Nosto

Nosto

Työn ja koulun välissä

Metropolia ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin yhteinen Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi -ESR-hanke päättyi vuoden 2020 lopussa. Re:startin päämääränä oli löytää uudenlaisia keinoja media- ja tapahtuma-alojen työssäoppimiseen ja opintojen keskeyttämisen vähentämiseen. Nuorten työllistyminen opintojen jälkeen oli myös tavoitteena.

Tavoitteemme on ollut nostaa media- ja tapahtuma-alojen ruohonjuuritason näkemyksiä yleiseen keskusteluun ja samalla tuoda näkökulmia ja ehdotuksia alojen koulutukseen, työssäoppimiseen ja työelämään. Re:startin loppuvaiheessa media- ja tapahtuma-aloille työntyivät myös korona-ajan ilmiöt. Työssäoppiminen ja alalle työllistyminen tyrehtyivät tai muuttivat muotoaan.

Re:startin toiminnassa nousseiden kokemusten, havaintojen ja tulosten pohjalta olemme toimittaneet loppujulkaisun Työn ja koulun välissä – Työssäoppiminen media- ja tapahtuma-aloilla. Seuraavat teemat ja asiat nousivat erityisesti esiin:

1. Suomalaisissa yrityksissä on runsaasti media-alaan liittyviä tarpeita, mutta ne jäävät usein piiloon. Työssäoppiminen tällaisissa työpaikoissa voisi auttaa nuoria työllistymään yrityksiin opintojen jälkeen. Suurin ongelma on, että yrityksissä ei ole alan ohjausosaamista, ja siksi työssäoppimista ei tapahdu. Ehdotamme, että oppilaitokset ryhtyvät aktiivisesti markkinoimaan työelämälle mahdollisuutta työssäoppimisen suorittamiseen siten, että tarvittava ohjaus tulee koulun puolelta. Tämä edellyttää samalla opettajien nykyistä laajempaa jalkautumista työelämään.

2. Media- ja tapahtuma-alojen työssäoppiminen voi aiheuttaa toimeentulo-ongelmia opiskelijoille. Toisen asteen koulutussopimus on lain mukaan palkatonta. Media- ja tapahtuma-aloilla tehdään pitkää päivää epätyypillisinä aikoina. Tällöin opiskelijan voi olla mahdotonta tehdä muita töitä, joilla rahoittaa elämäänsä. Työssäoppiminen voi jopa jäädä toteutumatta, jos opiskelijalla ei ole siihen varaa. Ehdotamme, että koulutussopimuksen aikana sallittaisiin pienehkön korvauksen maksaminen opiskelijalle tai vaihtoehtoisesti mahdollistettaisiin opintotuen saaminen oppisopimuksen aikana. Kolmantena vaihtoehtona ehdotamme yleistä perustulomallia.

3. Media- ja tapahtuma-alat ovat freelancer- ja pätkätyövaltaisia. Havaintomme mukaan valmistuneet opiskelijat tarvitsisivat erityisesti tukea työllistymiseen, oman osaamisen markkinoimiseen ja sirpaleisella alalla toimimiseen. Koulujen yrittäjyyskurssit painottuvat yrityksen perustamiseen ja käytännön pyörittämiseen. Osa valmistuneista opiskelijoista putoaa tyhjän päälle, koska valmistautuminen työelämässä toimimiseen on saattanut jäädä opiskelujen aikana ohueksi. Moni valmistunut ei esimerkiksi ymmärrä, millä perustein voi laskuttaa omasta työstään ja mitä velvollisuuksia siihen kuuluu. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta alalla toimiminen vaatii yrittäjämäistä toimintatapaa. Ehdotamme, että myös valmistuneille opiskelijoille ryhdytään tarjoamaan neuvonta- ja tukipalveluita, jotka osaavat huomioida alan erityispiirteet.

4. Työssäoppimisen onnistuminen vaatii sitä, että opiskelija saa riittävästi ohjausta työpaikalla. Työpaikkaohjaajalla on tässä suuri vastuu. Havaintojemme mukaan ongelmallista on, että työpaikkaohjaajien oletetaan toimivan opettajien tavoin ja että heiltä vaaditaan runsaasti myös hallinnollista osaamista. Harvalla työpaikkaohjaajalla on myöskään aikaa osallistua monipäiväisiin koulutuksiin työpaikan ulkopuolella. Haastattelemiemme työelämän edustajien mukaan olisi tärkeää, että työpaikkaohjaajan tehtävä keskittyisi ammatilliseen substanssiin. Koulun puolestaan tulisi hoitaa koulutussisältöihin ja hallintoon liittyvät asiat. Työelämän puolelta on toivottu, että työpaikkaohjaajien koulutus järjestettäisiin työpaikoilla. Lisäksi on toivottu, että opettajat olisivat aktiivisemmin mukana työssäoppimisjaksoissa.

Kiitämme kaikkia hankkeeseen osallistuneita nuoria ja työpaikkoja, yhteistyökumppaneita, oppilaitoksia, verkostoja, rahoittajia, asiantuntijoita ja kaikkia muita, jotka ovat olleet mukana Re:startin toteutuksessa. Toivomme, että tämä julkaisu synnyttää uusia ajatuksia ja että sen tulokset jäävät elämään. Opiskelijan, opettajan ja työelämän yhteistyö on olennaisessa asemassa siinä, että opintojen keskeyttäminen vähenee ja työssäoppiminen ja työllistyminen onnistuvat.

Julkaisu löytyy sähköisenä ja saavutettavana versiona osoitteesta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-272-8

Painettua versiota on jonkin verran jäljellä ja sitä voi tiedustella Antti-Veikko Salolta.

Terveisin Re:startin porukka

Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
restart.metropolia.fi

Yhteydenotot

Antti-Veikko Salo
050 355 0779
antti-veikko.salo@metropolia.fi

Luova ala ei ole näpertelyä vaan merkittävää taloudellista toimintaa

Koronapandemia on aiheuttanut vuoden 2020 aikana suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Erityisen kovaa korona on iskenyt palvelualoille sekä luoville aloille. Luovat alat muodostavat lähes 4% bruttokansantuotteesta ja niiden merkitys työllistäjänä on kasvanut voimakkaasti ennen koronakriisiä. Luovat alat ovat työvoimavaltaisia ja kokoontumisrajoitukset ovat vaikuttaneet suoraan ja välillisesti jopa satojen tuhansien suomalaisten toimeentuloon. Pelkästään tapahtumateollisuudessa toimii Tapahtumateollisuus ry:n mukaan n. 20 000 kokoaikaista ja 175 000 tilapäistä työntekijää. Tapahtumien ja tuotantojen peruuntumisten, kulttuurilaitosten toimintarajoitusten ja yritysten talousvaikeuksien myötä luovilta aloilta on vaarassa kadota runsaasti työpaikkoja, osaamista ja infrastruktuuria, joiden jälleenrakentaminen tulee vaatimaan paljon aikaa, työtä ja pääomia.

Luovan alan toimijat vaikeuksissa

Kevään ja kesän 2020 aikana tapahtuma-alan yritykset ovat käynnistäneet yt-neuvotteluja ja lomauttaneet henkilöstöään. Kevään sulkutilanne vaikutti elokuva- ja tv-sarjojen kuvauksiiin, joita siirrettiin tai peruttiin ja tv-ohjelmien tuotannot tehtiin minimimiehityksellä. Teatterin tiedotuskeskuksen mukaan teattereiden lipputulomenetykset olivat kevään näytäntökauden osalta 1,7 miljoonaa euroa viikossa. Musiikkitapahtumia ja niiden järjestäjiä edustava LiveFIN ry arvioi, että pelkästään musiikkifestivaalien liikevaihdon menetykset nousevat vuonna 2020 jopa 180 miljoonaan euroon. Koko tapahtumateollisuuden menetykset ovat Tapahtumateollisuus ry:n arvion mukaan jopa 1,5 miljardia euroa. Muusikkojen liiton jäsenkyselyn mukaan noin 96% muusikoista on menettänyt pandemian vuoksi työtilaisuuksia. Yritysten markkinointibudjettien pienentyessä mainostoimistot ovat joutuneet vaikeuksiin eikä konkursseilta ole vältytty. Syksyn alkaessa rajoituksia on kyllä purettu, mutta suuri epävarmuus jatkuu edelleen ja tästä syystä moni yritys ja tapahtuma tulee todennäköisesti kaatumaan.

