Ohjausryhmä 12.9.2019

Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi -hankkeen ohjausryhmän 3. kokous

To 12.9.2019 klo 13.00–15.30
Tiivistämö, Suvilahti, Kaasutehtaankatu 1

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Jaana Kivipelto-Karjalainen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Arja Seppälä, Niikka Lius, Jarno Marjamäki

Kutsutut asiantuntijat:
Tom Rathmann, EU-Project Coordinator, Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Köln
William Kempter, EU-Project Coordinator, Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Köln

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 12.9.2019 / LL (toimitetaan pyynnöstä)
LIITE 3: Tom Rathmannin esitys Saksan mallista

Ennen kokousta kokoonnuttiin klo 12.00 lounaalle Suvilahti TBA:han Tiivistämön viereen.

Kokouksen aluksi toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen esitteli Tiivistämön tiloja ja toimintaa. Kierrettiin Tiivistämöllä. Pekka kertoi Kulttuuriareena Glorian toiminnan siirtymisestä Tiivistämölle, Glorian 20 vuoden työllistämismallista ja kuinka se on kehittynyt ja päivittynyt ajan myötä. Niikka Lius tulkkasi esittelyn englanniksi Tomille ja Williamille.

PÖYTÄKIRJA

Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.00. Vaihdettiin asialistan järjestystä siten että Kölnistä tulleet vieraamme Tom Rathmann ja William Kempter esittelevät ensimmäisenä nk. Saksan mallin ja sen jälkeen jatketaan esityslistan mukaan. Esittäytymiskierros ja kuulumiset yhdistettiin kohdaksi 3.

Saksan ammatillisen koulutuksen esittely

Tom Rathmann esitteli Saksan ammatillisen koulutuksen mallia ja sen perusperiaatteita: Miten työssäoppimiskäytännöt eroavat Suomessa ja Saksassa? Mitkä ovat Saksan mallin hyvät ja huonot puolet? Minkälaisia ongelmia opiskelijoilla on ollut ja miten niitä ratkaistaan? (LIITE 3)

Esittäytymiskierros ja kuulumiset

Antti-Veikko aloitti kertomalla kuulumiset. Yksityiselämässä tapahtui paljon; kesällä oli häät ja muutto yläkerrasta alakertaan. Remontti talossa etenee siis hyvin. A-V kertoi sitten muissa kohdissa hankkeen kuulumisia.

Arja: nyt Stadin AAO:ssa fokusoidaan työelämään, päästään tasolle, jossa tuetaan työpaikkaoppimista. Oppisopimus on tulossa hyvää vauhtia. Tällä hetkellä on 20 oppisopimuspaikkaa, joista 6–8 täytetään vielä syksyllä. Hyvää on, että koulutusjärjestelmä tuottaa hyvää koulutusta, samoin uusi hakujärjestelmä. Nyt haetaan keskiarvon perusteella kouluun, ei enää pääsykokeita.

Pekka: Entinen Kulttuuriareena Gloria ja nuorisopalveluiden tapahtumayksikkö ovat muuttaneet Tiivistämölle. On testattu mihin talo taipuu olemassaolevilla resursseilla. Viralliset Tiivistämön avajaiset ovat 21.9.2019. Viime kesänä Tiivistämö oli vielä festarikäytössä, tämä oli sovittu jo aiemmin niin. Kulttuuriareena Gloria on tehnyt yhteisytötä Metropolian ja Stadin AAO:n kanssa pitkään. Yhteistyö on ollut hyvää. Nuoret ovat hyvä esimerkki siitä. Monet Glorian nuoret ovat päässeet opiskelemaan Stadin AAO:hon ja Metropoliaan vuosien aikana. Gloria ja nyt Tiivistämö on turvallinen ja hyvä oppimisympäristö alan töihin. Näistä kerätään tarinoita. Tällä hetkellä on vähän harjoittelijoita ja työssäoppijoita.  Ehkä Gloriaa ja Tiivistämöä ei osata vielä yhdistää. Jyrki kommentoi, että Tiivistämölle käy kyllä hyvin, sen näki jo esittelykierroksella. Se on vetovoimainen ja nyt haetaan edelleen yhteistyökuvioita alueen toimijoiden kanssa (mm. Cirko, Venue ja muut luovan alan pienyrittäjät). Synergiaa.

