Ohjausryhmä

Ohjausryhmä

Re:startin ohjausryhmän 6. kokous 14.1.2021

To 14.1.2021 klo 13–15
Teams

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Taru Ruotsalainen, Pekka Mönttinen, Jorma Harjamäki, Kimmo Räsänen

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Arja Seppälä, Ari Matinmikko, Jarno Marjamäki

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys

PÖYTÄKIRJA

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13.02. Puheenjohtaja totesi kokouksen olevan hankkeen viimeinen kokous

2. Kuulumiskierros

Kuulumiskierros käytiin ripeästi. Osallistujilla ei ollut mielessään mitään erikoista. Osallistujat totesivat, että töitä ja puuhaa riittää taas vuoden vaihteen jälkeen. Kimmo Räsänen kertoi vaihtaneensa työpaikkaa sitten viime kokouksen.

3. Hankkeen tilannekatsaus ja lopettaminen

Antti-Veikko esitteli viimeisen syksyn (2020) työt ja tärkeimmät toiminnot. Syksyllä aloitettiin tulosten analysointi ja prosessointi sekä seurantamateriaalin työstäminen kohti loppujulkaisua.

Työtä jatkettiin korona-aika huomioiden. Kohderyhmän nuorille etsittiin työllistymispolkuja ja autettiin digiportfolion tekemisessä. Autettiin siinä, miten lähestytään työnantajia ja luodaan kontakteja työelämään. Kuten sanottu, korona sotki toimintaa.

Hankkeen työntekijöiden omat verkostot ja suhteet auttoivat kontaktien etsimisessä ja verkostojen luomisessa.

Syksyllä 2020 aloitettiin Stadin AO:n ja Tiivistämön (Helsingin kaupungin kulttuuriareena) yhteistyö. Aiemmissa hankkeissa suunniteltu Temppurata-koulutus otettiin uudestaan käyttöön ja jatkuu keväälle 2021.

Tiivistämöllä aloitettiin myös striimaus-koululutus. Hankkeen kouluttajat siirtyivät Tiivistämön työntekijöiksi kouluttamaan.

Antti-Veikko kertoi toiminnoista ja tuloksista (LIITE 1)

4. Teema: Re:Start –hankkeen loppujulkaisu, tulokset ja niiden levittäminen

Antti-Veikko kertoi ja esitteli tiivistelmän toiminnoista ja tuloksista sekä toiminnan tulosten levittämisestä (LIITE 1)

Antti-Veikko kertoi tulevasta jatkohankkeesta, joka alkaa 1.4.2021. Uudessa Re:act-hankkeessa hyödynnetään Re:start-hankkeen toiminnan tuloksia ja johtopäätöksiä.

Tuloksista ja johtopäätöksistä on koottu ehdotuksia ja tiedotusaineistoa, joka on viety tiedoksi päättäjille. Päättäjiltä onkin saatu hyvää palautetta.

Talousluvut kertovat hankkeen sujuneen suunnitelmien mukaan. Koulutukseen jäi rahaa ja flat rate käyttämättä suurelta osin. Kokonaiskustannukset tuli täytettyä.

Puheenjohtaja nosti esiin kysymyksen siitä, miten tuloksia hyödynnetään jatkossa, kukin omalla tahollaan. On hienoa, että jatkohanke voi osaltaan viedä asiaa eteenpäin. Puheenjohtaja kiitti seurannan tekijää Leenaa (sihteeri) haastatteluista ja keskusteluista. Niiden lukeminen kosketti syvästi. Varsinkin, kuinka opiskelija kokee oppilaitoksen ahdistavana – ja siinä kaikilla oppilaitoksen edustajilla olisi peiliin katsomisen paikka.

Pekka Mönttinen tuli juuri Helsingin kaupungin tilannekatsauskokouksesta. Siellä todettiin että toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointiin tullaan kiinnittämään huomiota enemmän. Se tuntuu juuri nyt tärkeältä. Puheenjohtaja totesi, että hyvä asia on tullut esille: kouluun mennessä pitää olla hyvä mieli – että on hienoa, että saa opiskella.

Jorma Harjamäki pohti, mikä on muuttunut ja muuttanut suhtautumista kouluun. Onko reformi vaikuttanut? Kuitenkin hankkeen keskeinen juttu oli, että on ollut aiempia huonoja kokemuksia koulusta ja opetuksesta. Hankkeen tulokset ovat siksi hyviä ja avaavia.

Arja muistutti, että hankkeen kohderyhmä oli sitä haurainta porukkaa – ja siihen tarvittiin juuri erityisosaamista. Nyt uuden sisäänpääsysysteemin myötä valikoituvat hyvän keskiarvon saanet nuoret. He syrjäytyvät eri tavalla. He huomaavat pian, että olikin väärä alan valinta. Pääsykokeet olivat hyvä siinä, että silloin seuloituivat mediasta kiinnostuneet ja nyt keskiarvokeskeisessä systeemissä nousevat esiin ns. väärät valinnat. Tiivistämö onkin tärkeässä roolissa koulun rinnalla.

Loppujulkaisusta: Antti-Veikko valmistanut koosteen (LIITE 1). Julkaisu on sekä printtinä että sähköisenä.

Sasu Pajala kysyi, miten työpajat voivat tukea hankkeen toimintatapoja. Todettiin työpajojen olevan erilaisia luonteeltaan kuin Tiivistämö. Tiivistämö on oikea työpaikka, jolla on 20 vuoden kokemus työssäoppimisen menetelmistä. Jorma Harjamäki pohti Digitalentsin ja Mediakylpylän toimintaa ja yhteistyömahdollisuuksia jatkohankkeen kanssa. Digitalents Acdemy on pelipuoleen keskittynyt – mutta sekin voisi olla mukana.

Tiivistämön tapahtuma-areenasta on tullut striimaukseen keskittynyt työssäoppimisen opiskelu- ja työpaikka.

5. Muut asiat

Puheenjohtaja antoi kiitoksensanojen ryöpyn ohjausryhmän jäsenille. Erityiskiitokset kohdistuivat Antti-Veikolle ja Leenalle. Ohjausryhmän jäsenet kiittelivät vuorostaan hanketyöntekijöitä ja yhteistä toimintaa. Siihen oli hyvä lopettaa kokous ja Re:start-hanke. Muita asioita ei tullut esille.

6. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti Re:start-hankkeen ohjausryhmän viimeisen kokouksen klo 14.00.

Helsingissä 1.2.2021

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja

Leena Louhivuori, sihteeri

Re:startin ohjausryhmän 5. kokous 28.8.2020

Pe 28.8.2020 klo 10–12
Metropolian Arabian kampus, Hämeentie 161, Re:startin etätyötoimisto / Teams

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Taru Ruotsalainen, Pekka Mönttinen, Jaana Kivipelto-Karjalainen, Ulla Bergström, Jorma Harjamäki

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Niikka Lius, Jarno Marjamäki

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 28.8.2020 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.00 ja toivotti kaikki tervetulleiksi kokoukseen.

2. Kuulumiskierros

Jyrki Sinisalo: On ollut hyvä kesä maalla. Mutta työhuoneelle oli kiva palata. Syksyllä tulossa joitain näyttelyitä. On mukavaa.

Pekka Mönttinen: Kesä meni hyvin – Joensuussa ja merellä. Työasioista pääsi eroon ja sai ne pois mielestä pian. Loma tuli tarpeeseen. Nyt aloitetaan Tiivistämöllä kesän jälkeen. Striimauksilla aina vaan selkeämpi tarve. Keväällä aloitettua yhteistyötä jatketaan.

Ari Matinmikko: Kesä meni hyvin pyöräillessä. Elokuun alussa aloitettiin työt. Hankkeen etätoimistossa alkoi työt heti. Hankkeessa valmistuneet opiskelijat tarvitsevat tukea portfolion teossa sekä siinä, miten haetaan työttömyystukea ja verokortteja etc.

Niikka Lius: Kesällä oli vähän töitä. Itsekin alan freelancer. Nyt on kiva olla Tiivistämöllä ohjaamassa nuoria.

Jorma Harjamäki: Paras kesä ikinä kun sai olla kotona. On ollut kauniit säät ja luontokuvauksen harrastajana hyvä kesä. Kuvia ei näe julkisesti mutta nyt Herttoniemeläinen-lehdessä oli muutama. Digitalents jatkaa toimintaansa. Etsitään yhteistä toimintalinjaa Stadin AO:n, Metropolian ja hankkeen välille.

Ulla Bergström: Viimeiset puoli vuotta on ollut yhtä kaasua ja jarrua. Monta asiaa tullut esiin. Koppi henkilökunnan hyvinvoinnista on nyt otettava. Näillä mennään edelleen kohti vuoden vaihdetta – toivottavasti nk. normaalein askelmerkein.