Kriisi uhkaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä luovien alojen työllisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä vaikeuttaa alalle työllistymistä. Työllisyysnäkymien heikkeneminen, massalomautukset ja irtisanomiset sekä yritysten ongelmat heijastuvat samalla negatiivisesti luovien alojen työharjoitteluihin, työssäoppimismahdollisuuksiin ja osaamisen siirtämiseen uusille sukupolville. On vaarana, että luovat alat lamaantuvat, alan nuoret työntekijät, freelancerit, yrittäjät ja vastavalmistuneet jäävät työttömiksi ja alaa opiskelevat eivät pääse harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoihin oppimaan, verkostoitumaan ja rakentamaan polkujaan kohti työtä ja ammattilaisuutta.

Mielenosoitus tapahtuma-alan toimintaedellytysten puolesta eduskuntatalon edessä 8.9.2020.

Korona vaikeuttaa alalle pääsyä

Luovat alat ovat suurelta osin projekti- ja pätkätyöluonteisia. Työnantajia voi olla paljon ja töitä tehdään runsaasti myös freelancer- ja toiminimipohjalta tai erilaisten apurahojen, avustusten ja tukien turvin. Työn ja toimeentulon epävarmuus ja kausiluonteisuus ovat tyypillisiä luoville aloille. Työllistymisessä verkostoilla ja hyvillä työnäytteillä on avainasema. Kilpailu voi olla kovaa, ja koronakriisi on aiheuttamassa etenkin alalla lyhyen aikaa toimineille tai alalla vasta aloittaville nuorille työntekijöille katkoksen työhistoriaan, mikä voi työ- ja verkostoitumistilaisuuksien puuttuessa vaikeuttaa työllistymistä jatkossa ja johtaa pahimmillaan tipahtamiseen työelämän ulkopuolelle. YLE:n haastattelema akatemiatutkija Lauri Sääksvuori näkee, että riski pidemmän ajan ongelmista lisääntyy, jos pääsy työelämään viivästyy. Sääksvuoren mukaan aiempien lamojen ja taantumien aikana valmistuneilla on ollut keskimääräistä heikompi tulokehitys ja jopa korkeampi kuolleisuus (Tuleeko tänä keväänä valmistuvista opiskelijoista väliinputoajaluokka? – Laman aikana valmistuneilla kohonnut riski jäädä työelämän ulkopuolelle, YLE 25.4.2020).

Luovien alojen merkittävät vaikeudet asettavat suuren osan alan työntekijöistä ja opiskelijoista heikkoon työmarkkina-asemaan. Tutkimusten ja aiempien hankkeiden havaintojen perusteella nuoret miehet ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Naiset hakevat herkemmin apua ongelmiinsa, mutta miesten pahoinvointi kasaantuu eikä tukiverkostoja osata välttämättä hyödyntää. Media- ja tapahtuma-alojen teknisissä ammateissa on lisäksi miesenemmistö.

Luoville aloille työllistyminen sakkaa

Ammattikorkeakouluista ja toiselta asteelta luoville aloille valmistuneiden työllistyminen on ollut tilastojen perusteella heikompaa kuin valmistuneiden työllistyminen kaikille aloille keskimäärin – tämä siis jo ennen poikkeusaikoja. Tilastokeskuksen koko maata koskevien tilastojen mukaan AMK-asteelta humanistisille ja taidealoille 2015–18 valmistuneista 19,36% oli työttöminä vuosi valmistumisen jälkeen, kaikkien AMK-tutkintojen vastaava luku oli 7,95%. Ammatillisen koulutuksen puolella humanistisille ja taidealoille 2015–18 valmistuneista 23,26% oli työttöminä vuosi valmistumisen jälkeen, kaikkien koulutusalojen vastaava luku puolestaan oli 18,53%. Miesten työllistyminen on ollut naisia heikompaa: AMK-opiskelijoista 22,87% miehistä ja 17,99 naisista oli työttöminä vuosi valmistumisesta, 2. asteella vastaavat luvut olivat miesten kohdalla 26,31% ja naisten kohdalla 21,68%. Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 3–5 prosenttiyksikköä matalammat, mutta trendi on sama. Samanaikaisesti mm. av- ja tapahtuma-aloilla on kärsitty osaavan työvoiman pulasta. Nuoret työntekijät ja alan työnantajat eivät ole kohdanneet, tai nuorten osaaminen ei ole ollut työelämän vaatimusten mukaista.

Luoville aloille on perinteisesti tultu töihin työssäoppien ja etenkin vanhemmilla työntekijöillä ei välttämättä ole alan muodollista koulutusta. Sama pätee myös nuorempiin sukupolviin – tosin koulutuksen merkitys on kasvanut jatkuvasti. Alalla jo työskentelevien, mutta ilman koulutusta olevien tai osaamisen päivitystä tarvitsevien nuorten työllistymismahdollisuudet paranevat, mikäli he kouluttautuvat alalle.

Opiskelu ja työssäoppiminen koronan varjossa

Koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi myös luovien alojen opiskelijoiden työharjoitteluun ja työssäoppimiseen ja kasvattanut opintojen venymisen tai keskeytymisen riskiä. Kun luovien alojen työt olivat kevällä pysähdyksissä ja koulujen opetus siirtyi verkkoon, harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja jäi toteutumatta ja osalla opiskelijoista oli vaikeuksia pysytellä mukana etäopiskelun tahdissa. Kaikilla ei myöskään ollut riittävän hyviä teknisiä laitteita tai valmiuksia etäopiskeluun. Etenkin sellaiset opiskelijat, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja jotka mahdollisesti oppivat paremmin työtä tehden kuin koulussa, ovat kärsineet muita enemmän korona-ajasta. Näitä opiskelijoita varten tarvitaan kohdennettuja työssäoppimisen keinoja, joiden avulla opintojen etenemistä voidaan vauhdittaa ja samalla ehkäistä keskeyttämis- ja syrjäytymisvaaraa.

Työssäoppimisen ja työllisyystoimien tulee sopeutua

Koronan vaikutukset osuvat myös julkiseen talouteen, oppilaitosten resursseihin ja työllisyystoimiin käytettävissä oleviin varoihin. Resurssitehokkaille ja skaalattaville tavoille edistää nuorten työllisyyttä ja oppimista on tilaus. Tilastojen valossa yksityissektorille suunnattu palkkatuki on julkista sektoria vaikuttavampaa ja siksi palkkatukea on kannattavaa suunnata yksityisiin työpaikkoihin.

Restartin havaintojen perusteella on olemassa selkeä tarve kehittää ja ottaa käyttöön luovien alojen ominaispiirteet huomioivia, skaalattavia työharjoittelu-, työssäoppimis- ja työllistymistapoja, jotka

  • vahvistavat alalla toimivien, alalla aloittavien ja alaa opiskelevien nuorten ammatillista osaamista ja verkostoja,
  • vastaavat työnantajien osaamistarpeisiin,
  • auttavat nuorten nopeassa integroitumisessa työelämään,
  • varmistavat osaamisen siirtymisen uudelle sukupolvelle ja
  • näin auttavat sekä nuoria että luovien alojen toimijoita selviytymään koronaviruksen aiheuttamasta tilanteesta.

On myös tarve

  • huomioida nuorten miesten tilanne, tarpeet ja edustus alan työttömistä,
  • välittää tietoa työelämän tarpeista oppilaitoksille ja päätöksentekijöille sekä
  • vahvistaa ja kehittää oppilaitosten roolia osana työharjoittelua ja työssäoppimista sekä luoda niihin selkeitä ja yhdenmukaisia toimintatapoja, myös ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen välille.

Näiden lisäksi on tärkeää huomioida koronakriisin aiheuttamat rakenteelliset muutokset luovilla aloilla ja niistä johtuvat koulutus- ja osaamistarpeiden muutokset, sekä nuorten että työnantajien osalta.