Kimmo: Syksy alkoi hienosti ja Broadwaylla aika meni Tampereella Rammsteinin kanssa näyttävästi. Tällä hetkellä Kimmolla on Stadin AAO:sta opiskelija. Otti itse yhteyttä. Kertoi, että oli kuullut toiselta harjoittelijalta, että tosi hyvä harjoittelupaikka tämä Broadway. Ja uutisena myös, että Kimmo valmistui itsekin. Rammsteinin lavasteet: yli 40 rekkaa ja pakattiin ne 4 tunnissa. Stagemanager sanoi: this is a concept.

Jaana: Stadin AAO/Media – kevät tehtiin suunnittelutyötä, alkaa tuottaa hedelmää. Elokuu on ollut rauhallisempi. Valinnat uusittiin keskiarvopohjaisiksi. Aloitus on ollut hyvä. Rakennettiin kokonaisuus siten, ettei enää tilkkutäkkimallia. Työelämälähtöisyys ja oppisopimukset keskeisiä. Väylinä ovat perustutkinto ja oppisopimus. Uutta on se, että AV-palveluiden ja Re:startin yhteistyö on lähdössä liikkeelle. Nk. tuotantotoimisto on käynnistymässä vuoden vaihteessa.

Niikka: painopiste syksyllä 2019 Tiivistämöllä kouluttajana. Nyt sekä ääni että osin valot yms. Pekka kommentoi heti että Tiivistämöllä ihaillaan Niikan taitoa opettaa.  Jaana kommentoi että koulutusväylänä Tiivistämö on hieno homma ja Niikan vetämän koulutuksen kaltaisia polkuja on vähän.

Jake: aloitti Re:start-hankkeessa 1.8.2019. Toimii hankkeen osa-aikaisena video- ja media-alan kouluttajana Tiivistämöllä. Toiminta on muuttunut Glorian ajoista – on siirrytty huonoista tavoista hyviin tapoihin toimia. Tilat ovat asianmukaiset. Monet Glorian nuoret ovat päässeet Metropoliaan opiskelemaan.

Jyrki: on ollut niin ihana kesä. Jyrki ollut kolme kuukautta mökillä. Jyrki on saanut Ruohopellosta työhuoneen. Lähtee Firenzeen taiteilijaresidenssiin. Tampereella Jyrkin valotaiteen näyttely. Metropoliaan enää muutama velvoite. Jyrki huomannut, että esimerkiksi Outokumpuun oli tänä vuonna vähemmän esitys- ja teatteritekniikkan hakijoita kuin aiemmin. Kuinka moni Suomessa valmistuu esitys- ja teatteritekniikasta on kiintoisaa. StageRight alkoi vihdoin. Jyrki on puheenjohtajana hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeet ovat yhteistyössä keskenään. Lisäksi Spin Off -hanke on kiintoisa yhteistyöhanke.

Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

A-V kertoi hankkeen tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt on kerätty tietoa ja kokemuksia vuoden verran, tiedetään mikä toimii ja mikä ei. Opiskelijoiden ja työpaikkojen kanssa on oltava läsnä ohjaamassa – suuri kysymys on, että miten tämä käytännössä tehdään. Tuetaan opiskelijoita ja työpaikkoja – mutta miten? Viedään kerätty tieto eteenpäin opetuksesta vastaaville ja päätöksentekijöille. Liitteenä kooste tavoitteista.

Leena Louhivuori esitteli ja muu hankehenkilökunta kommentoi kevään 2019 toimintaa. Hankkeen tilannekatsaukseen aineisto on koottu  haastattelemalla ja keräämäällä tietoa OAJ:n, OPH:n, OKM:n ja Amken sivuilta 1.7.2019 saakka.