Jaana Kivipelto-Karjalainen: Mukava kesä – pääkoppa kyllä tyhjeni täysin kesällä. Ennen lomaa oli aika hektistä. Valmisteltiin syksyä samalla. Elokuu lähti sitten hyvin – rauhallisesti on mennyt. Lähiopetus on järjestetty porrastetusti. Digitaalisuuteen mennään kaiken kaikkiaan.

Taru Ruotsalainen: Kesä meni hyvin. Syksy alkoi tai jatkettiin siitä että etänä tehdään töitä. Työtavat ovat nyt muuttuneet – digiloikka tuli jäädäkseen.

Antti-Veikko Salo: Kesästä – maalla kun asuu niin on paljon siihen liittyvää; pihatyötä ja talonrakennushommaa ja muuta. Hauska palata töihin. Kevät meni etätöissä ja nyt jatkuu jälleen. Luottavaisin mielin päivä kerrallaan. Osa etänä ja osa lähityössä.

Leena Louhivuori: Kesä meni hyvin. Keväällä kirjoitettiin Antti-Veikko Salon kanssa jatkohakemus Re:start-hankkeelle. Se ei ollut varsinaisesti jatkohakemus vaan se piti kirjoittaa samalla tavalla kuin uusi hakemus. Siihen purettiin koko koronakevään ahdistus ja haettiin samalla koulutuksellista lähtökohtaa nuorille, jotka putoavat nyt. Sen jälkeen loma oli tarpeen. Haastattelin kesällä valmistuneet opiskelijat. Hankehakemuksen pohjalta seurantaan tuli kiintoisaa materiaalia. Työt lähtivät hyvin elokuun alussa käyntiin. Kuultiin että hankehakemustamme ehdotetaan rahoitettavaksi.

Jarno Marjamäki: Kesä meni hyvin. Uusi asunto työllistää. Tiivistämöllä alkoi työt vauhdikkaasti. Vastaan striimeistä.  Keväällä on ollut 60 striimausta kuukaudessa. Nyt alkaa taas – on paljon töitä.

3. Re:start-hankkeen tilannekatsaus

Kevät 2020 seuranta, Leena Louhivuori esittelee (LIITE 2)

Seurannan viimeinen jakso on jakaantunut kolmeen osaan:

  1. Opinnoista valmistuneet, jotka ovat kohderyhmä. Heidän kokemuksiaan opiskelusta koululla, hankkeessa ja työssäoppimisesta. Sekä ajatuksia elämästä ja työstä.
  2. Korona-ajan kokemukset ja ajatukset: Hankehenkilökunnalle ja luovan alan toimijoille yhteinen. Oli hyvä saada heti koronakevään aikana kokemukset alalta ja hankkeen työntekijöiltä.
  3. Tähän ohjausryhmään koottiin Helsingin Sanomien artikkelit, jotka käsittelivät ammattikorkeakouluja ja 2. asteen kouluja. Koulutuspolitiikkaa, korona-aikaa ja koulutuksen digiloikkaa sekä etätyötä.

Maaliskuussa siirryttiin etätöihin kaikissa kouluissa Suomessa. Se vaikutti kaikkien töihin ja aikatauluihin. Moni asia siirrettiin syksyyn. Ajateltiin, että koronavirus on silloin taltutettu. Nyt tarkastellaan tilannetta varovaisesti. Odotellaan, miten virusepidemian toinen aalto kehittyy.

Hankkeen työntekijät tutustuivat kotimaisiin median ja luovan alan oppilaitoksiin. Tapaamisissa tuli esiin aika samanlaisia ja hyvinkin erilaisia opetus- ja työssäoppimiskäytäntöjä. Suomi on hyvin erilainen pohjoisesta katsoen. Syksyksi oli suunniteltu kotimaisten alan oppilaitosten yhteinen tapaaminen, eräänlainen pyöreänpöydän ajatushautomo. Nyt valmistellaan alan verkostoa.

Kansainväliset vierailut keskeytettiin.  Tutustuttiin aiemmin Viron, Saksan, Tanskan ja Ruotsin malleihin. Hollanti ja Latvia jäävät nyt syksyllä väliin. Valmistellaan kansainvälistä verkostoa vastaavista media-alan ja luovan alan  kouluista. Jatketaan yhteistä osaamisen vaihtoa.

Happipolku muuttui Stadin AO:ssa tuotantotoimisto Fokukseksi. Siitä vastaavat nyt Stadin AO:n opettajat resurssiensa mukaan. Toivotaan että se vakiintuu osaksi koulun opetustoimintaa. Toiminnalla on selkeä tilaus koulussa.

Tiivistämöllä tapahtumat muuttivat luonnettaan korona-aikana. Ensi oltiin tauolla ja siirryttiin tapahtumien striimaukseen. Se osoittautui tarpeelliseksi. Striimaustyötä on riittänyt enemmän kuin pystytään tekemään.

Graafiseen koulutukseen keskittynyt etätyötoimisto Metropolian Hämeentie 161:n kampuksella on ollut toiminnassa aina kun koulu on ollut avoinna.  Toiminta alkoi tammikuussa mutta koulu suljettiin maaliskuun puolivälissä. Toiminta on ollut pilottimaista. Asiakkaita on tullut Kaapelilta ja Suvilahdesta. Onneksi graafisen alan töitä voi tehdä etänä.

Yhteistyö Kaapelin ja Suvilahden alueen kanssa on tiivistynyt ja Tiivistämöllä on siinä keskeinen rooli. Re:act-hanke, josta enemmän myöhemmin, perustuu tähän yhteistyökuvioon.

Kommentit:

Jyrki Sinisalo kiitti hankkeen seurantaa ja nosti esiin muutaman asian.  Valmistuneiden opiskelijoiden haastatteluissa nousee esiin, kuinka nuorten itsevarmuus on lisääntynyt. Ja koskettavaa oli erityisesti yhden nuoren kokemus: ”Kun menin koululle niin keho muisti kaiken”. Yleisesti voidaan olla ylpeitä hankkeesta ja sen vaikutuksista.

Antti-Veikko: kiintoisaa oli myös lukea se, että portfoliosta oltiin huolissaan. Opiskelijat eivät olleet saaneet niiden tekemiseen tarpeeksi ohjausta. Ensimmäisenä opintovuonna tehdään portfolio, mutta se jää usein raakileeksi eikä siihen kiinnitetä enää huomiota opiskelujen aikana. Mutta jos pitäisi olla joku osaamisen CV, niin sehän on portfolio. Miten näytetään mitä osataan? Työssäoppimisen näyttämiseen portfolio on hyvä.

Kommentteja tuli siitä, kuinka portfolio-asia on vielä auki opinnoissa. Ja riippuu siitä, missä vaiheessa tutkintoaan opiskelija on. Kuinka portfolio on opettajalle näyttöjen apuväline. Kuinka portfoliokin on jo vanhanaikainen. Nykyisin tehdään työnhakuvideoita. Kaiken kaikkiaan portfolion teko on sellainen taito joka puuttuu tässä vaiheessa.

Ari: Graafiselle alalle valmistuneet opiskelijat ovat olleet jopa epätietoisia kuinka verokorttia haetaan. Ihan perusasioista kysytään tietoa vaikka ollaan valmistuttu.

Taru: Stadin AO:lla ja Metropolialla on yhteinen Digipoint-hanke. Se toimii yhdessä Digitalents-toiminnan kanssa.

Kommentoitiin myös sitä, mitä vaaditaan itsetunnon kehittymiseen: tekemällä oikean kokoisia töitä, onnistumalla, tulemalla kuulluksi.

Antti-Veikko: toivotaan että päästään tutustumaan Digitalentsiin paremmin ja löydetään yhteistä aikaa toimintojen ja kokemusten vaihtoon.

Jyrki: Osaamisen ennakoinnin Foorumi OEF – Jyrki osallistui tilaisuuteen, jossa esiteltiin OEF:n tuloksia. OEF:ssä on nostettu esiin, että digitaalista portfoliota toivotaan kaikille työntekijöille 2020–2035. Se on työantajalle oman osaamisen näyttö. OEF:ssa on todettu myös että AMK-tutkinnot ovat suosittuja, koska ovat työelämälähtöisiä.

Jorma: Portfoliosta on puhuttu monta vuotta. Mutta ylhäältä annettuna se ei toimi. Sen opettamisen voisi aloittaa jo peruskoulussa, jotta siitä tulisi perustaito. Ettei tuoda vasta ammattioppilaitoksiin. Nyt syntynyt ongelma tuo mukanaan ilmiön, että parhaat turhautuvat ja pudokkaat tippuvat.

Media-alalla sitä käytetään joka tapauksessa – se on työnäyte. Mutta ominaisuudet valmiissa portfoliopohjassa saattavat loppua kesken.