Luovat alat eivät ole marginaalissa

Luovien alojen merkitys kansantaloudessa on suuri ja se kasvaa jatkuvasti. Luoviin aloihin on myös investoitu merkittävästi – niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kansantaloudellisesti ei ole järkevää päästää luovia aloja romahtamaan koronarajoitusten takia. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa ja taloudellisen toiminnan siirtyessä tavaroiden tuotannosta kohti palveluiden tuotantoa, luovat alat tulevat kasvattamaan aina vain enemmän merkitystään ja nousemaan marginaalista valtavirraksi.

Keväällä 2020 media-alalle valmistuneiden kokemuksia

Haastattelemme kaikki Re:startiin osallistuvat nuoret. Tässä kooste keväällä 2020 Stadin ammattiopistosta media-alalle valmistuneiden opiskelijoiden ajatuksia Re:startiin osallistumisesta, koulusta, työpaikoista ja työssäoppimisesta sekä tulevaisuudesta.

Re:start

”Re:startissa pääsi tekemään asioita, joita koulussa ei päässyt. Pääsi tekemään kaikkea. Koulussa kerrottiin hankkeesta. Opettaja A oli tosi suuri apu ja ilo. Sain hankkeessa apua koko ajan. Oli erilaisia projekteja ja sain ne valmiiksi.”

”Olimme mukana uudessa jutussa ja olimme pilottiryhmä. Re:start ja Fokus sulautui opiskelijoilla yhdeksi asiaksi – ainakin minulle. Fokuksessa idea oli että opiskelija tekee asiakastyötä. Siinä oli hyvät edellytykset – mutta korona sotki. Opettajat A ja B tukivat koko ajan.”

”Yhteistyö Re:startin kanssa meni hyvin. Yhteistyö koulun ja asiakaspuolen kanssa ei mennyt niin hyvin. Asiakasongelmia. Tiedonkulku ei toiminut. Tukkavideo viivästyi.”

”Halusin saada perustaidot mediasta; valokuvaus ja video ja sain. Mutta ne jäi kesken koronan takia.  Tietysti on kiva että valmistuin ettei jäänyt syksyksi.”

”Re:start-hanke oli hyvä. Sain potkua alkuun – sulava aloitus. Oli pelko takana kun oli kolmen vuoden tauko (äitiysloma) takana että miten yleensä pääsisi alkuun. Opettaja A:n avulla tutustuin hankkeeseen ja kouluttaja H opasti hyvin ja lisäksi H oli koko ajan luurin päässä. A on ollut mukana kaikessa – aina auttamassa. A on kyllä kuormittavassa tilanteessa koulussa.”

”Re:startissa näytöt meni hyvin – mahtavasti. Kouluttaja H osasi kannustaa. Ohjaaja oli mukana. Näytössä ei ollut mitään negatiivista. Re:start oli kyllä hyvä kokemus – sain sen minkä halusinkin – työkokemusta ja tutkinnon.”

”Re:start tarjosi mahdollisuuden – jos ei sovi normaaliin kouluun. Ja tulos oli että sovitpas työssäoppimaan. Kivoja ihmisiä. Turvallinen oppiminen. Tulos oli että valmistuin.”

”Työpaikalla kerrottiin Re:start-hankkeesta ja kysyin että pääsisinkö mukaan – vaikka olin työsuhteessa enkä koulussa. Re:startissa oli parasta ettei tarvinnut käydä koulussa. Hankkeessa ei ollut koulumaista. Sain töissä vapautuksen tehdä opiskelujuttuja. Töissä oli kuitenkin huono ilmapiiri tulevan muutoksen takia.”

”Jos Re:startin tyypit olisivat tienneet että mitä näytöt sisältää – mutta eivät tienneet. Re:startissa yritettiin selvittää muttei selvinnyt. Näytöt olisivat olleet helpompia jos olisi saanut selkeät ohjeet. Jotain outoa oli kun opettaja kritisoi hanketta opiskelijoille. Luulin ja ajattelin että pärjään vaikka ei ollut tarpeeksi tietoa. Koulusta ei tullut tarpeeksi ohjausta.”

”Opettaja A auttoi että pääsin mukaan Re:startiin. Olin ollut kaksi vuotta pois masennuksen takia. Re:start oli hyvä juttu – hyvä asia. Aluksi luulin että Re:start on työharjoittelupaikka, mutta se olikin  enemmän – onni että oli enemmän. Masennus oli vienyt luovuuden ja energian. Sain paljon tietoa ja osaamista. Kaikki meni hyvin – valmistuin – ilman Re:startia en olisi onnistunut ja valmistunut.”

”Halusin käytännön työharjoitteluun ja kuulin hankkeesta opettajalta C. Sain Nuori Taide -tapahtuman graafisen ulkoasun projektikseni. Aloitin Re:startissa 10.3. ja kahden päivän päästä tuli koronavirus-lockdown. Sain projektini valmiiksi huhtikuussa. Re:startissa oli hyvä henki koko ajan. Asiakastapaamiset myös hyvässä hengessä. Tuntui hienolta että oli itse vastuussa omasta työstään.”

”Pääsin Re:startiin opiskelemaan graafista suunnittelua ja sain opetella käytännössä Illustratoria. Koulussa se ei ollut mahdollista. Sain ohjausta ohjelmista kuten Indesign, Illustrator, Photoshop ja Lightroom. Kouluttajat H ja J esittelivät Nuori Taide -tapahtuman ja sain tehdä siihen projektiin julisteen. Sain itsevarmuutta. Ja varsinkin varmuuden mitä haluan – nyt tiedän mitä haluan. Huonoa että tuli korona-aika ja lockdown.”

”Re:start toimi paremmin kuin osasin odottaa. Sain vapauden toteuttaa omaa osaamistani – sain oman projektin ja tutustuin kulttuurityöhön. Olen onnellinen että opettaja C tuli kouluun. Se oli elämää suurempi muutos koulussa. C järjesti yhteistyön Re:startin kanssa ja järjesti tapaamisen H:n ja J:n kanssa. Selvisi että että voin aloittaa saman tien. Työskentelin viikon Re:start-luokassa ja sitten tuli korona. Mutta meillä oli hyvä kontakti koko ajan ja sain palautetta työstäni kaikilta H:lta, J: ltä ja C:ltä.”

Koulu

”Koulussa on vaikeampi saada henkilökohtaista apua ja tukea, ja sitä kaipasi. Koulussa syntyi heti luokan kesken roolit että mitä pääsi tekemään ja ne roolit säilyi. Koulussa oli hyvät kaverit ja tutut jutut. Mutta koulussa oli jumissa – kukaan ei auttanut. Selvisi että työharkkapaikat pitää itse hakea – yksin. Kukaan ei auttanut. Tulin hankkeeseen työharjoittelupaikkaa etsimään. Koulussa on kaverit ja opitaan yhdessä. Koulu on hyvä että oppii perusasiat. Koulussa voisi CV-hommia selkeyttää. Työpaikat piti itse hankkia.”

”Opettaja A kertoi että Fokus ja Restart toimivat yhdessä –  suuri kiitos opettajat A ja B. Olin tekemässä videoprojektia ja kuvakäsistä, ne jäivät kesken kiitos koronan. Harmitti tämä koronajuttu. Jäin tyhjän päälle.”

”Meidän porukka koulussa oli huono – videoporukka. Osa ideoi yksinään. Odoteltiin että osa porukasta ilmestyy kouluun.  Ei ilmestynyt. Heitä ei saatu kiinni – heihin ei saatu yhteyttä.  Koulussa oli kivaa opiskelukaverit ja opettajat – tulin hyvin juttuun, mutta asioita ei oikein ollut hyvin organisoitu siellä. MediaStadissa ei ollut koulujen välistä yhteistyötä.”

”Koulussa motivaatio on tärkeää ja jos sitä ei ole niin ei onnistu. Ryhmätyönä tehtävät jutut kaatuu aina muutamien tehtäväksi. Se on raskasta niille.”

”Kos-jaksolla pitäisi tehdä myös suunnitelma B jos suunnitelma A menee pieleen. Opiskelijan taloudellinen asema on raskas.”

”Koulussa oli ystävämeininki – kaveriporukalla tehtiin.”