Hankkeen toiminta kevään 2019 aikana on ollut intensiivistä. Hankkeen perustama Happipolku on ollut kokemuksena sekä rankka että silmiä avaava. Sekin on selvinnyt että opiskelijat, jotka ovat keskeyttämisvaarassa tai keskeyttäneet, tarvitsevat niin monenlaista tukea, etteivät hankkeen resurssit siihen riitä. Tukea tarvitaan elämänhallintaan, mielenterveyteen, talouteen, asunnottomuuteen etc. Ohjaukseen ja koulutukseen tarkoitettu aika on mennyt siten osin muuhun toimintaan.

Samalla on selvinnyt, että monelta nuorelta puuttuivat perusopinnot ja -osaaminen. Työpaikoilla oli odotettu kovasti työharjoittelijoita, mutta nuoria ei voinutkaan lähettää työssäoppimaan ilman perustaitoja. Koulutus ja ohjaustyö ovat onnistuneet kuitenkin hyvin. Vuoden aikana Happipolku on auttanut 32 tutkinnon osan ja 585 osaamispisteen suorittamisessa. Tästä myös koululle kunniaa ja taloudellista iloa. Opiskelijahaastatteluissa nuoret ovat sanoneet, etteivät olisi pystyneet suorittamaan ko. opintoja koululla.  Syitä oli monia. Happipolku on ollut turvallinen tapa opiskella. Opettajat taas ovat olleet usein kiireisiä, koska koululla organisaatiouudistus ja reformi ovat vieneet ajan.

Näytöt ovat menneet hyvin sekä opiskelijoiden että opettajien mielestä. Tosin hankkeen aikana on selvinnyt, etteivät ohjeet siitä, mitä kuhunkin näyttöön kuuluu, ole selkeät. Opiskelijat ja opettajat eivät puhu samasta asiasta. Koulusta ohjeita kysyttäessä on saatu odottaa kauan tai ohjeet ovat muuttuneet eri tilanteissa. Ohjeet eivät valmistuneet kevään aikana e-perusteisiin.

Vuosi on ollut hankkeelle opettavainen. Kevään kehittämispäivien aikana päädyttiin siihen että koulu on oppimista varten – ei hanke. Hyvää on se että, Happipolku mallina viedään koululle. Happipolun mallista kehitetään Stadin AAO:hon tuotantotoimisto / AV-palvelu. Varsinaista nimeä ei ole vielä päätetty. Hankkeessa keskitytään työssäoppimismallien kehittämiseen ja työpaikkaohjaamisen tukemiseen. Kerätään kokemuksia ja tietoa siitä, miten eri koulut toteuttavat työssäoppimista ja 2. asteen reformia. Onko olemassa toimivia malleja, joita voi hyödyntää? Seurataan, kuinka OAJ:n esittämät reformin yhdeksän valuvikaa korjaantuvat – vai korjaantuvatko. Valuviat on listattu hankkeen sivuilla.

Liitteenä Tilannekatsaus 12.9.2019 (LIITE 2, toimitetaan pyynnöstä).

Hankkeen talous

Projektipäällikkö esitteli hankkeen taloustilanteen. Seuranta osoittaa, että hankkeen talous on pysynyt hyvin budjetoidussa raamissa. Taloustilanteen yhteenveto kokouksen diaesityksen sivulla 8 (LIITE 1).

Teema: Työpaikkaohjaamisen kehittäminen

Päätettiin, että aihetta käsitellään seuraavassa Re:start-hankkeen ohjausryhmässä. Saksan mallin esitteleminen koettiin sen verran tärkeäksi.

Muut asiat

Metropolian TKI-johtaja Anna-Maria Vilkuna on pyytänyt eroa Re:startin ohjausryhmästä aikataulusyiden takia. Hän on ilmoittanut seuraajakseen asiakkuuspäällikkö Taru Ruotsalaisen.

Ohjausryhmä suhtautui positiivisesti hankkeen mahdolliseen pidennykseen. Hankehenkilöstö keskustelee aiheesta ja mahdollisuudesta rahoittajien kanssa.

Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen

Sovittiin seuraavaksi kokousajaksi 23.1.2020. Paikaksi kaavailtiin YLEä. Antti-Veikko lupasi selvittää asiaa.

Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30

Helsingissä 5.10.2019

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja                                          Leena Louhivuori, sihteeri

Ohjausryhmä 27.3.2019

Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi -hankkeen ohjausryhmän 2. kokous

Ke 27.3.2019 klo 13.00–15.30
Baltic Film, Media, Arts and Communication School, Tallinn university, Narva mnt 25, Tallinna

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori

 

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Anna-Maria Vilkuna, Jaana Kivipelto-Karjalainen, Juho Pakarinen, Minna Kaljunen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen, Katrin Sigijane

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö, muut kutsutut ja asiantuntijat: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Ari Matinmikko, Arja Seppälä, Niikka Lius

Katrin Saks, johtaja, BFM

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 27.3.2019 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

 

PÖYTÄKIRJA

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.00.

2. Esittäytymis- ja kuulumiskierros

Kimmo Räsänen (Broadway Finland): Vuosi alkanut rauhallisesti. Tapahtumat ajoittuvat kesään ja loppuvuoteen. Hankkeen kanssa on kokeiltu ja opittu ja otetaan uusiksi. Harjoittelijat ovat olleet niin erilaisia.

Jaana Kivipelto-Karjalainen (Stadin AAO): Aloitti uutena mediapuolen koulutuspäällikkönä syksyllä 2018. Aivan uusi maailma, aivan erilaista kuin aiemmin – mutta kiinnostavaa ja hyvä porukka. Lisäksi paljon reformiin liittyvää uudistusta ja lisäksi vielä organisaatiouudistus.

Arja Seppälä (Restart ja Stadin AAO): Pari päivää viikossa hankkeessa koulutuksen ohjaajana, otetaan koppia nuorista, joilla kon eskeyttämisvaara. Nuoria tulee jatkuvasti ja virta on sama.

Pekka Mönttinen (Gloria): Toiminta Gloriassa päättyi ja samalla 20 vuoden työssäoppimisvaihe, nuoria oli työssäoppimassa tuona aikana noin 1600. Nyt muutto pikavauhdilla Suvilahden Tiivistämöön (väistötila) meneillään. Suvilahdessa Glorian porukka on otettu vastaan lämpimästi.

Juho Pakarinen (Stadin AAO): Opinto-ohjaaja, yhteishaku loppui juuri, uutta on ettei ole enää pääsykoetta vaan koulutodistuksen perusteella tehdään valinnat. Nyt jännitetään, minkälainen opiskelijaporukka tulee.

Minna Kaljunen (Happi): Kulttuurisen nuorisotyön toiminnanjohtaja, toimipaikkana Happi. Hankkeen kanssa mennyt hyvin, kivaa on ollut mutta tiloja ei ole tarpeeksi ja tiloja ei tule lisää. Opiskelijat tuovat lisää hyvää energiaa päivävuoroon ja ovat motivoituneita ja mukana. Muutos tapahtuu Hapessakin, yksikkö päättyy ja Hapen toiminta siirtyy muualle.

Antti-Veikko Salo (Restart): Projektipäällikkönä hankkeessa, kouluttajana liikkuvan kuvan puolella. Nyt toimittu puoli vuotta. Aloitettiin heti täysillä ja samalla tuli vastaan käytännön elämä ja elämänhallinta. Hapessa toimiminen osoittautui hyväksi, Happijakso syntyi käytännöstä.

Niikka Lius (Restart): Kouluttajana hankkeessa, valo- ja äänipuoli, tullut muutakin. Hankkeen alku on mennyt vauhdilla, työnkuva paljastui vähitellen ja samalla käsitys siitä mitä on tullut tekemään, se on muuttunut ja selvinnyt toiminnan aikana, tapahtumapuolella ei ole ollut juurikaan opiskelijoita.

Leena Louhivuori: (Restart) Hankkeen vaikutusseuranta, haastattelut ja havainnointi sekä kansainväliset ja muut yhteistyöt. Seurannassa on noussut esiin hyvin samoja teemoja kuin julkisessa keskustelussa (HS) sekä opetushallituksen (oph), Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (amke) ajankohtaistiedotteissa. Lisää kohdassa 4.

Ari Matinmikko (Restart): Kouluttajana hankkeessa, graafinen puoli ja valokuvaus. On saanut toiminnan aikana juonesta kiinni, on kivaa, valokuvausta enimmäkseen, graafista puolta ei ole ollut vielä esillä, on ollut paljon tilaustöitä ja nyt on tulossa graafisen puolen opiskelijakin.