Pekka: Muistutan vielä että tarvitaan erilaisia oppimisympäristöjä. Menestyjiä syntyy niin monenlaisista lähtökohdista. Taustalla kokemus Kulttuuriareena Gloriasta ja nyt Tiivistämöltä.

Ulla: Kyllä digiportfolion tavoite kuuluu kaikille. Se on hyvä väline ja hyvä siinäkin, että näin opitaan esittelemään itseä ja omaa osaamista. Helsingin kaupungin anonyymirekrytointi onnistuu juuri siksi niin hyvin. Ja toinen kysymys on, miten pudokkaissa ovat edustettuina kantasuomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.

Jaana: Portfoliota ei ole sanoitettu opetusprosessissa, se on työnhakuun liittyvä työkalu. Vieraskielisten määrä pudokkaissa pieni.

Antti-Veikko: hankkeeseen taustatietoja etsiessä tuli esiin että Stadin AO:ssa kantasuomalaisten osuus on enemmistö. Portfoliosta: tekniikka ei niinkään ole olennainen vaan laajemmin se, miten itse pystyy omaa osaamistaan esittelemään ja näyttämään.

Puheenjohtaja kiitteli hyvää keskustelua ja jatkettiin syksyn suuntaviivoihin.

Syksyn suuntaviivat, Antti-Veikko Salo esittelee

Antti-Veikko esitteli hankkeen syksyn suuntaviivat:

  • Fokus ja Tiivistämö jatkavat yhteistyötä tiiviimmin. Työssäoppimismalleja joita sovelletaan sekä koulun että työelämän tarpeisiin.
  • Tuetaan valmistuneita nuoria ja etsitään työttömiksi jääneille polkuja kohti työelämää. Portfoliot ovat osa haastatteluissa esiintulleita osaamistarpeita.
  • Työpaikkaohjaamisen sisällöt ja tarpeet – Metropolian ja Stadin AO:n osaamisen yhdistäminen – työharjoittelu ja työssäoppiminen.
  • Kootaan kotimaisten media-alan ja luovan alan oppilaitosten verkostot 
  • Hankkeen toiminnon tulokset juurtuvat toiminnoiksi
  • Loppujulkaisun toimittaminen

4. Hankkeen talous (LIITE 1)

Antti-Veikko esitteli hankkeen taloustilanteen. Asia oli selkeästi esitelty. Siihen ei ollut kommentteja.

5. Teema: Re:start-hankkeen päättäminen ja jatkuvuus

Antti-Veikko esitteli Re:start-hankkeen loppuvaiheen toiminnot ja kuinka hanke jatkuu. Antti-Veikko oli lähettänyt ohjausryhmän jäsenille neljän kysymyksen kyselyn siitä, miten hankkeen toiminta on näkynyt/vaikuttanut omassa toiminnassa ja miten ohjausryhmä näkee sen, kuinka hankkeen toiminnot jatkuvat omassa organisaatiossa.

Koska kysymykset olivat niin laajoja, Leena ehdotti hän käy haastattelemassa ohjausryhmän jäsenet – niin se säästää aikaa ja vaivaa ohryn jäseniltä. Sovittiin, että Leena tekee ohrylle haastattelukierroksen ja sen tulokset referoidaan jäsenille.

Jaana kertoi, että Fokuksessa jatketaan toimintaa ja se on jäänyt hyvin elämään. Toiminnalle on ollut selkeä tarve. Toiminnan rakennetta parhaillaan porrastetaan ja siirretään esimerkiksi pelipuolelle ja muutenkin eri rakenteisiin. Tuotantotoimisto-ajatus on muuttunut – se miten eri tiimit näkevät asian, ja miten työelämälähtöisyys toteutuu. Fokuksessa on kuitenkin selkeät tulokset nähtävissä.

6. Muut asiat

Antti-Veikko kertoi, Re:startille kirjoitettiin jatkohanke Leenan kanssa korona-aikana keväällä. Jatkohankkeen nimi on Re:act. Sen pääpaino on Suvilahti–Kaapeli–Nilsiänkatu 10:n alueet. Ne ovat Helsingin kaupungin rahoittamia/omistamia luovan alan keskittymiä.  Näiden alueiden pienyrittäjät tarvitsevat tukea työpaikkaohjaamiseen ja työssäoppimisen toteutumiseen.

Korona-aika on ravistellut näitä yrittäjiä taloudellisesti. Uudessa hankkeessa edetään Re:startin viitoittamalla tiellä. Hankkeen toiminta keskittyy nyt työpaikoille.

Re:act-hanketta ehdotettiin rahoitettavaksi sellaisenaan. Edessä ovat rahoitusneuvottelut lähiaikoina.

Metropolian puolelta mukana ovat Radio- ja TV.

Taru onnitteli uudesta hankkeesta.

Jyrkin mukaan OEF-foorumissa on puhuttu siitä, että kulttuuripuolen julkinen rahoitus tulee vähenemään – valtionosuudet tulevat pienenmään. On syytä varautua myös tähän.

Jos hankkeen päätyttyä jää hankkeelta rahaa käyttämättä niin hankkeen aikaa voi pidentää – kunhan budjetti pysyy samana. Kaikki puolsivat tätä.

7. Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen

Seuraava ja viimeinen ohryn kokous päätettiin pitää 14.1.2020 klo 13. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.

8. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.15.

Helsingissä 21.9.2020

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja

Leena Louhivuori, sihteeri

Re:startin ohjausryhmän 4. kokous 23.1.2020

To 23.1.2020 klo 13.00–15.30
Broadway Finland, Toinen savu 2, Vantaa

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Taru Ruotsalainen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Arja Seppälä, Niikka Lius, Jarno Marjamäki

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 23.1.2020 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

Kokouksen aluksi Kimmo Räsänen esitteli Broadway Finlandin tiloja ja toimintaa.

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.15.

2. Kuulumiskierros

Kimmo Räsänen kertoi helmikuussa järjestettävästä Porvoon valot -valofestivaalista, jonka järjestämiseen hän osallistuu. Vuosi on lähtenyt muutenkin hyvin liikkeelle ja työpaikkaohjaajakoulutukselle on kysyntää Broadwaylla.

Taru Ruotsalainen toivotettiin tervetulleeksi hankkeen ohjausryhmään. Hän tuli Anna-Maria Vilkunan tilalle ja hänen toivomuksestaan. Taru kertoi työstään Metropoliassa. Hän vastaa jatkuvan oppimisen palvelukokonaisuuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Tämä kuuluu täydennyskoulutus- ja yrityspalveluihin. Jatkuva oppiminen sisältää työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämisen lisäksi myös yleissivistävän oppimisen ulottuvuuden. Polkujen rakentaminen toiselta asteelta korkea-asteelle kuuluu myös työhön.

Leena Louhivuori kertoi seurantaraportin synnystä ja neljännen seurantaraportin sisällöstä. Haastattelujen myötä alkaa selvitä, että olemme ruohonjuuritasolla hyvinkin kartalla ja samoilla linjoilla isompien selvitysten kanssa (amisbarometri, nuorisobarometri, opettajien hyvinvointiselvitys, perusopetuksen arviointikriteerien kritiikki, ammatillisen koulutuksen laatustrategia, vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen).

Pekka Mönttinen kertoi Tiivistämön käynnistämisestä Gloriasta siirtymisen jälkeen. Hän näkee selvästi, että uusi sukupolvi on tullut työssäoppimaan Tiivistämölle. Lisäksi nuorisopalveluiden kehittämistapaamisissa ja Nuorisototutkimusseuran katsauksissa nousee vahvasti esille oppiminen kautta linjan ja mitä se merkitsee nuorisotyön kannalta. Yhdessäoppiminen voisi olla avainsana.

Arja Seppälä kertoi ,että polkupyöräkausi ei loppunut tänä vuonna. Hän kertoi olevansa Re:startissa mahdollistaja sekä koulun ja hankkeen välinen linkki. Hankkeen alkuvaiheessa käynnistetty Happipolku on johtanut uuden tuotantotoimiston rakentamiseen koululla. Tuotantotoimisto aloitti 7.1.2020 ja 26 opiskelijaa on ilmoittautunut mukaan. Mukana on kolme opettajaa. Myös kahden nuorisotyöntekijän osallistumista on odotettu. Nuorisopalveluissa on käynnissä muutos ja se on aiheuttanut myös byrokraattisia ongelmia nuoriso-ohjaajien osallistumiseen liittyen. Iloisina odotetaan, kuinka lähtee toimimaan.

