Antti-Veikko Salo

Antti-Veikko Salo

Vantaa näyttää mallia syrjäytymisen ehkäisyssä (HS 9.9.2019)

Vantaa on siirtynyt syrjäytymisen ehkäisyssä sanoista tekoihin ja panostaa nyt erityistä tukea tarvitsevien nuorten auttamiseen uudella tavalla. Kaupunki palkkaa 15 erityisnuoristyöntekijää tukemaan ammattiopisto Varian ja yläkoulujen opiskelijoita ja oppilaita. Erityisnuorisotyön systemaattinen yhdistäminen oppilaitosten arkeen on uutta Suomessa.

Lue kirjoitus:

Vantaa näyttää mallia syrjäytymisen ehkäisyssä (HS pääkirjoitus 9.9.2019)

Nuorisotyöhön ja nuorten työllistämistoimiin kannattaisi yhdistää opintoja

Nuorille suunnatut työkokeilut, palkkatuetut työsuhteet ja työpajajaksot ovat tilanteita, joissa nuori paitsi tekee työtä, usein myös oppii alan käytäntöjä ja ammatillisia taitoja. Samoin nuorisotyön erilaiset toiminnot ovat informaaleja oppimisympäristöjä puhtaimmillaan.

Re:startin ensimmäisen vuoden kokemukset ns. Happi-polusta eli Nuorten toimintakeskus Happeen rakennetusta media-alan perusopintojen oppimiskeskuksesta osoittavat, että yhdistämällä 2. asteen oppilaitoksen puolelta tuleva työssäoppiminen (koulutussopimus, oppisopimus), riittävä määrä ammatillista ohjausta ja tukea sekä nuorisotyön ammattilaisten läsnäolo, voidaan saada hyviä oppimistuloksia ja opintosuorituksia myös niille nuorille, joille koulun normaalitahti on liian kova tai joille koulumainen opiskelu ei muuten sovi tai onnistu syystä tai toisesta. Re:start suosittelee nuorisotyön osallistumista toisen asteen opintoihin etenkin ns. eritahtisten keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden kohdalla. Re:startin Happi-polkumallia hyödynnetään Stadin ammattiopiston MediaStadiin perustettavassa AV-tuotantotoimistossa, jossa opiskelijat tekevät opettajien ohjauksessa tilaustöitä ja muita tuotantoja kerryttäen näin osaamistaan ja materiaalia näyttöjä varten. Media-alan nuoriso-ohjaajien osallistuminen AV-tuotantotoimiston toimintaan voisi tuoda erityistä lisäarvoa etenkin hitaammin edistyvien ja motivaatio-ongelmien kanssa painivien opiskelijoiden ohjaamiseen.

Re:startin toisen vuoden tärkeimpiin kumppaneihin kuuluu Suvilahdessa majaansa pitävä Tiivistämö, joka jatkaa vuonna 1999 perustetun Kulttuuriareena Glorian toimintaa. Tiivistämöllä on jatkuvasti nuoria työkokeilussa, palkkatuetuissa työsuhteissa, työssoppimis- ja harjoittelujaksoilla sekä siviilipalveluksessa. Toiminnan kantava ajatus on, että nuoret oppivat media- ja tapahtumatekniikan töitä käytännön töissä. Nuoret ovat pääsääntöisesti samalla viivalla, ja koulutettava osaaminen on kaikille sama riippumatta väylästä, jonka kautta kukin on Tiivistämöön saapunut. Oppilaitosten kautta tulevat harjoittelijat ja työssäoppijat saavat Tiivistämö-jaksoltaan opintosuorituksia, ja siksi olisi luontevaa, että myös työkokeilussa ja palkkatuetussa työsuhteessa olevat nuoret voisivat suorittaa ammatillisia tutkinnon osia. Tämä edistäisi motivoituneiden nuorten kiinnittymistä median ja tapahtumatekniikan alalle ja helpottaisi hakeutumista opiskelujen pariin ja / tai työllistymistä alan tuotantoihin ja yrityksiin. Re:startin tavoitteena on pilotoida tämäntyyppistä toimintaa vuosina 2019 ja 2020. Oppilaitoksilta tämä vaatii joustavuutta ottaa vastaan tutkinnon osien näyttöjä nuorilta, jotka eivät ole koulun opiskelijoita. Tältä osin lainsäädäntö ja yleiset linjaukset ovat jonkin verran epäselviä, mutta Re:start pyrkii siihen, että toimintaa voisi testata Tiivistämön puitteissa.

YLE:n uutisessa 5.9. Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen esittää, että palkkatukea tulisi jatkossa suunnata etupäässä vaikeasti työllistettäville, pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Lisäksi Ukkonen sanoo että tilastojen valossa palkkatuki on vaikuttavampaa yksityisellä kuin julkisella sektorilla ja siksi sitä kannattaisi suunnata nimenomaan ykistyiselle sektorille. Tilastojen mukaan yksityisellä sektorilla palkkatuetussa työsuhteessa olleiden työttömyys on vähän päälle 30% kolmen kuukauden kuluttua palkkatukijaksosta. Julkisella sektorilla kyseinen luku on lähes 60%.

Tilastot eivät kuitenkaan kerro, kuinka tärkeä palkkatuettu työsuhde voi olla nuorelle ihmiselle. Kyseessä voi olla nuoren ensimmäinen työpaikka, jossa tämä oppii työelämän perussääntöjä, tutustuu ihmisiin, oppii heräämään aamulla ja ottamaan vastuuta itsestään ja muista sekä saa aivan uusia taitoja, joista voi olla hyötyä pitkään (työ)elämässä. Ennen kaikkea nuori kasvaa ihmisenä ja saa mahdollisesti uuden suunnan elämälleen. Tällaisia suuntaansa etsiville nuorille tarkoitettuja palkkatuettuja työpaikkoja on pääsääntöisesti tarjolla julkisella sektorilla, ja niistä olisi ehdottomasti pidettävä kiinni. Mikä olisikaan parempi tapa saada nuori mukaan yhteiskuntaan kuin opettaa tämä tekemään työtä?