Anna-Maria Vilkuna (Metropolia): TKI-johtaja, hieno hanke, jolla pitkä historia takana, hankkeena hieno juuri siksi että on hyvä esimerkkki siitä, kuinka toiminnot kasvavat ja rakentuvat uuden ajatuksen ja koulutuksen päälle, samalla hankkeen avulla ennakoidaan Metropolian tulevaa roolia työssäoppimisen ja työpaikkaohjaajien koulutuksessa.

Katrin Sigijane (BFM): Aikuiskoulutusksen johtaja, BFM järjestää opettajille koulutusta mediasta, opettajat ovat hyvä kohderyhmä, digitaaliset taidot ja median käyttö somessa ovat tarpeellisia, ministeriöstä ottivat yhteyttä että nyt tarvitaan kdigitaalisten taitojen ja median koulutusta opettajille. Somessa käyttäytyminen ja some-kiusaamisen ehkäisy ovat myös opettajille tärkeitä taitoja. Multimedia tulee kouluihin ja kouluympäristöihin.

Jyrki Sinisalo: (Metropolia) ohjausryhmän puheenjohtaja, eläkkeellä, töissä yhden päivän viikossa, nyt meneillään seminaarin järjestäminen alalle (esitys- ja teatteritekniikka). Uusi alkava hanke StageRight on pitkäaikainen haave ja siinä toteutuu monta kehittämisasiaa, saadaan AMK-tutkinnon lisäksi kehitettyä YAMK-tutkintoa alalle. Työssäoppimisen koulutus ja taidot yhdistävät kaikkea koulutuskenttää 2. asteelta ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

3. Muutoksia ohjausryhmän kokoonpanossa

Hyväksyttiin Stoan edellisen johtajan Ulla Laurion pyyntö erota ohjausryhmästä. Hyväksyttiin Stoan uusi johtaja Ulla Bergström hänen tilalleen hankkeen ohjausryhmän jäseneksi. Ulla Bergström on kiinnostunut olemaan mukana hankkeessa. Hän kertoi ottavansa nuoret vakavasti ja siksi työntekijöiden sitouttaminen hankkeeseen on tärkeää. Toimintaa voidaan suunnitella syksyllä 2019 alkavaksi.

4. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

Leena Louhivuori esitteli hankkeen aikana esille nousseita asioita seitsemän teeman kautta: oppilaitosten rooli, työpaikkaohjaajien koulutus oppilaitoksissa, hankkeessa olevat opiskelijat, Happipolku alkuna työssäoppimiseen, näyttöjen merkitys, hankkeen tiedotus sekä hankkeen ilot ja murheet. Ohjausryhmä on saanut seurannan etukäteen luettavaksi. Seurantaan sisältyy lisäksi ajankohtaista keskustelua ja tiedotteita Helsingin Sanomista, OAJ:lta, OPH:lta ja Amkelta. Liitteenä tilannekatsaus 27.03.2019. (LIITE 2). Seurannan tilannekatsauksen esittely herätti runsaasti keskustelua ilmiöistä, joita toiminnan aikana on kohdattu.

5. Hankkeen talous

Projektipäälliikö esitteli hankkeen taloustilanteen. Seuranta osoittaa, että hankkeen talous on pysynyt hyvin budjetoidussa raamissa. Taloustilanteen yhteenveto kokouksen diaesityksen sivulla 8 (LIITE 1).

6. Teema: työssäoppiminen

Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen pohjana ovat tutkinnon osat, jotka suoritetaan työelämässä. Käytännössä perusopinnot (3 x 15 osp) on kuitenkin suoritettava oppilaitoksessa ennen työpaikalle siirtymnistä. Hankkeessa on testattu perusopintojen suorittamista työpajamaisessa ympäristössä, koulun ja työpaikan välimaastossa. Tämä on nimetty hankkeessa Happipoluksi.