Jake Jarno Marjamäki kertoi, kuinka aloitti Tiivistämöllä Re:start-hankkeessa syksyllä 2019. Ohjaa nuoria työharjoittelijoita ja työkokeilussa olevia sekä työssäoppijoita video- ja media-osaamisessa. Hän kokee tehtäväkseen erityisesti verkostoitumisen ja opinto- ja työpolkujen rakentamisen Suvilahden alueelle. Hänellä itsellään on pitkä opintohistoria sekä Stadin AO:n että Metropolian kanssa, kuten myös entisen Glorian, nykyisen Tiivistämön kanssa.

Ari Matinmikko kertoi graafisen puolen opetuksen tilasta hankkeessa. Vihdoin on saatu Stadin AO:n graafinen puoli mukaan toimintaan. Tuntuu mielekkäältä. Positiivisesti odottaa kevättä.

Niikka Lius toimii hankkeessa tapahtumatekniikan kouluttajana Tiivistämöllä. Niikasta työ on mielekästä ja juuri sitä mitä hän osaa hyvin. Niikka aloitti uudestaan Temppurata-koulutuksen Tiivistämöllä – se on ns. perusseminaarikattaus ja sen osaaminen on keskeistä tapahtumien toteuttamisessa. Ohjatessaan nuoria Niikka kuulee myös heidän ajatuksiaan ja fiiliksiään. Näin saadaan tietoa, missä nämä nuoret menevät elämänsä kanssa.

Antti-Veikko Salo kertoi, kuinka leuto talvi on vähentänyt lämmityskustannuksia. A-V kertoi, että Happi lopetti toimintansa syksyllä 2019. Nyt ollaan integroitumassa Suvilahden alueelle. Aloitetaan työelämäverkostojen rakentaminen Suvilahden alueella. Hankkeella ei ole omaa toimitilaa Suvilahden alueella, koska ulkopuolisen tilan vuokraaminen on Metropolian kampusstrategian vastainen.

Jyrki Sinisalo kertoi, että Porvooseen tulee hieno Porvoon valot –valofestivaali, jossa on esillä hänen valotaideteoksiaan. Jyrki toivoi myös, että StageRight-hankkeella olisi vastaavanlainen seurantatutkimus kuten Re:start-hankkeella.

3. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

Leena Louhivuori esitteli ja muu hankehenkilökunta kommentoi syksyn 2019 toimintaa. Hankkeen tilannekatsauksen ja vaikutus- ja seurantaselvityksen aineisto on koottu haastattelemalla ja keräämällä tietoa OAJ:n, OPH:n, OKM:n ja Amken sivuilta 31.12.2019 saakka (LIITE 2, toimitetaan pyynnöstä).

Antti-Veikko Salo kertoi kevään 2020 toiminnasta ja suuntaviivoista (LIITE 1). Keskustelua nousi etenkin hankesuunnitelman mukaisesta työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämisestä Metropoliaan. Tavoitteena on luoda korkea-asteelle soveltuvia ja sovitettuja työpaikkaohjaamisen malleja yhteistyössä Stadin AO:n kanssa. Keskustelussa nousi mm. ajatus työpaikkaohjaajakoulutuksen sisällyttämisessä aikuispuolelle ensiapu-kurssien ja vastaavien muiden kurssien yhteyteen. Lisäksi esitettiin ajatus työpaikkaohjaajakoulutuksen sisällyttämisestä opetussuunnitelman osaksi, esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Re:start tulee edistämään kehittämistyötä vuoden 2020 aikana ja koordinoimaan yhteistyötä Metropolian ja Stadin AO:n välillä.

4. Hankkeen talous

Hankkeen taloustilanne käytiin läpi. Talous on hyvällä mallilla ja rahaa käytetty suunnitelman mukaisesti. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota vuoden 2019 flat rateen, jota oli käytetty 40% hankehakemukseen nähden. Flat ratesta oli jäänyt käyttämättä n. 22 000 euroa, mikä selittyy Metropolian tiukalla kulupolitiikalla ja taloustilanteella sekä kustannusten vyörytyksillä.

Lisäksi keskustelussa käytiin läpi flat raten käytän yleiset periaatteet. Flat ratea ei raportoida rahoittajalle, mutta kustannusten tulee liittyä hankkeeseen. Mahdollisen tarkastuksen yhteydessä tullaan käymään läpi kaikki hankkeen kulut, flat rate mukaan lukien.

5. Teema: Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Käytiin keskustelun kautta läpi teemaa työpaikkaoppiminen. Projektipäällikkö oli laatinut yhdeksän väittämää, jotka perustuvat hankkeen havaintoihin ja seurantaraportteihin.

Ohjausryhmän kokouksesta poisjääneille annettiin tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksia ranskalaisilla viivoilla teema-kohdan väittämiin. Väittämät löytyvät liitteestä 1.

Ensimmäinen väittämä: Onnistunut työssäoppiminen – perusosaaminen tulee hankkia ensin koulussa. Työtehtävät ja vastuut työstä määritellään selkeästi. Työpaikalla motivoitunut työpaikkaohjaaja ja opettajalla riittävästi aikaa.

  • Todettiin, että tärkeintä on ensimmäinen kohtaaminen työpaikan kansa, jolloin tehtävät ja vastuut käydään yhdessä huolella läpi. Toiveena on, että koululla ja työpaikalla olisi pitkäkestoinen yhteistyö- ja työssäoppimissuhde. Se takaa luottamuksen ja onnistumisen. Broadwayta käytettiin esimerkkinä. Broadwaylla on neljä vakituista työntekijää. Heistä Kimmo on käynyt työpaikkaohjaajakoulutuksen. Muutkin haluavat koulutuksen. Verkostoituminen koulujen kanssa on tapahtunut työntekijöiden verkostojen kautta. Keskustelussa pohdittiin myös sitä, minkälaisia tehtäviä harjoittelijalle voidaan antaa. Tuotannot eivät voi olla harjoittelijoiden varassa, mutta vaativuutta pitää voida lisätä osaamisen lisääntyessä.

Toinen väittämä: Opiskelija ja työpaikka tulee perehdyttää kunnolla. Opettajien tulee olla mukana aktiivisesti heti työssäoppimisen alusta alkaen. Työpaikat tarvitsevat tukea ohjaamisessa.

  • Todettiin, että mitä yksinkertaisempaa ja helpompaa työpaikalle, sen parempi. Esimerkiksi ihan yksinkertainen lomake ranskalaisilla viivoilla olisi paras. Se käytäisiin läpi heti työssäoppimisjakson alussa opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kesken. Se helpottaisi kaikkia osapuolia.

Kolmas väittämä: Opettajien työaika menee huonosti suunniteltujen ja toteutettujen tietojärjestelmien ja byrokratian kanssa.

  • Todettiin, että opettajien työaika pitäisi käyttää opettamiseen ja sihteerit voisivat hoitaa tietojärjestelmät yms. Arja kertoi, että hän on ottanut asian esiin Stadin AO:ssa. Helsingin kaupungilla on ehdoton rekrytointikielto, joten sihteeriresursseja ei ole tässä kohtaa luvassa. Metropolialla on toimivampia järjestelmiä, joista voisi mahdollisesti ottaa mallia Stadin AO:ssa.

Neljäs väittämä: Tutkinnon osien arviointokriteerit epämääräisiä ja väljiä. Liikaa tulkinnanvaraa ja epätasa-arvoisuutta. Arvioinnin yhdenmukaisuus uupuu.

  • Todettiin, että alasta riippuen suunnittelu ja toteutus siirtyy opettajien suuntaan. Perusongelma on se, että suunnittelutyössä säästetään.

Viides väittämä: Toimintatavoissa ja osaamisvaatimuksissa suuria opettajakohtaisia eroja.

  • Todettiin, että ollaan samaa mieltä. Lisäksi nostettiin esiin huomio, että työssäoppimispaikoissakin on eroja, esimerkiksi nuorisotalo ja Finnvox eivät ole samalla viivalla, vaikka niistä saadaankin periaatteessa yhteismitallisia tutkinnon osia ja arviointeja

Kuudes väittämä: Työssäoppimisjakso aiheuttaa suuria taloudellisia ongelmia opiskelijalle, jos siitä ei saa maksaa palkkaa. Ero amk:n ja ammattikoulun työssäoppimisessa / työharjoittelussa on suuri. Ammattikoululaiset jäävät ilman palkkaa ja ovat usein töissä muualla, jotta saavat työssäoppimisen suoritettua.

  • Todettiin, että myös kos-jaksoista pitäisi maksaa palkka siten, että opintotuki ei vähene. Tähän tarvitaan poliittista tahtoa. Porsaanreikien hyödyntäminen ei ole moraalisesti oikein.

Seitsemäs väittämä: Keskeyttämisiä tapahtuu myös siksi, että koulun tarjoama opetus on huonoa. Ajanmukaisuuden ja mielekkyyden puute sekä byrokratia ovat epämotivoivia.