”Koulu oli hyvä ponnahduslauta, koulu antoi kattavan sisällön siitä mitä ala sisältää. Olen lukiopohjainen ja koulutus on 2-vuotinen. Saarenmaan kokemus oli hyvä – tekemällä oppi.”

”Parannusehdotus koululle, että CV:n ja portfolion tekeminen joka on koulussa nyt ekana vuonna. Kukaan ei tee sitä CV-hommaa ekana vuonna eikä myöhemminkään. Eli CV:n ja portfolion tekemiseen tarvitaan tukea koko kouluajan. Tärkeää on että CV on hyvä heti alussa – tulevaa harjoittelupaikkaa ja sitten työpaikkaa varten. Koulu ei auttanut siinä. CV-työssä opiskelija jätetään yksin – se jää opiskelijan tehtäväksi. Työharjoittelupaikat tulivat Re:startista.”

”Työharjoittelupaikkoja ei ole koululla – ei ole mitään listaa tai kontakteja siellä. Koulu ei ole auttanut siinä asiassa. Pienet mediatalot – niistä ei tiedetty mitään koulussa. Koulu kertoi minkälaisia firmoja on olemassa. Mutta ei yhtään kontaktitietoa. Sitten piti itse hakea työharjoitteluun. Ei portfolio-opastusta eikä kontaktitietoja työpaikkoihin. Kysyin kyllä että mihin voi hakea – tukea ai saanut.”

”En ollut koulussa vaan töissä. Ei tarvinnut mennä kouluun – se oli hyvä. Koulussa on raamit että näin tulee tehdä. Ahdistaa koulu muutenkin – työssäoppiminen on hyvä. Kouluun meno oli ihan hirveetä. Näytöt olivat koululla kaikki paitsi yksi. Keho muisti sen. Opettajan kanssa jutteleminen kun ei ollut yhteistä kieltä. Opettaja oli aggressiivinen. Paniikkikohtaus iski muutaman päivän kuluttua. Se oli rankkaa.”

”Koulusta minulla on vain hyvä muistot. Kaikki auttavat siellä toisiaan, opettajat ja opiskelijat. Hyvät ajatukset koulusta. Minulla on tsetseni-tausta. Opettajat eivät kiinnittäneet siihen huomiota. Vastasivat heti sähköposteihin. Oli hyvä että sai heti vastauksen.”

”Koulussa ei ollut päämäärää että mihin opiskellaan. Koulussa oli teoriaa, teoriaa ja teoriaa. Piti olla tosi aktiivinen itse. Teoria tuli korvista ulos ja halusin tai tiesin että tarvitsen käytännön työkokemusta ja työtä. Halusin testata miten teoria oikeasti toimii käytännössä. Mutta ei. Kun opettaja C tuli, hän muutti kaiken.”

”Stadin AOssa oli rankkaa. Joskus opiskelijat tulivat ja joskus eivät – syy oli varmaan siinä etteivät opiskelijat tienneet että mitä piti tehdä – opettajat eivät olleet niin aktiivisia että olisivat kertoneet. Opettaja C muutti kaiken. No valokuvauksessa meillä oli molemmat – teoria ja käytäntö – yhdessä. Niin että teoriaa pääsi soveltamaan heti.”

”Koululta puuttuvat yhteistyötahot työelämään – työelämäverkostot ovat olemattomat. Re:start auttoi että löytyi oikea työ. Opettaja C auttoi että löytyi Re:start. Re:start täydensi koulun hienosti. C on niin ymmärtäväinen ja avarakatseinen opettaja.”

”Näyttö sujui hyvin. Ei kestänyt kauan. Näyttöön valmistautuminen oli selkeää – säännöt olivat selkeät kiitos opettaja C:n. Re:start täydensi koulun hienosti. Odotan kouluttaja J:ltä jotain yhteydenottoa.”

”Ennen C:n tuloa kouluun minulla ei ollut mitään tehtävää tai tekemistä. Koulua tarvitaan myös – ja täydellinen kombinaatio on koulu ja työssäoppiminen. Mutta opettajienkin täytyy olla aktiivisia. Ei ole hyvä merkki että opiskelijat katoavat. Mikä on sellaisten kurssien tarkoitus? Opettajat eivät puhuneet koskaan yhteistyötahoista. Jokaisen oli löydettävä työharjoittelupaikat itse. Portfoliossa ei autettu ja se on niin tärkeä tulevien kontaktien kanssa.  Opettajia ei kiinnostanut osallistuitko vai etkö kouluopetukseen. Sanottiin vain että kaikki löytyy Wilmasta. Olin aluksi ihan shokissa mutta sitten päätin että se on kiinni minusta itsestäni.”

Työpaikat ja työssäoppiminen

”Työssä tuntui että pääsi oikeasti tekemään erilaista – jotain erilaista. Koulussa kyllä oli oppinut mitä mediatalo Y:ssä tarvitsi tehdä.”

”Työharjoittelu on tärkein koko opiskelussa. Se jäi kesken koronan takia.”

”Työssä työpaikkaohjaajat jättivät liikaa omien töiden kanssa yksin – jäi aluksi yksin ja kun ei voinut kysyä – jäi yksin. Työssäoppiminen on hyvä että pääsee tekemään.”

”Työharjoittelu valmistaa työelämään. Media-alalla työharjoittelu on yhdessä tekemistä – tekemistä yhdessä. Mikään ei valmista työelämään. Työelämässä opitaan työelämää. Ja jos ei ole työharjoittelua – en tiedä tulenko työllistymään. Toisissa kouluissa tehdään koulujen välistä yhteistyötä:  ja siten oikeita asiakastöitä ja silloin voi samalla tukeutua opettajiin ja toisiin opiskelijoihin.”

”Työnantajan ja työntekijän välinen kunnioitus. Jos on ensimmäinen työpaikka niin pitää olla selkeät ohjeet. Selkeä perehdytys on tärkeää.”

”Työharjoittelussa mediatalo X:ssä 3 kk. Keskusteltiin kyllä alussa mutta työt olivat ihan eri asia kuin puhuttiin ja oli opiskellut. Opiskelin mediatuottamista.  He halusivat ohjauspöydän taakse. Se on tekniikkaan perustuvaa työtä. Nollasta piti aloittaa. Työpaikkaohjaus ei toiminut. Siellä oli pulaa kaikesta työntekemisestä. Siinä mediatalossa ei etukäteen suunniteltu ohjelmia. Ihan hasardia. Pinna oli kireällä usein koko porukalla. Tieto ei kulkenut. Piti itse huolehtia siitä. Juontajat piti ohjeistaa mitä päivällä tapahtuu. Kirjoitin haastattelukysymykset. Yksin studiossa – siivous, somistus, valaistus – kaikki valmiiksi. Opettaja A:n kanssa keskusteltiin kaikesta.  Koska olen perheellinen ja työajat eivät sitten olleetkaan perheellisen työaikoja kuten sovittiin. Opin melkein kaikki – jopa laittamaan ohjelmat nauhoitukseen. Autoin vain siksi että halusin asioiden toimivan. Toisaalta se oli positiivinen ja hyvä työkokemus –  että selvisin siitä – nyt olen valmis työelämään.”

”Tätä ammattia ei opi lukemalla. Teoria on ihan eri mitä työelämä oli.”

”Koen että työssäoppiminen on merkityksellisempää, että pääsee tekemään oikeita töitä. Työssäoppiminen on hyvä.”

”Re:start toimi aluksi omalla työpaikallani. Työkaverit olivat tavallaan ohjaajia. Mutta ne oli enemmän työkavereita ja niiltä oli vaikea kysellä.”

”Aluksi puhuttiin kaksi viikkoa asiakasvideon tekemisestä ja tuotannosta. Ajattelin, että miksei tehdä, että miksi vaan puhutaan. Lopuksi ymmärsin miksi puhuttiin. Oli sovittu ja suunniteltu. Lopputulos oli toista jos olisi heti vaan ruvettu tekemään.”

”Käytännön työssä oppiminen sopii minulle – olen looginen henkilö. Ymmärtääkseni teoriaa täytyy samalla testata käytännössä. Teoria on todella tärkeää mutta toimii vain käytännön työharjoittelun kanssa yhdessä.”