Vapaata keskustelua teemasta:

Minkälaista on vuoropuhelu oppilaitosten ja työelämän välillä? Huonoin esimerkki oppilaitoksesta oli, kun opiskelija otti itse yhteyttä ja sovittiin työharjoittelu. Opiskelija oli itse aktiivinen ja halusi aloittaa työharjoittelun. Oppilaitoksesta otettiin yhteyttä noin kahden viikon kuluttua kun pyydettiin ja kyseltiin. Tietoja oli vaikea saada, samoin sopimuksia. Työharjoitteluun kuuluvia opintokokonaisuuksia vaikea löytää ilman opettajaa.

Mikään ei estä sitä, että opettajat tulevat työpaikoille ja ovat mukana työpaikoilla aluksi. Esimiehet työpaikoilla tarvitsevat selkeät opetussuunnitelmat – selkeät ohjeet että mitä ja miten toimitaan uuden työharjoitteluun tullen opiskelijan kanssa.

Työpaikoilla on selkeä tarve sekä opettajalle että opolle – että tulevat mukaan sinne työpaikalle, jos eivät tunne työpaikkaa, eivät tunne työpaikkaohjaajia ja jos eivät tiedä mitä työharjoittelupaikalla tehdään jne. Helpompi toimia näytön arvioijana, jos on selkeät listat kaikilla – ja että ne ovat samat kaikille.

Miten saadaan opettajat ja opot työpaikoille. Miten jalkaudutaan oppilaitoksista työpaikoille? Nyt opettajilla on 25 opiskelijaa ohjattavanaan kerralla ryhmässä.

Opettajille reput selkään ja tutustumaan. Asiat hoituvat paremmin kun tiedetään kuka missäkin vaiheessa on mukana.

Koulutussopimuksen yhtenä kulmana ovat myös ne opiskelijat, joilla on oman elämänhallinta syystä tai toisesta hukassa. Toisille lukujärjestys tuo tiettyä vakautta ja toisille se on taas ylipääsemätöntä. Tapahtumatekniikassa aikataulu on kaikkein tärkein työväline koska tapahtumien aikana kaikkien on sitouduttava siihen.

Joskus työelämäharjoittelussa selviää että ehkäpä tämä työ ei olekaan minulle sopiva että voisiko vaihtaa alaa. Miten näissä tilanteissa opiskelija saa tukea?

Työssäoppiminen ja työelämän pelisäännöt on kyllä tehtävä selväksi opiskelijalle. Sääntöjen osaaminen kasvattaa kohti sitoutumista työelämään. Työnantajan velvollisuudet ja työntekijän velvollisuudet, sopimukset selkeäksi. Työpaikkaohjaajakoulutus on oppilaitosten mahdollisuus tehdä yhteistyötä työelämän kanssa ja verkottua yritysyhteistyötahojen kanssa. Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen on oppilaitosten velvollisuus.

Stadin AAO:ssa järjestetään 2 päivän mittainen työpaikkaohjaajakoulutus, se on tarkoitettu työelämän edustajille. Metropoliassa voisi olla tarvetta samantyyppiselle koulutukselle. Opiskelijoille pitäsi järjestää 5 opsin työpaikkaohjaajakoulutus, koska monet opiskelijat siirtyvät työpaikoille, joissa joutuvat näiden asioiden kanssa tekemisiin.

Re:start-hankkeen keskiössä on työssäoppimisen ja työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen. Hankkeen toiminta toivottavasti saadaan jalkautettua.

Hankkeessa voisi tehdä ekskursioita alan yrityksiin. Näin opiskelijat ja työpaikat tapaavat ja kynnys lähteä työssäoppimaan sekä vastaavasti kynnys ottaa opiskelijoita työssäoppijoiksi madaltuu.

Nuorisotyön ja harrastustoiminnan roolia oppimisessa on myös hyvä pohtia. Voisiko nuorisotalolla hankittua osaamista hyödyntää osana kouluopintoja? Voisivatko nuoriso-ohjaajat olla myös nuorten kouluttajia ja toimia yhteistyössä oppilaitosten kanssa? Voiko rakentaa ns. seinättömiä pajoja nuorisotaloille ja suorittaa avoimella puolella tutkinnon osia?