  • Todettiin, ettei juuri ole ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Resusseja pitää ohjata niille, jotka niitä tarvitsevat.

Kahdeksas väittämä: Nykyään tarvitaan uudenlaista osaamista elämänhallinnan tukemiseen. Työelämän edustajilla ei ole työkaluja eikä ammattitaitoa ongelmien hoitoon.

  • Todettiin, että oppilaitokset tarjoavat opiskelijahuoltoa, mutta opiskelijat eivät käytä sitä. Kimmo totesi, että työnantajan näkökulmasta nämä palvelut ovat tuntemattomia. Työnantajalla ei myöskään voi olla tieota, minkälaisista ongelmista on kyse. Elämänhallinnan tukeminen – kenen tehtävä – asia jäi kesken. Niikka nosti esiin, että monella perusasiat ovat hukassa lähtökohtaisesti. Motivaatio on ensimmäinen edellytys.

Yhdeksäs väittämä: Työssäoppimisen merkitys on suuri; ammatin oppiminen, verkostojen luominen ja työllistyminen. Verkostot syntyvät siellä.

  • Todettiin, että verkostojen luominen on tärkeää ja se luo positiivisen polun työssäoppimiselle. Esitys- ja teatteritekniikassa järjestetään yhteisiä seminaareja nuoriso- ja aikuispuolen opiskelijoille ja se tapa on tuottanut yhteisiä verkostoja. Verkostojen luomisen esteenä on, että muutamat opettajat pitävät omia verkostoja henkilökohtaisena omaisuutenaan. Myös opettajien vaihtuessa tiuhaan tiedot verkostoista katoavat.

6. Muut asiat

Minna Kaljunen ja Juho Pakarinen ovat pyytäneet eroa ohjausryhmästä. Martti Poteri Helsingin kaupungin elinkeino-osastolta on liittynyt ohjausryhmään. Ohjausryhmään on pyydetty täydennystä alan yrityksistä ja Stadin AO:sta.

Ohjausryhmän kokouksesta poisjääneille annettiin tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan ranskalaisilla viivoilla teema-kohdan väittämiin. Väittämät löytyvät liitteestä 1.

Hankehenkilökunta halusi muistaa kollegaansa Ari Matinmikkoa hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Ojennettiin kunnianosoitus Arille.

7. Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen

Seuraava kokous päätettiin pitää 4.6.2020 klo 13.00–15.30. Paikka päätetään myöhemmin, mutta kaikkia ohryn jäseniä pyydetään varaamaan aika kokoukselle.

8. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.00.

Helsingissä 7.2.2020

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja

Leena Louhivuori, sihteeri

Re:startin ohjausryhmän 3. kokous 12.9.2019

To 12.9.2019 klo 13.00–15.30
Tiivistämö, Suvilahti, Kaasutehtaankatu 1

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Jaana Kivipelto-Karjalainen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Arja Seppälä, Niikka Lius, Jarno Marjamäki

Kutsutut asiantuntijat:
Tom Rathmann, EU-Project Coordinator, Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Köln
William Kempter, EU-Project Coordinator, Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Köln

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 12.9.2019 / LL (toimitetaan pyynnöstä)
LIITE 3: Tom Rathmannin esitys Saksan mallista

Ennen kokousta kokoonnuttiin klo 12.00 lounaalle Suvilahti TBA:han Tiivistämön viereen.

Kokouksen aluksi toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen esitteli Tiivistämön tiloja ja toimintaa. Kierrettiin Tiivistämöllä. Pekka kertoi Kulttuuriareena Glorian toiminnan siirtymisestä Tiivistämölle, Glorian 20 vuoden työllistämismallista ja kuinka se on kehittynyt ja päivittynyt ajan myötä. Niikka Lius tulkkasi esittelyn englanniksi Tomille ja Williamille.

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.00. Vaihdettiin asialistan järjestystä siten että Kölnistä tulleet vieraamme Tom Rathmann ja William Kempter esittelevät ensimmäisenä nk. Saksan mallin ja sen jälkeen jatketaan esityslistan mukaan. Esittäytymiskierros ja kuulumiset yhdistettiin kohdaksi 3.

2. Saksan ammatillisen koulutuksen esittely

Tom Rathmann esitteli Saksan ammatillisen koulutuksen mallia ja sen perusperiaatteita: Miten työssäoppimiskäytännöt eroavat Suomessa ja Saksassa? Mitkä ovat Saksan mallin hyvät ja huonot puolet? Minkälaisia ongelmia opiskelijoilla on ollut ja miten niitä ratkaistaan? (LIITE 3)

3. Esittäytymiskierros ja kuulumiset

Antti-Veikko aloitti kertomalla kuulumiset. Yksityiselämässä tapahtui paljon; kesällä oli häät ja muutto yläkerrasta alakertaan. Remontti talossa etenee siis hyvin. A-V kertoi sitten muissa kohdissa hankkeen kuulumisia.

Arja: nyt Stadin AAO:ssa fokusoidaan työelämään, päästään tasolle, jossa tuetaan työpaikkaoppimista. Oppisopimus on tulossa hyvää vauhtia. Tällä hetkellä on 20 oppisopimuspaikkaa, joista 6–8 täytetään vielä syksyllä. Hyvää on, että koulutusjärjestelmä tuottaa hyvää koulutusta, samoin uusi hakujärjestelmä. Nyt haetaan keskiarvon perusteella kouluun, ei enää pääsykokeita.

Pekka: Entinen Kulttuuriareena Gloria ja nuorisopalveluiden tapahtumayksikkö ovat muuttaneet Tiivistämölle. On testattu mihin talo taipuu olemassaolevilla resursseilla. Viralliset Tiivistämön avajaiset ovat 21.9.2019. Viime kesänä Tiivistämö oli vielä festarikäytössä, tämä oli sovittu jo aiemmin niin. Kulttuuriareena Gloria on tehnyt yhteisytötä Metropolian ja Stadin AAO:n kanssa pitkään. Yhteistyö on ollut hyvää. Nuoret ovat hyvä esimerkki siitä. Monet Glorian nuoret ovat päässeet opiskelemaan Stadin AAO:hon ja Metropoliaan vuosien aikana. Gloria ja nyt Tiivistämö on turvallinen ja hyvä oppimisympäristö alan töihin. Näistä kerätään tarinoita. Tällä hetkellä on vähän harjoittelijoita ja työssäoppijoita.  Ehkä Gloriaa ja Tiivistämöä ei osata vielä yhdistää. Jyrki kommentoi, että Tiivistämölle käy kyllä hyvin, sen näki jo esittelykierroksella. Se on vetovoimainen ja nyt haetaan edelleen yhteistyökuvioita alueen toimijoiden kanssa (mm. Cirko, Venue ja muut luovan alan pienyrittäjät). Synergiaa.

Kimmo: Syksy alkoi hienosti ja Broadwaylla aika meni Tampereella Rammsteinin kanssa näyttävästi. Tällä hetkellä Kimmolla on Stadin AAO:sta opiskelija. Otti itse yhteyttä. Kertoi, että oli kuullut toiselta harjoittelijalta, että tosi hyvä harjoittelupaikka tämä Broadway. Ja uutisena myös, että Kimmo valmistui itsekin. Rammsteinin lavasteet: yli 40 rekkaa ja pakattiin ne 4 tunnissa. Stagemanager sanoi: this is a concept.

Jaana: Stadin AAO/Media – kevät tehtiin suunnittelutyötä, alkaa tuottaa hedelmää. Elokuu on ollut rauhallisempi. Valinnat uusittiin keskiarvopohjaisiksi. Aloitus on ollut hyvä. Rakennettiin kokonaisuus siten, ettei enää tilkkutäkkimallia. Työelämälähtöisyys ja oppisopimukset keskeisiä. Väylinä ovat perustutkinto ja oppisopimus. Uutta on se, että AV-palveluiden ja Re:startin yhteistyö on lähdössä liikkeelle. Nk. tuotantotoimisto on käynnistymässä vuoden vaihteessa.

Niikka: painopiste syksyllä 2019 Tiivistämöllä kouluttajana. Nyt sekä ääni että osin valot yms. Pekka kommentoi heti että Tiivistämöllä ihaillaan Niikan taitoa opettaa.  Jaana kommentoi että koulutusväylänä Tiivistämö on hieno homma ja Niikan vetämän koulutuksen kaltaisia polkuja on vähän.

Jake: aloitti Re:start-hankkeessa 1.8.2019. Toimii hankkeen osa-aikaisena video- ja media-alan kouluttajana Tiivistämöllä. Toiminta on muuttunut Glorian ajoista – on siirrytty huonoista tavoista hyviin tapoihin toimia. Tilat ovat asianmukaiset. Monet Glorian nuoret ovat päässeet Metropoliaan opiskelemaan. 

