näytöt tulisi tehdä ensisijaisesti aina työelämässä. Media- ja luovan alan tapauksessa se on usein hankalaa etenkin koulussa tehtyjen tutkinnon osien kohdalla. Osittain työelämänäytöt ovatkin olleet keinotekoisia, mutta niissä on kuitenkin pyrkimys työelämälähtöisyyteen ja ”oikean maailman” simulointiin.
Happipolun kokemukset ja Re:startin muut havainnot ovat osoittaneet, että tutkinnon osien arviointikriteerit ovat usein hyvin yleisluontoisia ja niiden pohjalta voi tehdä hyvin erilaisia tulkintoja. Siksi koulun ohjaustehtävä on olennaisessa osassa, jotta työnantajan tai opiskelijan ei tarvitse yrittää ymmärtää, mitä koululla halutaan. Miten työnantaja osaisi muuten arvioida, että opiskelijan osaaminen on vaaditulla tasolla?
Epämääräiset ja väljät arviontikriteerit jättävät myös liian paljon tilaa tulkinnalle ja objektiivisuus kärsii. Arvioinnin yhdenmukaisuus ei tällöin toteudu. Arviointikriteerien pohjalta puretut selkeät esimerkkinäytöt ovat tapa, jolla voidaan vähentää työnantajan ja opiskelijan tarvetta käyttää aikaa ja enrgiaa arvailuun. Toisaalta myös esimerkkinäyttöjen tulee olla yhteismitalliset eri oppilaitosten välillä.
Perusongelma on, että toimintatavoissa ja osaamisvaatimuksissa on usein suuria opettajakohtaisia eroja. Erilaiset käytännöt sekoittavat opiskelijoita ja työpaikkoja. Tosin media- ja luovalla alalla kaikenlaiset ratkaisut ovat mahdollisia ja suhteellisia. Onko työ hyvä vai huono? Onko tässä syy siihen, että alalla on pitkään painotettu enemmän prosessiosaamista laadullisen arvioinnin sijaan? Mikä on se laadullinen taso, johon opiskelijoita verrataan?
Pahimmillaan opintojen ja tutkintovaatimusten ”joustava” tulkinta ja käytäntö voivat johtaa siihen, että mennään siitä missä aita on matalin. Lisäksi, konkreettiset työtehtävät voivat jäädä hyvin epäselviksi eivätkä joko vastaa tutkinnon vaatimuksia tai sitten niitä arvioidaan epäyhdenmukaisesti ja yhdenvertaisuus kärsii. Moni Re:startiin osallistunut, lähes valmis opiskelija on ollut taidoiltaan lähempänä vasta-alkajaa. Miksi perustaidot eivät ole olleet hallussa opintojen loppuvaiheessa ja miksi opintosuorituksia on kuitenkin saanut niin, että on jo lähes valmis?
Johtopäätöksenä voi todeta, että jos halutaan että tutkinnon osia tehdään työpaikoilla, opettajien tulee osallistua alusta alkaen tiiviisti työssäoppimiseen ja varmistaa, että tavoitteet ovat linjassa käytännön kanssa ja ohjaaminen toimii niin kuin on vaadittu.
Ehdotamme
…että arviointikriteerit ja esimerkkinäytöt tehdään niin tarkoiksi ja konkreettisiksi, että niiden pohjalta voi helposti rakentaa työssäoppimisjakson ja näyttöaineiston, jonka myös opettaja voi helposti ottaa vastaan.
…että ammattiosaamisen näytöistä tehdään nykyistä laajempia ja monipuolisempia, myös sisällöllistä osaamista sisältäviä. Näkökulmaa tulisi laajentaa prosessisaamisen tarkastelusta lopputulokseen ja sen laatuun. Näyttö voisi olla todellinen näyttö osaamisesta, esim. tee näillä ja näillä tiedoilla juliste, tunti aikaa.