”Pidän työssäoppimisesta – erityisesti tällä alalla. Tietenkin perusopinnot tarvitaan ensin. Mutta olen sitä mieltä että parhaiten opin työtä tekemällä. Opin uusia taitoja. Kouluttaja J antoi minulle graafisen suunnittelun projektin. Ensimmäistä kertaa tuntui että olin todella innostunut. Tämä on mitä haluan tehdä. Olin niin tyytyväinen että sain työharjoittelupaikan. Koulusta jäin kaipaamaan portfolion tekoa ja ohjausta siinä. Toivon että voin jatkaa sitä Re:start-luokassa vielä.”

Tulevaisuus

”Hain työpaikkaa – en saanut. Kesälomaa nyt. Ajattelin ensi keväänä että hakisin kouluun opiskelemaan sosionomiksi – alan vaihto. Tätä voi hyödyntää siihen – tätä aiempaa opiskelua.”

”Piti lähteä kansainväliseen työharjoitteluun Erasmus+ -harjoitteluun Irlantiin. Korona sotki. Pidän välivuoden. Kauniaisten Raamattuopiston musiikkikurssi. Syksyllä 2021 jos onnistuu vielä niin lähden kv-harjoitteluun.”

”Töissä pitää tehdä kaikkien kanssa vaikkei tykkää kaikista. Työt ovat töitä – huonosti menee jos ei ymmärrä sitä. Töissä kaikki tekevät yhdessä.”

”Haluan töihin ja töitä tekemään. Heti korona-ajan jälkeen. Sosiaalista mediaa tai tuotantokoordinaatiohommiin. Olisi kyllä ollut ihanaa jos olisi voinut jäädä mediataloon X. Monet jäävät harjoittelupaikkoihin. Mutta ne työajat ja työnsisällöt.”

”Haluan tehdä töitä. Nyt on joogaopettajakoulutus meneillään. Seilaan median ja joogan välillä. Tykkään molemmista – en osaa valita.”

”Aion aloittaa jotain omaa.  Olen tehnyt koko ajan mediaa – koko ikäni. Olen itseoppinut paljon. Aloitin kun olin 15-vuotias ja tiesin heti että se oli mun juttuni. Hyvät yhteistyötaidot – eri kulttuureista tulevat ymmärtävät toisiaan.”

”Haluan löytää töitä – hakea töihin. Tehdä portfolion hyväksi sekä hyvät omat verkkosivut. Ei enää opiskelua – nyt on jo aika pitkä opiskelupolku takana.  Ylioppilas. Amiedun liiketalouden perustutkinto 2015. Stadin AO:ssa vuodesta 2018. Ehkä tarvitsen myös pienen loman.”

”Toivon että saisin töitä. Palkka olisi nyt tärkeä. Haluan vain töitä. Jos saan töitä olen ihan onnellinen. Jos en saa töitä niin olen ajatellut myös jatko-opiskelua. Yritän Aalto-yliopistoon.”

Loppukommentit

”Itselle suuri merkitys – ei olis tullut valmiiksi – ei olis valmistunut jos ei olis tullut hankkeeseen – jos ei olis päässyt mukaan. Tämä on itselle iso juttu että pääsin mukaan. Siinä olis käynyt niin että koulussa ei olis onnistunut – ei olis valmistunut.”

”Opiskelussa muuttaisin – jos voisin – työelämäyhteistyötä opiskelun kanssa. Työharjoittelu on tärkeää – se valmistaa työelämään. Että saisi tietoa siitä miten ja missä vaiheessa siirrytään kohti työelämää. Lisäksi yksi juttu, minulla on yo-pohja – lukion papereita ei kukaan kysynyt – paitsi että minulla on lyhyt matikka ja se ei riittänyt Stadin AO:ssa – minulle sanottiin että taidelukiossa on ollut vähemmän matikkaa kuin muissa lukioissa.”

”ihan valtava ero Re:start-opiskelussa ja kouluopiskelussa. Meni hyvin. Oli suuri pelko etten selviä enää kaikesta kolmen vuoden breikin jälkeen. Jos ei muista mitään. Mutta kaikki meni hyvin. Re:startissa sovittiin sitten. Meni hyvin ja muistin sitten hyvin. Kouluttaja H kertoi projektista Z. Järjestin sen. Ja niin hyppäsin takaisin.”

”Projektina hieno homma että tarjotaan vaihtoehtoisia opiskeluväyliä, että on vaihtehtoisia mahdollisuuksia – askeleita toisenlaiseen oppimiseen.”

”Re:start-nimi kertoo jo mitä se tarkoittaa. Ja se oli hyvä – kun joku tuli nyt auttamaan minut mukaan opiskeluun. En pystynyt ajattelemaan. Olin kaksi vuotta pois koulusta. Nyt alkaa olla paremmin asiat ja helpompaa. Kaikki meni hyvin – valmistuin – ilman Re:startia ei olisi onnistunut.”

”Sain taitoja ja itsevarmuutta. Tiedän mitä haluan – parasta on että tiedän mitä haluan. Graafinen suunnittelu on niin laaja kokonaisuus ja siinä on parasta ettei siihen kyllästy. Sitä voi koko ajan päivittää tietojaan. Olen onnellinen että sain tutkinnon päätökseen. Re:start auttoi siinä että löytyi oikea työ. Opettaja C auttoi että pääsin Re:startiin.”

”Tiedän että hanke auttaa niitä opiskelijoita, jotka putoavat opetuksesta, hanke auttaa saamaan tutkinnon suoritettua. Hieno idea. Opettaja C järjesti sen – C on ihmeellinen intohimoinen opettaja. Olen tosi onnellinen ja kiitollinen että pääsin mukaan, että sain todellisia töitä. Olen onnellinen että työni sitten julkaistiin. Se teki minut onnelliseksi. Tämä hanke antoi energiaa. Parasta että valmistuin ja sain positiivisen kokemuksen.”

”Miksi hanke loppuu? Tämä on niin hyvä idea ja tarpeellinen. Se auttaa opiskelijoita silloin kun he tarvitsevat apua – kun he ovat ihan hukassa.”

Re:startin viimeinen kausi käynnistyi

Kesän kääntyessä syksyyn Re:startin viimeinen toimintakausi on jo täydessä vauhdissa. Re:startin on määrä päättyä vuodenvaihteessa, mutta ennen sitä on vielä paljon tekemistä ja saavutettavaa.

Koronatilanne vaikuttaa edelleen Re:startin toimintaan, mutta toistaiseksi kevään kaltaiselta yhteiskunnan sulkemiselta on vältytty. Tällä hetkellä näyttää siltä, että keväältä syksyyn siirretyt koulutukset pystytään järjestämään ja ainakin osa perustoiminnasta voidaan toteuttaa fyysisesti työpaikoilla ja kouluilla.

Opiskelijat ja kouluttaja asettelvat valkoista kuvaustaustaa studiossa.
Valmistuneet opiskelijat kävivät kuvaamassa suunnittelemiaan tuotepakkauksia portfolioita varten Kontulan toimintakeskus Luupissa.

Syksy on juurruttamisen aikaa

Syksyn tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa kehitettyjen toimintojen juurtuminen ja jatkuvuus kumppaniorganisaatioissa. Re:startin Happipolun pohjalta edelleenkehitettyä Stadin AO:n Fokus-toimintaa laajennetaan liikkuvan kuvan puolelta pelikoulutukseen. Nuorisopalveluiden tapahtumavenue Tiivistämön ja Stadin AO:n yhteisiä koulutuksia, työssäoppimismahdollisuuksia, opintokokonaisuuksia ja tuotantoja lisätään ja pyritään juurruttamaan osaksi kummankin osapuolen perustoimintaa. Työpaikkaohjaamisen hyviä käytäntöjä viedään osaksi Metropolian media-alan opintoja ja pilotoidaan mallia, jossa AMK-työharjoittelijat toimivat 2. asteen työssäoppijoiden työpaikkaohjaajina. Lisäksi valmistuvia opiskelijoita tuetaan työllistymisen kanssa ja pyritään varmistamaan se, että heillä on oikeat työkalut ja taidot etenkin luovien alojen työnhakuun.