Stadin AAO:ssa järjestettiin Hanketori. Jokainen hanke sai 3 minuutin pitchaus-ajan. Se oli tarkoitettu erityisesti johdolle, että tietävät enemmän hankkeiden olemassaolosta ja mahdollisuuksista. Tämänkaltaista toimintaa voisi olla enemmänkin. Tiedon saaminen ja vastaanottaminen ei ole niin itsestään selvää.

Metropoliassa jakuvan oppimisen päällikkö Taru Ruotsalainen voisi olla juuri oikea kontakti hankkeen toimintojen jalkauttamiseen. Työhön kuuluu: Osaamisen jatkuva kehittäminen, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja työn opinnollistaminen sekä arvon tuottaminen asiakkaalle. Anna-Maria lupasi yhdistää hankkeen ja Tarun sähköpostilla.

7. Muut asiat

Muita asioita ei tullut esille.

8. Seuraavan kokouksen ajankohdasta sopiminen

Seuraava ohjausryhmän kokous järjestetään torstaina 12.09.2019. klo 12.00–15.30. Ohry pidetään Suvilahdessa Tiivistämöllä, joka on Glorian väliaikanen toimipaikka. Kokouksen teema on työpaikkaohjaamisen kehittäminen.

Pekka Mönttinen esittelee Suvilahden toimintamallia. EU-projektikoordinaattori Tom Rathmann Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Kölnistä kertoo Saksan mallista ja mikä mallissa on onnistunutta ja mikä ei. Ohry aloitetetaan lounaalla Suvilahdessa.

9. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.35

 

Helsingissä 8.4.2019

 

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja                                          Leena Louhivuori, sihteeri

 

Ohjausryhmä 29.10.2018

Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi -hankkeen ohjausryhmän 1. kokous
Ma 29.10.2018 klo 14­–15.30
Metropolia, kollegiosali (Bulevardi 31, päärakennus, 3. krs)

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Antti-Veikko Salo (esittelijä, mikäli ei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Juho Pakarinen, Minna Kaljunen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen, Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Ari Matinmikko, Arja Seppälä, Niikka Lius

LIITE 1: Esityslista ja slideshow
LIITE 2: Tilannekatsays 27.10.2018 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

 

PÖYTÄKIRJA

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 14.05.

2. Esittely- ja kuulumiskierros

Ohjausryhmän jäsenet ja hankehenkilöstö esittäytyivät.

3. Ohjausryhmän työskentelytavoista sopiminen ja sen rooli hankkeen tukena

Antti-Veikko Salo kävi läpi ohjausryhmän tehtävät ja vastuut hankepäätöksen pohjalta. Tämän jälkeen keskusteltiin siitä, miten ohjausryhmä voi parhaiten tukea hankkeen toteutusta ja tarjota asiantuntemustaan. Keskustelussa todettiin, että ohjausryhmän tulee olla keskusteleva ryhmä, joka tarjoaa hankkeelle ulkopuolista näkökulmaa. Ohjausryhmä on linkki toiminnan, osaamisen ja tekemisen välillä, ja se auttaa osaltaan siinä että media- ja luovan alan haasteet ja suuntaukset huomioidaan myös työssäoppimisessa. Lisäksi ohjausryhmällä on tärkeä rooli tiedonvälittäjänä koulutuksen ja työelämän välillä sekä alan sisällä, mm. ammatillisen koulutuksen reformin ja siihen liittyvän keskustelun osalta. Reformikeskustelun kääntämistä positiiviseksi painotettiin.

Ohjausryhmän käytännön toiminnasta sovittiin, että kuhunkin kokoukseen valitaan aina yksi laajempi teema, joka tukee hankkeen toteutusta. Seuraavan kokouksen teema on koulutus ja työssäoppiminen. Ohjausryhmän jäsenet pohtivat etukäteen omia kokemuksiaan, osaamistaan ja oppimistaan oppijana ja/tai ohjaajana sekä jakavat niitä muille ohjausryhmän jäsenille.

Lisäksi sovittiin, että kukin ohjausryhmän jäsen osallistuu kaksi kertaa vuodessa yhteen hankkeen toimintoon (esim. koulutustapahtuma, työpaja, vierailu työssäoppimispaikalla). Hanke voi esimerkiksi tehdä vierailuita suuriin tapahtuma- ja tuotantotaloihin ja ohjausryhmän jäsenet ovat tervetulleita mukaan.

