Vierailimme marraskuussa Tanskassa ja tutustuimme siihen, miten siellä on järjestetty mm. työssäoppiminen ja työharjoittelu, opiskelijoiden ohjaus sekä miten opiskelijat saadaan työllistymään opintojen jälkeen.
Keskiviikkona 13.11. vietimme koko päivän Roskilde Technical Collegessa, joka on toisen asteen oppilaitos ja vastaa suomalaista ammattikoulua ja lukiota. Tapasimme kv-koordinaattori Pernille Bjærren, joka vastaa koko koulun kansainvälisestä toiminnasta.
Roskilde Technical College kuuluu Tanskan viiden suurimman oppilaitoksen joukkoon. Roskilden alueella on peruskoulu, lukio, ammattikorkeakoulu sekä business college, jotka tekevät yhteistyötä. Juttelimme päivän aikana myös opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Oli hauskaa että paikalla oli peruskoulun viimeistä luokkaa käyviä oppilaita 1–4 päivän tutustumiskurssilla samassa mekaniikan alan luokassa kuin varsinaiset opiskelijat.
Koulun opiskelijat ja koulu ovat joka vuosi mukana Roskilden festivaalin rakentamisessa. Koulu muuttuu rakennus- ja sähkökeskukseksi festarin ajaksi. Koululla on lisäksi kiinteät yritysyhteistyöverkostot alueella. Vierailimme lisäksi naapurissa olevassa Ragnarock-museossa. Koulun ja museon välissä oli kiintoisa kontteihin rakennettu yritys- ja start-up-kylä.
Roskilde Technical College on Tanskan suurimpien liikeyritysten 1800-luvulla perustama. Koulu on yritysomisteinen ja se saa valtion tukea. Tuki tulee opiskelijoiden lukumäärän mukaan. Koulun tavoitteena on siis mainostaa ja brändätä omaa opetustaan. Se on onnistunut hyvin, koska se on edelleen Tanskan viiden suurimman koulun joukossa. Opiskelua tuetaan rahallisesti siten, ettei opiskelijan tarvitse olla muualla töissä voidakseen suorittaa tutkinnon. Opiskelija voi valita teoriapainotteisen tai työelämäpainotteisen opiskelun väliltä (kesto 3,5–4 vuotta). Molemmista voi jatkaa korkeakouluopintoihin.
Tanskassa on keskusteltu siitä, kuka valitsee mitä lapset lähtevät opiskelemaan. Onko nuorta kuunneltu tulevaisuuden suunnitelmia laadittaessa? Opettajat puhuvatkin erittäin tärkeästä vaikuttajaryhmästä eli äideistä. Äideille järjestetään Roskilden koulussa tutustumiskursseja.
Yrityksille maksetaan jokaisesta opiskelijasta 27 000 Dkr eli hiukan yli 3000 euroa työssäoppimisjaksolle / työharjoitteluun sijoittamisesta. Yritysten on otettava lain mukaan opiskelijoita työssäoppimisjaksoille. Monet yritykset ottavatkin mielellään useampia opiskelijoita työssäoppimaan. Koulussa toimii henkilö, jonka tehtävä on olla yritysten, koulun ja opiskelijoiden yhteyskoordinaattorina (virksomhedskonsulent). Hän huolehtii kaikesta, mikä liittyy aiheeseen; yritysverkoston ylläpidosta, työssäoppimissopimuksista, cv:iden tekemisestä opiskelijoiden kanssa, opiskelijoiden sijoittumisesta yrityksiin sekä työssäoppimisjakson toteutuksesta. Työssäoppimiseen liittyvä ohjeistus on sama kaikille kolmelle osapuolelle, opettajille, opiskelijoille ja yrityksille. Työssäoppimissopimus on kaksiosainen allekirjoitettava paperi, johon laitetaan aloituskeskustelussa ruksit niihin kohtiin mitä työssä pitää oppia ja loppukeskustelussa taas ruksit niihin kohtiin mitä on opittu. Sihteerit vievät sopimukset koulun e-arkistoon. Jos tulee ongelmia, yhteyskoordinaattori alkaa selvittää. Työssäoppimisesta maksetaan opiskelijalle ensimmäisenä vuonna 1000 euroa/kk ja viimeisenä vuonna työstä riippuen aina 2500 euroa/kk.
Tanskassa on ollut viime vuosina kaksi koulutusreformia. Ensimmäinen ei onnistunut. Korjauksia ja muutoksia tehtiin ja nyt on toinen meneillään. Pernillen kanssa tapasimme Roskilden koulun yhteyskoordinaattorin ja opettajia eri aloilta. He puhuivat kaikki innostuneesti työstään. He kertoivat, että on oltava halu ja intohimo jotta voi ohjata nuoria löytämään oman osaamisensa vahvuudet. He kehuivat myös koulunsa johtajaa. He ovat saaneet koulun hallitukselta täyden tuen ja luottamuksen kehittää omaa työtään. Koulun johtajan mukaan luovuudesta kumpuaa innovaatioita, jotka edistävät koulun mainetta ja siten myös rahoitusta. Opiskelijat kertoivat samansuuntaisesti omin sanoin.
Opiskelunsa keskeyttäneitäkin on. Tanskalaiseen malliin kuuluu käsite ”toinen mahdollisuus”, joka käytännössä on kolmas mahdollisuus. Jos opiskelun alussa opiskelijalle ja opettajalle selviää, että valittu ala ei olekaan opiskelijan ala, hänelle tehdään polku seuraavaan opiskelupaikkaan. Hän saa kolme mahdollisuutta. Kaikilla ei kuitenkaan ole opiskelu- ja työelämävalmiuksia. Syitä on monia.
Opettajista pidetään huolta. He saavat vuodessa viikon verran päivittää osaamistaan erilaisilla kursseilla ja koulutuksilla. Kaikilla opettajilla on jatkuvasti vapaa pääsy terapiaan ilman työpaikkalääkärin lähetettä. He voivat käyttää työpaikan terapeuttia tai yksityistä. Opettajat viettävät yhdessä aikaa erilaisissa työhyvinvointitilaisuuksissa ja juhlissa. Opettajat voivat tehdä etätyötä oman aikataulunsa mukaan. Opettajien mukaan opiskelijat auttavat koulua pysymään ajassa mukana eli päivittämään osaamista.
Liite: Roskilde Technical Collegen ja tanskalaisen 2. asteen koulutuksen esittelymateriaali