Re:start jatkaa myös kansallisen ja kansainvälisen media-alan oppilaitosverkoston rakentamista. Kaikki hankkeen osallistujat, toteuttajat ja tärkeimmät yhteistyötahot haastatellaan ja aineistoa käytetään mm. Re:startin loppujulkaisussa, joka koostetaan vuoden loppupuoliskolla. Aineistoa ja sanottavaa on paljon, ja suurin työ onkin rajaaminen ja olennaisimman löytäminen.

Re:startin porukka toivottaa hyvää alkavaa syksyä!

P.S.

Haimme keväällä jatkohanketta Re:startille, ja hakemus on menossa läpi. Myöhemmin syksyllä meillä tulee olemaan ilo esitellä Kuulumisia-sivulla Re:act – Nuorten verkostot työelämään!

Korona kiritti etätyössäoppimista – Re:startin kevät 2020

Keväällä 2020 Suomi ja maailma kohtasivat koronapandemian, jonka vaikutukset ulottuivat kaikille elämänalueille. Ihmiset eristäytyivät ja siirtyivät mahdollisuuksien mukaan etätöihin, ravintolat ja monet palvelut sulkivat ovensa ja etäisyyden pitämisestä tuli uusi normi. Erityisen kovaa korona osui luoville aloille, jotka elävät yleisötapahtumista, esityksistä ja jaetuista kokemuksista. Kevään aikana teatteriesityksiä, festivaaleja, musiikkikeikkoja ja tuotantoja peruttiin yksi toisensa jälkeen. Alan yritykset, työntekijät ja taiteilijat jäivät tyhjän päälle. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin syntyä uudenlaisia sisältöjä ja työntekemisen tapoja. Striimatut tapahtumat saavuttivat suuren suosion ja tulivat keskuuteemme luultavasti jäädäkseen. Monet paikkaan sitomattomat työtehtävät puolestaan siirtyivät melko kivuttomasti etänä tehtäviksi. Korona on pakottanut luovat alat miettimään olemassaoloaan ja tulevaisuuttaan aivan uudella tavalla.

Korona vaikutti vahvasti myös Re:startin toimintaan. Me hanketyöntekijät siirryimme suurelta osin etätöihin, jatkuvana virtana eteneviin videoneuvotteluihin ja ottamaan haltuun etätyöskentelyvälineitä. Monet työssäoppimis- ja työharjoittelujaksot keskeytyivät tai muuttivat muotoaan kokoontumisrajoitusten ja asiakaskadon takia. Toisaalta monissa työssäoppimispaikoissa oli mahdollisuus pysähtyä hetkeksi ja pohtia, mihin suuntaan tulevaisuudessa lähdetään kulkemaan. Tai tehdä kerrankin perusteellinen välineiden ja tilojen huoltokierros. Keväälle suunniteltu puolivälikatsauksen havaintojen ja toimintaehdotusten saattaminen opetus- ja työllisyysalan virkamiesten ja päätöksentekijöiden tietoon siirrettiin myöhemmäksi ja annettiin näin tilaa kiireellisten koronaan liittyvien asioiden hoitamiselle.

Restartin hankehenkilöstö kehittämispäivässä 15.6.2020
Re:startin kehittämispäivä 15.6.2020 Lapinalahden sairaalan sisäpihalla, omenapuun alla.

Tiivistämö – tapahtumavenuesta striimausstudioksi

Tiivistämöstä kuoriutui kevään aikana täysiverinen strtiimausstudio, jonka vastuulle tuli mm. osa Helsinki-kanavan sisällöntuotannosta. Korona-ajan perintönä suoratoistotuotannot tulevat jäämään osaksi Tiivistämön perustoimintaa tulevaisuudessakin, ja tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös työssäoppijoille, harjoittelijoille ja työllistetyille nuorille ajantasaisen ammattitaidon hankkimiseen. Toisaalta korona pysäytti paitsi Tiivistämön tapahtumatuotannot, myös koko tapahtuma-alan, ja mm. valo- ja äänipuolella työssäoppimassa ja työllistettyinä olleille nuorille ei ole ollut tarjolla mahdollisia jatkopaikkoja ja työelämäkontakteja lainkaan.

Tuotantotoimisto Fokuksen etäkevät

Stadin AO:n Tuotantotoimisto Fokus siirtyi etätyöskentelyyn maaliskuun lopulla. Korona valitettavasti keskeytti Fokuksen ensimmäisen varsinaisen tilaustyötuotannon, Stadin AO:n hiusalan opetusvideoiden tekemisen. Ensimmäinen kuvauspäivä saatiin tehtyä, mutta loput videoista tullaan kuvaamaan syksyllä tilanteen niin salliessa. Re:startin toiminnoista korona vaikutti Fokukseen negatiivisimmin. AV-tuotantojen tekeminen ei ollut käytännössä mahdollista etänä – ainoastaan leikkausta ja vastaavia itsenäisesti suoritettavia töitä oli mahdollista tehdä. Muilta osin opettajien oli kehitettävä Fokuksen opiskelijoille toisenlaisia tehtäviä alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Ainakin klassikkoelokuvien tuntemus ja analysointikyky ovat kevään jäljiltä huipussaan!

Korona-aika on myös korostanut Fokuksen osallistujaryhmän luonnetta ja sitä, että moni mukana oleva nuori tarvitsee keskimääräistä enemmän tukea opintojen ja oppimisen kanssa. Fokus on mahdollistanut eritahtisen opiskelun ja kevään aikana n. kolmannes Fokukseen osallistuneista nuorista valmistui ammattiin. Tämän edellytyksenä on ollut riittävän pieni ja kompakti ryhmä, jonka puitteissa kukin on voinut joustavasti kulkea omaa henkilökohtaista polkuaan. Tästä syystä opettaja- ja ohjaajaresurssia tulee olla riittävästi, ja kevään aikana sitä on ollut Re:startin havaintojen pohjalta ennemmin liian vähän kuin liikaa.

Fokuksen nuoret ovat suhtautuneet korona-aikaan eri tavoin: osalle poikkeuksellinen aika on sopinut ja se on suorastaan auttanut keskittymään olennaiseen, osa taas on kokenut sen hyvin raskaaksi ja pelottavaksi. Etäopiskelun ja etätyöskentelyn esteenä on ollut monesti henkisten syiden lisäksi työvälineiden puute tai kehnous.

Etätyötoimisto siirtyi etätöihin

Re:startin kevään 2020 yhtenä painopisteenä oli etätyössäoppimisen kehittäminen. Sitä varten perustimme graafisen suunnittelun etätyötoimiston, jossa alan opiskelijoiden oli määrä tehdä erilaisia tilaustöitä Restartin kouluttajien ohjauksessa ja edistää samalla opintojaan työssäoppien. Koronan takia etätyöskentely siirtyi fyysisestä toimistosta kirjaimellisesti koteihin ja etätyön sisältö sai kokonaan uusia merkityksiä. Jouduimme rakentamaan ennätysajassa tekniset ja sisällölliset systeemit etätyöskentelyä varten, ottaen huomioon myös ulkopuoliset töiden tilaajat.

Kevään edetessä etätyötoimiston toiminnassa alettiin painottaa sitä, että Re:startin kouluttajat hankkivat sopivia työtilauksia ja valitsevat oikeat opiskelijat niitä tekemään, mutta sen jälkeen yhteydenpito tapahtuu pääosin työn tekijän (opiskelijan) ja tilaajan välillä. Ensimmäisten palautteiden perusteella vastuun antaminen on ollut hyvä ratkaisu ja kehittänyt merkittävästi opiskelijan ammatillista minää ja itseluottamusta. Tosin kouluttajien roolin vähäisyys ko. vaiheessa on kerännyt myös kritiikkiä ja toiveita aktiivisemmasta yhteydenpidosta ja osallistumisesta tuotantoprosessiin.