Jyrki: on ollut niin ihana kesä. Jyrki ollut kolme kuukautta mökillä. Jyrki on saanut Ruohopellosta työhuoneen. Lähtee Firenzeen taiteilijaresidenssiin. Tampereella Jyrkin valotaiteen näyttely. Metropoliaan enää muutama velvoite. Jyrki huomannut, että esimerkiksi Outokumpuun oli tänä vuonna vähemmän esitys- ja teatteritekniikkan hakijoita kuin aiemmin. Kuinka moni Suomessa valmistuu esitys- ja teatteritekniikasta on kiintoisaa. StageRight alkoi vihdoin. Jyrki on puheenjohtajana hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeet ovat yhteistyössä keskenään. Lisäksi Spin Off -hanke on kiintoisa yhteistyöhanke.

4. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

A-V kertoi hankkeen tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt on kerätty tietoa ja kokemuksia vuoden verran, tiedetään mikä toimii ja mikä ei. Opiskelijoiden ja työpaikkojen kanssa on oltava läsnä ohjaamassa – suuri kysymys on, että miten tämä käytännössä tehdään. Tuetaan opiskelijoita ja työpaikkoja – mutta miten? Viedään kerätty tieto eteenpäin opetuksesta vastaaville ja päätöksentekijöille. Liitteenä kooste tavoitteista.

Leena Louhivuori esitteli ja muu hankehenkilökunta kommentoi kevään 2019 toimintaa. Hankkeen tilannekatsaukseen aineisto on koottu  haastattelemalla ja keräämäällä tietoa OAJ:n, OPH:n, OKM:n ja Amken sivuilta 1.7.2019 saakka. 

Hankkeen toiminta kevään 2019 aikana on ollut intensiivistä. Hankkeen perustama Happipolku on ollut kokemuksena sekä rankka että silmiä avaava. Sekin on selvinnyt että opiskelijat, jotka ovat keskeyttämisvaarassa tai keskeyttäneet, tarvitsevat niin monenlaista tukea, etteivät hankkeen resurssit siihen riitä. Tukea tarvitaan elämänhallintaan, mielenterveyteen, talouteen, asunnottomuuteen etc. Ohjaukseen ja koulutukseen tarkoitettu aika on mennyt siten osin muuhun toimintaan.

Samalla on selvinnyt, että monelta nuorelta puuttuivat perusopinnot ja -osaaminen. Työpaikoilla oli odotettu kovasti työharjoittelijoita, mutta nuoria ei voinutkaan lähettää työssäoppimaan ilman perustaitoja. Koulutus ja ohjaustyö ovat onnistuneet kuitenkin hyvin. Vuoden aikana Happipolku on auttanut 32 tutkinnon osan ja 585 osaamispisteen suorittamisessa. Tästä myös koululle kunniaa ja taloudellista iloa. Opiskelijahaastatteluissa nuoret ovat sanoneet, etteivät olisi pystyneet suorittamaan ko. opintoja koululla.  Syitä oli monia. Happipolku on ollut turvallinen tapa opiskella. Opettajat taas ovat olleet usein kiireisiä, koska koululla organisaatiouudistus ja reformi ovat vieneet ajan. 

Näytöt ovat menneet hyvin sekä opiskelijoiden että opettajien mielestä. Tosin hankkeen aikana on selvinnyt, etteivät ohjeet siitä, mitä kuhunkin näyttöön kuuluu, ole selkeät. Opiskelijat ja opettajat eivät puhu samasta asiasta. Koulusta ohjeita kysyttäessä on saatu odottaa kauan tai ohjeet ovat muuttuneet eri tilanteissa. Ohjeet eivät valmistuneet kevään aikana e-perusteisiin.

Vuosi on ollut hankkeelle opettavainen. Kevään kehittämispäivien aikana päädyttiin siihen että koulu on oppimista varten – ei hanke. Hyvää on se että, Happipolku mallina viedään koululle. Happipolun mallista kehitetään Stadin AAO:hon tuotantotoimisto / AV-palvelu. Varsinaista nimeä ei ole vielä päätetty. Hankkeessa keskitytään työssäoppimismallien kehittämiseen ja työpaikkaohjaamisen tukemiseen. Kerätään kokemuksia ja tietoa siitä, miten eri koulut toteuttavat työssäoppimista ja 2. asteen reformia. Onko olemassa toimivia malleja, joita voi hyödyntää? Seurataan, kuinka OAJ:n esittämät reformin yhdeksän valuvikaa korjaantuvat – vai korjaantuvatko. Valuviat on listattu hankkeen sivuilla.

Liitteenä Tilannekatsaus 12.9.2019 (LIITE 2, toimitetaan pyynnöstä).

5. Hankkeen talous

Projektipäällikkö esitteli hankkeen taloustilanteen. Seuranta osoittaa, että hankkeen talous on pysynyt hyvin budjetoidussa raamissa. Taloustilanteen yhteenveto kokouksen diaesityksen sivulla 8 (LIITE 1).

6. Teema: Työpaikkaohjaamisen kehittäminen

Päätettiin, että aihetta käsitellään seuraavassa Re:start-hankkeen ohjausryhmässä. Saksan mallin esitteleminen koettiin sen verran tärkeäksi.

7. Muut asiat

Metropolian TKI-johtaja Anna-Maria Vilkuna on pyytänyt eroa Re:startin ohjausryhmästä aikataulusyiden takia. Hän on ilmoittanut seuraajakseen asiakkuuspäällikkö Taru Ruotsalaisen.

Ohjausryhmä suhtautui positiivisesti hankkeen mahdolliseen pidennykseen. Hankehenkilöstö keskustelee aiheesta ja mahdollisuudesta rahoittajien kanssa.

8. Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen

Sovittiin seuraavaksi kokousajaksi 23.1.2020. Paikaksi kaavailtiin YLEä. Antti-Veikko lupasi selvittää asiaa.

9. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30

Helsingissä 5.10.2019

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja 

Leena Louhivuori, sihteeri

Re:startin ohjausryhmän 2. kokous 27.3.2019

Ke 27.3.2019 klo 13.00–15.30
Baltic Film, Media, Arts and Communication School, Tallinn university, Narva mnt 25, Tallinna

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Anna-Maria Vilkuna, Jaana Kivipelto-Karjalainen, Juho Pakarinen, Minna Kaljunen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen, Katrin Sigijane

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö, muut kutsutut ja asiantuntijat: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Ari Matinmikko, Arja Seppälä, Niikka Lius

Katrin Saks, johtaja, BFM

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 27.3.2019 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.00.

2. Esittäytymis- ja kuulumiskierros

Kimmo Räsänen (Broadway Finland): Vuosi alkanut rauhallisesti. Tapahtumat ajoittuvat kesään ja loppuvuoteen. Hankkeen kanssa on kokeiltu ja opittu ja otetaan uusiksi. Harjoittelijat ovat olleet niin erilaisia.

Jaana Kivipelto-Karjalainen (Stadin AAO): Aloitti uutena mediapuolen koulutuspäällikkönä syksyllä 2018. Aivan uusi maailma, aivan erilaista kuin aiemmin – mutta kiinnostavaa ja hyvä porukka. Lisäksi paljon reformiin liittyvää uudistusta ja lisäksi vielä organisaatiouudistus.

Arja Seppälä (Restart ja Stadin AAO): Pari päivää viikossa hankkeessa koulutuksen ohjaajana, otetaan koppia nuorista, joilla kon eskeyttämisvaara. Nuoria tulee jatkuvasti ja virta on sama.

Pekka Mönttinen (Gloria): Toiminta Gloriassa päättyi ja samalla 20 vuoden työssäoppimisvaihe, nuoria oli työssäoppimassa tuona aikana noin 1600. Nyt muutto pikavauhdilla Suvilahden Tiivistämöön (väistötila) meneillään. Suvilahdessa Glorian porukka on otettu vastaan lämpimästi.

Juho Pakarinen (Stadin AAO): Opinto-ohjaaja, yhteishaku loppui juuri, uutta on ettei ole enää pääsykoetta vaan koulutodistuksen perusteella tehdään valinnat. Nyt jännitetään, minkälainen opiskelijaporukka tulee.

Minna Kaljunen (Happi): Kulttuurisen nuorisotyön toiminnanjohtaja, toimipaikkana Happi. Hankkeen kanssa mennyt hyvin, kivaa on ollut mutta tiloja ei ole tarpeeksi ja tiloja ei tule lisää. Opiskelijat tuovat lisää hyvää energiaa päivävuoroon ja ovat motivoituneita ja mukana. Muutos tapahtuu Hapessakin, yksikkö päättyy ja Hapen toiminta siirtyy muualle.