4. Hankkeen toiminnan esittely ja päämäärät

Antti-Veikko Salo esitteli hankkeen toiminnan ja tavoitteet. Tämän jälkeen keskusteltiin ammatillisen koulutuksen reformista ja sen mukanaan tuomista uusista rakenteista ja työtavoista. Arja Seppälä kävi läpi koulutussopimusta ja työpaikkaohjaamista.

Keskustelussa todettiin, että koulutussopimusopiskelijoille ei makseta palkkaa, ja tämä tulee rajaamaan työtehtäviä: opiskelijaa ei voi lähettää työskentelemään yksin vaan ohjaajan on oltava aina mukana, jos työtehtävän vaativuus sitä yhtään edellyttää. Lisäksi keskusteltiin työpaikkaohjaamisesta, työpaikkaohjaajien osaamisen lähtötasosta sekä hankkeen aikana tapahtuvan muutoksen mittaamisesta.

5. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

Antti-Veikko Salo esitteli hankeajan määrälliset tavoitteet: 80 nuorta, joista 30% on avoimilla työmarkkinoilla lopettaessaan toimenpiteen, sekä 12 työpaikkaohjaajaa. Lokakuun loppuun mennessä hankkeen oli aloittanut 2 nuorta ja 3 työpaikkaohjaajaa. Marraskuun aikana hankkeessa on aloittamassa lähes 10 nuorta. Ohjausryhmä piti tavoitteita realistisina ja tilannetta hyvänä.

Leena Louhivuori kävi läpi hankkeen alkuvaihetta. Hankkeen valmistelu alkoi 1.9.2018. Loputkin hanketyöntekijät aloittivat 1.10.2018. Hanke päättyy 31.12.2020. Hankehenkilökuntaan kuuluvat projektipäällikkö Antti-Veikko Salo, koulutuskoordinaattori Arja Seppälä, valokuvan ja graafisen suunnittelun kouluttaja Ari Matinmikko, ääni- ja valotekniikan kouluttaja Niikka Lius sekä projektikoordinaattorina työpaikkaohjauksen kehittämisestä vastaavana ja hankkeessa kerätyn tiedon kokoajana Leena Louhivuori.

Yhteistyö on sujunut hyvin alusta alkaen. Tiedotusta kehitetään, jotta se toimisi mahdollisimman hyvin oppilaitosten ja työpaikkojen sekä opiskelijoiden välillä. Marraskuun aikana opiskelijoita on aloittamassa kahdeksan. Tämä on sopiva määrä toimintojen pilotoimiseen. Työpaikkoja on mukana alkuvaiheessa viisi, joista yksityisiä on kaksi. Hankkeen seuranta ja tietojen kerääminen on aloitettu mm. haastatteluin. Seuraavaksi keskitytään työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämiseen.

Liitteenä tilannekatsaus, joka esiteltiin ohjausryhmälle.

6. Budjetti ja talouden seuranta

Antti-Veikko Salo esitteli hankkeen taloustilanteen. Kustannukset ovat budjetoidun mukaiset ja 29.10.2018 mennessä vuoden 2018 palkkakustannuksista oli käytetty 44% ja kokonaisuudessaan vuoden 2018 kustannuksista 39%. Koko hankerahoituksesta oli käytetty 29.10. mennessä 5%. Taloustilanteen tarkempi erittely liitteessä 1.

7. Muut asiat

Keskusteltiin siitä, että hankkeen viestinnällä pyritään painottamaan positiivista näkökulmaa ammatillisen koulutuksen reformiin: että ongelmakohdat on tiedostettu ja ennakoitu ja niitä on ratkottu jo pidemmän aikaa, mutta viestiä ei ole vielä viety laajasti julkisuuteen.

Seuraava ohjausryhmän kokous päätettiin pitää 27.3.2019 Tallinnassa Baltic Film and Media Schoolissa. Samalla ohjausryhmä pääsee tutustumaan Viron työssäoppimisratkaisuihin.

8. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30.