Etäseurantaa ja tiedonkeruuta

Korona aiheutti myös katkoksen opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja muiden osallistujien seurantahaastattelujen tekemiseen. Hyödyllistä tietoa on kuitenkin kerätty mm. tiedotusvälineistä, tutkimuksista ja muusta kirjallisesta materiaalista sekä tekemällä kohderyhmille nettikyselyitä. Kaapelitehtaalla, Suvilahdessa ja Nilsiänkatu 10:ssa toimiville luovien alojen yrityksille ja muille toimijoille tehty koronavaikutuskysely vahvisti havaintoa siitä, että korona pysäytti alan toiminnan hyvin suurelta osin ja että eniten toimijat toivoivat suoraa rahallista tukea paikkaamaan koronan aiheuttamia menetyksiä.

Re:startissa mukana oleville opiskelijoille ja työssäoppijoille tehtiin yleisemmän tason nettikysely, jossa selvitettiin mm. työssäoppimisen toimivuutta ja hyödyllisyyttä, ohjauksen riittävyyttä, taloudellisia asioita ja näkemyksiä omista työllistymismahdollisuuksista. Merkillepantavaa on, että moni oli kokenut palkattoman koulutussopimusjakson huonontaneen omaa taloudellista tilannetta – ja kääntäen palkkaa tai korvausta työssäoppimisesta saaneet olivat kokeneet elämänsä parantuneen lisätulojen ansiosta. Lisäksi etenkin audiovisuaalista mediaa opiskelevista yli puolet koki olevansa väärällä alalla. Tämä on tieto, jota tulee analysoida vielä tarkemmin ja selvittää, onko tilanne samankaltainen myös laajemmin media-alan opiskelijoiden joukossa.

Kohti viimeistä syksyä

Erikoisen kevään jälkeen on aika kääntää katse kohti ensi syksyä. Tällä hetkellä näyttää sitä, että olot alkavat pikkuhiljaa normalisoitua. Samalla ensi syksy on Re:startin viimeinen: hankkeen on tarkoitus päättyä vuodenvaihteessa. Syksyn painopisteitä ovat – hankkeen lopputoimien ja loppujulkaisun toimittamisen lisäksi – yhteistyökuvioiden rakentaminen Tiivistämön ja Fokuksen välille, valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisen tukeminen etätyötoimiston puitteissa, työpaikkaohjaajamallien pilotointi Metropoliassa, media-alan kansallisen oppilaitosverkoston rakentaminen sekä Re:startin aikana tehtyjen havaintojen ja mallien juurruttaminen ja levittäminen.

Toivotamme kaikille aurinkoista kesää (välillä voisi kyllä tulla vettäkin, jotta luonto ei pääse nääntymään kuivuuteen)!

Re:startin väki

Fokuksen kuulumisia keväältä 2020

Tuotantotoimisto Fokus toimii Stadin AO:n media-alan Muotoilijankadun toimipisteessä. Se on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa opintojaan työssäoppimisen periaatteilla mutta pääosin kouluympäristössä. Se soveltuu esimerkiksi opiskelijoille, jotka haluavat edistää opiskelujaan nopeutetussa tahdissa tai jotka tarvitsevat rauhallisemman tahdin.

Fokuksen työskentely perustuu av-alan tilaustöiden tekemiseen ryhmässä ja opettajien ohjauksessa. Toiminta pohjautuu Re:startin Happipolku-malliin, ja Fokuksen tarkoituksena on juurruttaa Re:startin havaintoja ja toimintatapoja Stadin AO:n varsinaiseen toimintaan.

Fokuksen toiminta alkoi tammikuussa 2020 ja vauhtiin päästiinkin hyvin n. 20 opiskelijan ryhmällä. Tilaustöitä oli runsaasti tarjolla, tuotantoon päätyivät Stadin AO:n Meritalon hiusalan opetusvideo ja Prinsessantien dokumentaarinen mainos ravintola- ja catering-alalle aikoville. Valitettavasti jo ensimmäisen kuvauspäivän jälkeen iski korona ja lock down. Kevät sinniteltiin etäopetuksessa, mutta tuotantoja oli valitettavasti mahdotonta edistää. Proggikset  jatkuvat syksyllä mahdollisuuksien mukaan.

Fokuslaisista valmistui kesäkuussa viisi opiskelijaa, onnea matkaan teille! Vahvistuksia saamme suunnilleen saman verran syksyllä oppisopimuksesta, kv-vaihdosta ja keskeytyksiltä palaavista, tervetuloa meille!

Fokus on ollut kotoisa ja turvallinen ympäristö opiskella. Kaikki opiskelijat, jotka ovat Fokus-polun valinneet, haluavat siinä myös jatkaa.  Eli ryhmä, samoin kuin opettajatkin pysyvät pääosin samoina. Jokaiselle opiskelijalle hoksataan oma polku, niin kuin asiaan nykyisin kuuluu. Vaikka polkujen sisältö eroaakin kaverin polusta, se ei kuitenkaan estä tekemästä yhteistä projektia, sillä valinnan varaa tutkinnon osista löytyy. Maailmantilanne suosii nyt pienryhmätyöskentelyä ja se onkin luontainen tapa toimia media-alalla. 

Kulunut lukukausi on ollut opettavainen ja toiveikaskin. Lähitapaamiset on koettu tärkeiksi, samoin selkeys ja yksinkertaisuus. Tärkeitä huomioita tässä muuttuvassa ja vauhdikkaassa maailmassa. Teemme kovasti töitä sen eteen, että nämä yksinkertaiset asiat säilyisivät arjessamme mukana.

Tämä on Re:start 2020

Re:startin pääkohderyhmää ovat alle 30-vuotiaat media-alan työssäoppijat ja harjoittelijat (Stadin AO, Metropolia, Tiivistämö) sekä työpaikkaohjaajat Helsingin kaupungilla ja alan firmoissa. Suvilahden Tiivistämöllä on myös palkkatukitöissä ja työkokeilussa olevia nuoria, jotka ovat verrokkiryhmää ja jotka on otettu myös osaksi kohderyhmää. Tällä hetkellä Re:startissa on n. 30 aktiivista nuorta. Re:startissa tutkimme ja tarkkailemme sitä, miten työssäoppiminen (opiskelijana tai verrokkiryhmässä) tapahtuu käytännössä ja rakenteissa, miten 2. asteen reformi on vaikuttanut työssäoppimiseen ja mikä yhteys työssäoppimisella ja työllistymisellä on. Nuorten työllisyyden edistäminen ja jatkopolkujen rakentaminen on suuri päämäärä.

Re:startin tehtävä on toimia konkreettisesti koulun, opiskelijan ja työpaikan välillä. Ensin autamme opiskelijoita ja työpaikkoja löytämään toisensa, sitten varmistamme, että työpaikka osaa ohjata opiskelijaa työssäoppimisen aikana ja että opettajat ovat aktiivisesti mukana ja tarjoamme myös itse tarpeen mukaan ammatillista ohjausta ja muuta tukea työpaikoille ja opiskelijoille. Samalla teemme tästä kaikesta havaintoja ja mallinnamme erilaisia tapoja toteuttaa työssäoppimista.

Toimimme etenkin Suvilahden alueella ja tiivisti Tiivistämön kanssa. Siellä on Restartin kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita Stadin AO:sta sekä palkkatukisuhteissa ja työkokeilussa olevia nuoria. Tiivistämö (ja ex-Gloria) on ollut perinteisesti paikka, johon tullaan tekemään tietyksi aikaa alan töitä, mutta jatkuvuutta ei välttämättä ole Tiivistämöllä tai muuallakaan. Siksiu olemme ryhtyneet kehittämään jatkumoa Tiivistämöltä Suvilahden muihin yrityksiin ja toimijoihin. Tällöin nuori – olipa tämä työkokeilussa, palkkatuella tai opiskelija – pääsee tutustumaan alan eri toimijoihin ja luomaan niihin suhteita ja mahdollisesti työllistymään. Kyse on eräänlaisesta Suvilahden ekosysteemistä.

Tällä hetkellä selvitämme, onko mahdollista rakentaa esimerkiksi palkkatukijaksoja, jotka alkavat Tiivistämöllä, jossa otetaan alan perusasiat haltuun, ja sen jälkeen siirrytään sopivassa vaiheessa toiseen yritykseen / toimijaan Suvilahdessa. Tutkitustihan palkkatuki on huomattavasti vaikuttavampaa yksityisellä puolella. Toisaalta Tiivistämön nuorisotyöllisellä työtavalla on oma paikkansa.