Antti-Veikko Salo (Restart): Projektipäällikkönä hankkeessa, kouluttajana liikkuvan kuvan puolella. Nyt toimittu puoli vuotta. Aloitettiin heti täysillä ja samalla tuli vastaan käytännön elämä ja elämänhallinta. Hapessa toimiminen osoittautui hyväksi, Happijakso syntyi käytännöstä.

Niikka Lius (Restart): Kouluttajana hankkeessa, valo- ja äänipuoli, tullut muutakin. Hankkeen alku on mennyt vauhdilla, työnkuva paljastui vähitellen ja samalla käsitys siitä mitä on tullut tekemään, se on muuttunut ja selvinnyt toiminnan aikana, tapahtumapuolella ei ole ollut juurikaan opiskelijoita.

Leena Louhivuori: (Restart) Hankkeen vaikutusseuranta, haastattelut ja havainnointi sekä kansainväliset ja muut yhteistyöt. Seurannassa on noussut esiin hyvin samoja teemoja kuin julkisessa keskustelussa (HS) sekä opetushallituksen (oph), Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (amke) ajankohtaistiedotteissa. Lisää kohdassa 4.

Ari Matinmikko (Restart): Kouluttajana hankkeessa, graafinen puoli ja valokuvaus. On saanut toiminnan aikana juonesta kiinni, on kivaa, valokuvausta enimmäkseen, graafista puolta ei ole ollut vielä esillä, on ollut paljon tilaustöitä ja nyt on tulossa graafisen puolen opiskelijakin.

Anna-Maria Vilkuna (Metropolia): TKI-johtaja, hieno hanke, jolla pitkä historia takana, hankkeena hieno juuri siksi että on hyvä esimerkkki siitä, kuinka toiminnot kasvavat ja rakentuvat uuden ajatuksen ja koulutuksen päälle, samalla hankkeen avulla ennakoidaan Metropolian tulevaa roolia työssäoppimisen ja työpaikkaohjaajien koulutuksessa.

Katrin Sigijane (BFM): Aikuiskoulutusksen johtaja, BFM järjestää opettajille koulutusta mediasta, opettajat ovat hyvä kohderyhmä, digitaaliset taidot ja median käyttö somessa ovat tarpeellisia, ministeriöstä ottivat yhteyttä että nyt tarvitaan kdigitaalisten taitojen ja median koulutusta opettajille. Somessa käyttäytyminen ja some-kiusaamisen ehkäisy ovat myös opettajille tärkeitä taitoja. Multimedia tulee kouluihin ja kouluympäristöihin.

Jyrki Sinisalo: (Metropolia) ohjausryhmän puheenjohtaja, eläkkeellä, töissä yhden päivän viikossa, nyt meneillään seminaarin järjestäminen alalle (esitys- ja teatteritekniikka). Uusi alkava hanke StageRight on pitkäaikainen haave ja siinä toteutuu monta kehittämisasiaa, saadaan AMK-tutkinnon lisäksi kehitettyä YAMK-tutkintoa alalle. Työssäoppimisen koulutus ja taidot yhdistävät kaikkea koulutuskenttää 2. asteelta ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

3. Muutoksia ohjausryhmän kokoonpanossa

Hyväksyttiin Stoan edellisen johtajan Ulla Laurion pyyntö erota ohjausryhmästä. Hyväksyttiin Stoan uusi johtaja Ulla Bergström hänen tilalleen hankkeen ohjausryhmän jäseneksi. Ulla Bergström on kiinnostunut olemaan mukana hankkeessa. Hän kertoi ottavansa nuoret vakavasti ja siksi työntekijöiden sitouttaminen hankkeeseen on tärkeää. Toimintaa voidaan suunnitella syksyllä 2019 alkavaksi.

4. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

Leena Louhivuori esitteli hankkeen aikana esille nousseita asioita seitsemän teeman kautta: oppilaitosten rooli, työpaikkaohjaajien koulutus oppilaitoksissa, hankkeessa olevat opiskelijat, Happipolku alkuna työssäoppimiseen, näyttöjen merkitys, hankkeen tiedotus sekä hankkeen ilot ja murheet. Ohjausryhmä on saanut seurannan etukäteen luettavaksi. Seurantaan sisältyy lisäksi ajankohtaista keskustelua ja tiedotteita Helsingin Sanomista, OAJ:lta, OPH:lta ja Amkelta. Liitteenä tilannekatsaus 27.03.2019. (LIITE 2). Seurannan tilannekatsauksen esittely herätti runsaasti keskustelua ilmiöistä, joita toiminnan aikana on kohdattu.

5. Hankkeen talous

Projektipäälliikö esitteli hankkeen taloustilanteen. Seuranta osoittaa, että hankkeen talous on pysynyt hyvin budjetoidussa raamissa. Taloustilanteen yhteenveto kokouksen diaesityksen sivulla 8 (LIITE 1).

6. Teema: työssäoppiminen

Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen pohjana ovat tutkinnon osat, jotka suoritetaan työelämässä. Käytännössä perusopinnot (3 x 15 osp) on kuitenkin suoritettava oppilaitoksessa ennen työpaikalle siirtymnistä. Hankkeessa on testattu perusopintojen suorittamista työpajamaisessa ympäristössä, koulun ja työpaikan välimaastossa. Tämä on nimetty hankkeessa Happipoluksi.

Vapaata keskustelua teemasta:

Minkälaista on vuoropuhelu oppilaitosten ja työelämän välillä? Huonoin esimerkki oppilaitoksesta oli, kun opiskelija otti itse yhteyttä ja sovittiin työharjoittelu. Opiskelija oli itse aktiivinen ja halusi aloittaa työharjoittelun. Oppilaitoksesta otettiin yhteyttä noin kahden viikon kuluttua kun pyydettiin ja kyseltiin. Tietoja oli vaikea saada, samoin sopimuksia. Työharjoitteluun kuuluvia opintokokonaisuuksia vaikea löytää ilman opettajaa.

Mikään ei estä sitä, että opettajat tulevat työpaikoille ja ovat mukana työpaikoilla aluksi. Esimiehet työpaikoilla tarvitsevat selkeät opetussuunnitelmat – selkeät ohjeet että mitä ja miten toimitaan uuden työharjoitteluun tullen opiskelijan kanssa.

Työpaikoilla on selkeä tarve sekä opettajalle että opolle – että tulevat mukaan sinne työpaikalle, jos eivät tunne työpaikkaa, eivät tunne työpaikkaohjaajia ja jos eivät tiedä mitä työharjoittelupaikalla tehdään jne. Helpompi toimia näytön arvioijana, jos on selkeät listat kaikilla – ja että ne ovat samat kaikille.

Miten saadaan opettajat ja opot työpaikoille. Miten jalkaudutaan oppilaitoksista työpaikoille? Nyt opettajilla on 25 opiskelijaa ohjattavanaan kerralla ryhmässä.

Opettajille reput selkään ja tutustumaan. Asiat hoituvat paremmin kun tiedetään kuka missäkin vaiheessa on mukana.

Koulutussopimuksen yhtenä kulmana ovat myös ne opiskelijat, joilla on oman elämänhallinta syystä tai toisesta hukassa. Toisille lukujärjestys tuo tiettyä vakautta ja toisille se on taas ylipääsemätöntä. Tapahtumatekniikassa aikataulu on kaikkein tärkein työväline koska tapahtumien aikana kaikkien on sitouduttava siihen.

Joskus työelämäharjoittelussa selviää että ehkäpä tämä työ ei olekaan minulle sopiva että voisiko vaihtaa alaa. Miten näissä tilanteissa opiskelija saa tukea?

Työssäoppiminen ja työelämän pelisäännöt on kyllä tehtävä selväksi opiskelijalle. Sääntöjen osaaminen kasvattaa kohti sitoutumista työelämään. Työnantajan velvollisuudet ja työntekijän velvollisuudet, sopimukset selkeäksi. Työpaikkaohjaajakoulutus on oppilaitosten mahdollisuus tehdä yhteistyötä työelämän kanssa ja verkottua yritysyhteistyötahojen kanssa. Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen on oppilaitosten velvollisuus.

Stadin AAO:ssa järjestetään 2 päivän mittainen työpaikkaohjaajakoulutus, se on tarkoitettu työelämän edustajille. Metropoliassa voisi olla tarvetta samantyyppiselle koulutukselle. Opiskelijoille pitäsi järjestää 5 opsin työpaikkaohjaajakoulutus, koska monet opiskelijat siirtyvät työpaikoille, joissa joutuvat näiden asioiden kanssa tekemisiin.

Re:start-hankkeen keskiössä on työssäoppimisen ja työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen. Hankkeen toiminta toivottavasti saadaan jalkautettua.

Hankkeessa voisi tehdä ekskursioita alan yrityksiin. Näin opiskelijat ja työpaikat tapaavat ja kynnys lähteä työssäoppimaan sekä vastaavasti kynnys ottaa opiskelijoita työssäoppijoiksi madaltuu.

Nuorisotyön ja harrastustoiminnan roolia oppimisessa on myös hyvä pohtia. Voisiko nuorisotalolla hankittua osaamista hyödyntää osana kouluopintoja? Voisivatko nuoriso-ohjaajat olla myös nuorten kouluttajia ja toimia yhteistyössä oppilaitosten kanssa? Voiko rakentaa ns. seinättömiä pajoja nuorisotaloille ja suorittaa avoimella puolella tutkinnon osia?

Stadin AAO:ssa järjestettiin Hanketori. Jokainen hanke sai 3 minuutin pitchaus-ajan. Se oli tarkoitettu erityisesti johdolle, että tietävät enemmän hankkeiden olemassaolosta ja mahdollisuuksista. Tämänkaltaista toimintaa voisi olla enemmänkin. Tiedon saaminen ja vastaanottaminen ei ole niin itsestään selvää.

Metropoliassa jakuvan oppimisen päällikkö Taru Ruotsalainen voisi olla juuri oikea kontakti hankkeen toimintojen jalkauttamiseen. Työhön kuuluu: Osaamisen jatkuva kehittäminen, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja työn opinnollistaminen sekä arvon tuottaminen asiakkaalle. Anna-Maria lupasi yhdistää hankkeen ja Tarun sähköpostilla.

7. Muut asiat

Muita asioita ei tullut esille.

8. Seuraavan kokouksen ajankohdasta sopiminen

Seuraava ohjausryhmän kokous järjestetään torstaina 12.09.2019. klo 12.00–15.30. Ohry pidetään Suvilahdessa Tiivistämöllä, joka on Glorian väliaikanen toimipaikka. Kokouksen teema on työpaikkaohjaamisen kehittäminen.

Pekka Mönttinen esittelee Suvilahden toimintamallia. EU-projektikoordinaattori Tom Rathmann Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Kölnistä kertoo Saksan mallista ja mikä mallissa on onnistunutta ja mikä ei. Ohry aloitetetaan lounaalla Suvilahdessa.

9. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.35

Helsingissä 8.4.2019

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja

Leena Louhivuori, sihteeri

Re:startin ohjausryhmän 1. kokous 29.10.2018

Ma 29.10.2018 klo 14­–15.30
Metropolia, kollegiosali (Bulevardi 31, päärakennus, 3. krs)

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Antti-Veikko Salo (esittelijä, mikäli ei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Juho Pakarinen, Minna Kaljunen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen, Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Ari Matinmikko, Arja Seppälä, Niikka Lius

LIITE 1: Esityslista ja slideshow
LIITE 2: Tilannekatsays 27.10.2018 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 14.05.

2. Esittely- ja kuulumiskierros

Ohjausryhmän jäsenet ja hankehenkilöstö esittäytyivät.

3. Ohjausryhmän työskentelytavoista sopiminen ja sen rooli hankkeen tukena

Antti-Veikko Salo kävi läpi ohjausryhmän tehtävät ja vastuut hankepäätöksen pohjalta. Tämän jälkeen keskusteltiin siitä, miten ohjausryhmä voi parhaiten tukea hankkeen toteutusta ja tarjota asiantuntemustaan. Keskustelussa todettiin, että ohjausryhmän tulee olla keskusteleva ryhmä, joka tarjoaa hankkeelle ulkopuolista näkökulmaa. Ohjausryhmä on linkki toiminnan, osaamisen ja tekemisen välillä, ja se auttaa osaltaan siinä että media- ja luovan alan haasteet ja suuntaukset huomioidaan myös työssäoppimisessa. Lisäksi ohjausryhmällä on tärkeä rooli tiedonvälittäjänä koulutuksen ja työelämän välillä sekä alan sisällä, mm. ammatillisen koulutuksen reformin ja siihen liittyvän keskustelun osalta. Reformikeskustelun kääntämistä positiiviseksi painotettiin.

Ohjausryhmän käytännön toiminnasta sovittiin, että kuhunkin kokoukseen valitaan aina yksi laajempi teema, joka tukee hankkeen toteutusta. Seuraavan kokouksen teema on koulutus ja työssäoppiminen. Ohjausryhmän jäsenet pohtivat etukäteen omia kokemuksiaan, osaamistaan ja oppimistaan oppijana ja/tai ohjaajana sekä jakavat niitä muille ohjausryhmän jäsenille.

Lisäksi sovittiin, että kukin ohjausryhmän jäsen osallistuu kaksi kertaa vuodessa yhteen hankkeen toimintoon (esim. koulutustapahtuma, työpaja, vierailu työssäoppimispaikalla). Hanke voi esimerkiksi tehdä vierailuita suuriin tapahtuma- ja tuotantotaloihin ja ohjausryhmän jäsenet ovat tervetulleita mukaan.

4. Hankkeen toiminnan esittely ja päämäärät

Antti-Veikko Salo esitteli hankkeen toiminnan ja tavoitteet. Tämän jälkeen keskusteltiin ammatillisen koulutuksen reformista ja sen mukanaan tuomista uusista rakenteista ja työtavoista. Arja Seppälä kävi läpi koulutussopimusta ja työpaikkaohjaamista.

Keskustelussa todettiin, että koulutussopimusopiskelijoille ei makseta palkkaa, ja tämä tulee rajaamaan työtehtäviä: opiskelijaa ei voi lähettää työskentelemään yksin vaan ohjaajan on oltava aina mukana, jos työtehtävän vaativuus sitä yhtään edellyttää. Lisäksi keskusteltiin työpaikkaohjaamisesta, työpaikkaohjaajien osaamisen lähtötasosta sekä hankkeen aikana tapahtuvan muutoksen mittaamisesta.

5. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

Antti-Veikko Salo esitteli hankeajan määrälliset tavoitteet: 80 nuorta, joista 30% on avoimilla työmarkkinoilla lopettaessaan toimenpiteen, sekä 12 työpaikkaohjaajaa. Lokakuun loppuun mennessä hankkeen oli aloittanut 2 nuorta ja 3 työpaikkaohjaajaa. Marraskuun aikana hankkeessa on aloittamassa lähes 10 nuorta. Ohjausryhmä piti tavoitteita realistisina ja tilannetta hyvänä.

Leena Louhivuori kävi läpi hankkeen alkuvaihetta. Hankkeen valmistelu alkoi 1.9.2018. Loputkin hanketyöntekijät aloittivat 1.10.2018. Hanke päättyy 31.12.2020. Hankehenkilökuntaan kuuluvat projektipäällikkö Antti-Veikko Salo, koulutuskoordinaattori Arja Seppälä, valokuvan ja graafisen suunnittelun kouluttaja Ari Matinmikko, ääni- ja valotekniikan kouluttaja Niikka Lius sekä projektikoordinaattorina työpaikkaohjauksen kehittämisestä vastaavana ja hankkeessa kerätyn tiedon kokoajana Leena Louhivuori.

Yhteistyö on sujunut hyvin alusta alkaen. Tiedotusta kehitetään, jotta se toimisi mahdollisimman hyvin oppilaitosten ja työpaikkojen sekä opiskelijoiden välillä. Marraskuun aikana opiskelijoita on aloittamassa kahdeksan. Tämä on sopiva määrä toimintojen pilotoimiseen. Työpaikkoja on mukana alkuvaiheessa viisi, joista yksityisiä on kaksi. Hankkeen seuranta ja tietojen kerääminen on aloitettu mm. haastatteluin. Seuraavaksi keskitytään työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämiseen.

Liitteenä tilannekatsaus, joka esiteltiin ohjausryhmälle.

6. Budjetti ja talouden seuranta

Antti-Veikko Salo esitteli hankkeen taloustilanteen. Kustannukset ovat budjetoidun mukaiset ja 29.10.2018 mennessä vuoden 2018 palkkakustannuksista oli käytetty 44% ja kokonaisuudessaan vuoden 2018 kustannuksista 39%. Koko hankerahoituksesta oli käytetty 29.10. mennessä 5%. Taloustilanteen tarkempi erittely liitteessä 1.

7. Muut asiat

Keskusteltiin siitä, että hankkeen viestinnällä pyritään painottamaan positiivista näkökulmaa ammatillisen koulutuksen reformiin: että ongelmakohdat on tiedostettu ja ennakoitu ja niitä on ratkottu jo pidemmän aikaa, mutta viestiä ei ole vielä viety laajasti julkisuuteen.

Seuraava ohjausryhmän kokous päätettiin pitää 27.3.2019 Tallinnassa Baltic Film and Media Schoolissa. Samalla ohjausryhmä pääsee tutustumaan Viron työssäoppimisratkaisuihin.

8. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30.