Re:startissa rakennamme vastaavia polkuja opiskelijoille Tiivistämöltä Suvilahden firmoihin. Heidän statuksensa on selkeä ja koulu vastaa sen hallinnoinnista. Re:startin tavoitteena on oppilaitosyhteistyön puolella saada aikaan toimivat ja pysyvät rakenteet ja verkostot. Tämä työ edistää samalla myös palkkatukeen liittyvää verkostoitumista ja jatkopolkuja, joten varsin pienellä vaivalla voimme olla edistämässä molempia väyliä (palkkatukijatkoja ja monipuolisia työssäoppimisjaksoja eri toimijoissa).

Meidän, kuten muidenkin, fokus pitäisi olla siis siinä kohtaa, kun opiskelu tai palkkatukijakso päättyy: mitä sen jälkeen ja miten. Koska Re:start on hanke, joka päättyy 2020 lopussa, mietimme jatkuvasti, miten tiettyjä asioita saadaan rakenteisiin. Koululle kuuluvat asiat ovat selkeästi koulun vastuulla, mutta etenkin palkkatukeen ja työkokeiluun liittyvissä asioissa tahdomme olla aktiivisia siten, että media- ja tapahtuma-alan erityispiirteitä voitaisiin ottaa huomioon jatkopolkujen suhteen myös Re:startin jälkeen. Tällä hetkellä toki teemme työtä niihin liittyen itse, mutta ensi vuonna meitä ei enää ole.

Re:startille on tärkeää, että virallisesta statuksesta huolimatta jokainen nuori ponnistaa samalta viivalta ja jokaista nuorta kohdellaan samanarvoisesti – olipa hän sitten työtön, työssä tai opiskelemassa. Kukaan ei ole eikä kenenkään pidä jäädä statuksensa vangiksi, vaan ihmisten roolit vaihtuvat jatkuvasti ja moneen kertaan elämän aikana. Pitkäaikaistyöttömästä nuoresta voi oikeissa olosuhteissa tulla menestyvä opiskelija, ammattilainen ja veronmaksaja.

Palkattomuuden vaatimus haittaa työssäoppimista ja työllistymistä

Re:start on nyt matkansa puolivälissä. Työssäoppimisen maailmaan sukeltaminen on osoittanut kuinka olennainen merkitys sillä on paitsi ammatin oppimisessa, myös verkostojen luomisessa ja opintojen jälkeisessä työllistymisessä. Tämä pätee yleisestikin eri ammattialoilla, mutta etenkin elokuva- ja TV- sekä tapahtumateknisillä aloilla, jotka ovat perinteisesti täydentäneet itse itseään. Koulutustakin tärkeämpää on ollut, että tuntee oikeat ihmiset ja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan näyttämässä kyntensä ja osaamisensa.

Työssäoppiminen ja työharjoittelu on avain työllistymiseen. Re:startin alkuvaiheen kokemukset alleviivaavat sitä, että alan perusosaaminen pitää olla hallussa ennen työpaikalle siirtymistä. Elokuva- ja TV- sekä tapahtumatekniset alat ovat hektisiä ja niissä painetaan töitä niin kovalla intensiteetillä, että täysin nollatasolta aloittavan opiskelijan ohjaaminen perustaidoissa ei ole realismia. Kamera-assistentti ei pysty käyttämään kaikkea työaikaansa videoharjoittelijan opastamiseen, sillä hänellä on kädet täynnä töitä varsinaisen tehtävänsä kanssa. Siksi oppilaitoksilla on paikkansa ja vastuunsa valmistaa opiskelijat taidoiltaan ja asenteiltaan siihen pisteeseen, että nämä pärjäävät ammattituotannoissa ilman jatkuvaa kädestä pitäen ohjaamista. Toki taitoja voi hankkia myös koulumaailman ulkopuolelta, ja etenkin tuotannollisia töitä on mahdollista oppia puhtaasti tekemällä, mutta varsinkin teknistä osaamista vaativat työtehtävät edellyttävät yleensä koulussa hankittua pohjaosaamista.

Ammattituotannossa työskenteleminen on joka tapauksessa aina shokkihoitoa tulokkaalle. Esimerkiksi TV-sarjatuotannossa työskentely tarkoittaa sitä, että tuotannon ajaksi muun elämän voi unohtaa. Harrastukset, ystävät ja iltatyöt, joita on voinut hyvin tehdä kouluopiskelun lomassa, täytyy laittaa tauolle jopa usean kuukauden ajaksi. Kuvauspäivät venyvät helposti 12–13-tuntisiksi, ja niiden ulkopuolinen aika menee lepoon ja toipumiseen. Mikäli opiskelijan talous nojaa iltatöistä saatuun palkkaan – kuten hyvin monen kohdalla on – työssäoppimisjakso voi aiheuttaa suuria taloudellisia ongelmia opiskelijalle, mikäli työssäoppimisesta ei makseta palkkaa tai muuta korvausta.

Laki kieltää palkan tai muun korvauksen maksamisen ammatillisesta oppilaitoksesta tulevalle koulutussopimusopiskelijalle. Elokuva- ja TV- sekä tapahtumateknisten alojen realiteetit – pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työajat – pahimmillaan estävät työssäoppimisen, jos opiskelijalla ei ole varaa elää pelkän opintotuen ja opintolainan varassa. Etenkään kalliiden asuntojen pääkaupunkiseudulla opintotuki asumistuellakaan lisättynä ei riitä mihinkään. Ja jos työssäoppimisjaksoja ei ole, alalle työllistyminenkin on epätodennäköistä.

Koulutussopimuksen sijaan työssäoppimisen voi toisella asteella järjestää myös oppisopimuspohjalta. Oppisopimusopiskelijalle tulee maksaa TES:n mukaista palkkaa, joka esimerkiksi elokuva- ja tv-alalla on 75% 1-palkkaryhmän palkasta, käytännössä n. 1400 euroa bruttona / kk. Rahallinen ero ammattilaisen palkkaamiseen on kuitenkin jo niin pieni, että moni tuottaja palkkaa mieluummin osaavan työntekijän kuin ottaa riskin ja pestaa oppisopimusopiskelijan, jota pitää lisäksi kouluttaa kaiken kiireen keskellä.

Ammatillisen koulutuksen reformi sekä työehtosopimukset ovat siis aiheuttaneet pattitilanteen, jossa koulutussopimusopiskelijalla ei ole varaa mennä alan työssäoppimispaikkaan, koska ei voi saada sieltä palkkaa eikä ehdi tekemään muita töitä. Oppisopimusopiskelija taas on työnantajan näkökulmasta liian kallis ja työläs, ja siksi oppisopimuspaikkoja ei synny. Lisäksi ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat opiskelijat on asetettu eriarvoiseen asemaan, sillä AMK-harjoittelijoille saa maksaa palkkaa tai harjoittelukorvausta – media-alan oppilaitokset suorastaan edellyttävät sitä. Vaarana on, että AMK-opiskelijat vievät kaikki työssäoppimis- ja harjoittelupaikat toisen asteen opiskelijoiden nenän edestä.

Ehdotamme, että ammatillisen koulutuksen lakia tai sen tulkintaa muokataan niin, että koulutussopimusopiskelijalle on mahdollista maksaa työssäoppimisjakson aikana ns. harjoittelukorvaus, jonka suuruus on n. 500-650 euron haarukassa. Tämä korvaus vapauttaa opiskelijan iltatöiden tekemisestä työssäoppimisen ajaksi, muttei kuitenkaan vähennä vielä opintotukea. Tällöin myös opiskelijan ja työnantajan sitoutuminen työssäoppimisjaksoon vahvistuu. Ja ennen kaikkea, opiskelija pääsee tutustumaan avainhenkilöihin eli alan ammattilaisiin ja näyttämään mitä osaa ja mihin pystyy. Parhaimmillaan sillä on suuri vaikutus opintojen jälkeiseen työllistymiseen ja alalle kiinnittymiseen.

Kirjoitusta varten on haastateltu elokuva- ja TV-alalla työskenteleviä henkilöitä tuottajista harjoittelijoihin sekä seurattu käytännön tilanteita AV-alan tuotannoissa.