Lue uutinen:

Tero Valtanen: TE-toimiston pomo: Työttömien palkkatuki on tehotonta, koska rahaa syydetään joka puolelle – ”Palkkatuen tarkoituksena on madaltaa työllistämisen kynnystä” (YLE 5.9.2019)

Re:start siirtyy työpaikoille

Sanni Koivuluoma ja Sini Kivivuori aloittavat työssäoppimisen YLE:llä syyskuussa. Re:start on mukana työpaikalla ja antaa lisätukea työntekoon ja oppimiseen.

Re:startin toinen toimintavuosi on alkamassa. Tällä kaudella tulemme keskittymän media-alan työpaikoilla tapahtuvaan harjoitteluun / työssäoppimiseen ja opiskelijoiden ohjaamiseen. Olemme läsnä työpaikan ja opiskelijan arjessa, autamme, tuemme ja ohjaamme työssäoppijaa ja tämän ohjaajaa. Samalla seuraamme, miten oppiminen tapahtuu, tarjoamme tarpeen mukaan apua sen kehittämiseen ja lainaamme toimivat tavat muidenkin käytettäväksi.

Yritykset ja muut media-alan toimijat! Jos teillä on harjoittelijoita tai työssäoppijoita ja haluatte lisäresurssin opiskelijoiden ohjaamiseen sekä tukea työpaikkaohjaajana toimimiseen (+apua oppilaitosten mahdollisen byrokratian selättämiseen), ottakaa yhteyttä! Tai jos teillä ei vielä ole harjoittelijaa / työssäoppijaa, voimme auttaa oikean henkilön löytämisessä.

Opiskelija! Jos haluat saada harjoittelusta / työssäoppimisesta irti mahdollisimman paljon, ota meihin yhteyttä. Työpaikalla saat normaalin ohjauksen lisäksi Re:startin kouluttajilta lisätukea ja ohjausta työntekoon ja oppimiseen.

AMK ja amis matkalla tulevaan

Ammattikorkeakouluilla ja ammatillisella koulutuksella on Suomessa selkeä työnjako: siinä missä ammattikorkeakoulut tarjoavat asiantuntija-, suunnittelu- ja esimiestehtäviin suuntaavaa korkeakoulutusta, ammatilliset oppilaitokset valmistavat opiskelijoitaan käytännön suorittavaan työhön. Koulutusasteiden välillä on eroja, mutta niiltä löytyy myös yhteisiä kosketuspintoja. Näistä etenkin työelämälähtöisyys ja työn kautta tapahtuva oppiminen ovat keskeisessä asemassa.

Ajatus opintojen suorittamisesta ja oppimisesta työn kautta on ammatillisen koulutuksen ja osin ammattikorkeakoulutuksenkin valtavirtaa. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on nähty vastauksena siihen, että osaaminen saadaan vastaamaan työelämän muuttuvia vaatimuksia; kun opiskelija oppii tekemällä alan töitä autenttisessa ympäristössä, oikeilla työvälineillä ja toteuttaen aitoja työtilauksia, oppiminen suuntautuu taitoihin, joita juuri sillä hetkellä työelämässä vaaditaan. Yritykset pystyvät näin varmistamaan osaavan työvoiman saatavuuden myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen reformin johtoajatus on, että ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa osittain tai jopa kokonaan työelämässä. Toteutustapoja on käytännössä kaksi: työsuhteinen oppisopimus sekä koulutussopimus, joka vastaa aiempaa työssäoppimista ja jossa opiskelija ei ole työsuhteessa yritykseen jossa työskentelee. Jälkimmäisessä tapauksessa opiskelijalle ei myöskään makseta palkkaa, vaan koulutussopimuksella tapahtuva opiskelu rinnastuu koulussa opiskeluun.

Tästä päästäänkin työpaikalla tapahtuvan oppimisen pullonkaulaan: jos ammatillista koulutusta tahdotaan tosissaan siirtää työelämän vastuulle, työpaikoille tarvitaan runsaasti motivoituneita työpaikkaohjaajia, joilla riittää aikaa, taitoa ja kärsivällisyyttä opiskelijoiden ohjaamiseen. Heidän tulee tuntea opiskelijoiden oppimistavoitteet ja opetussuunnitelmien sisällöt, ymmärtää pedagogiikkaa ja tukea opiskelijoita työn, elämän ja työelämän erilaisissa käänteissä. Lisäksi ohjaajien pitäisi ehtiä tekemään myös omat työnsä.

Kun tähän yhdistää sen, että opettajilla on usein liian vähän aikaa työssäoppimisen ohjaamiseen ja tukemiseen, asiasta voi tehdä vain yhden päätelmän: yhtälö ei toimi. Työelämän kynnys kouluttaa opiskelijoita kasvaa herkästi liian suureksi, ja lopulta ammatillisen koulutuksen reformin perusajatus vesittyy.

Metropolian ja Helsingin kaupungin / Stadin ammatti- ja aikuisopiston yhteisessä Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi -ESR-hankkeessa (2018–2020) painitaan edellä kuvattujen ongelmien parissa. Hankkeen kohderyhmää ovat opintonsa keskeyttäneet tai keskeyttämisvaarassa olevat media-alan opiskelijat sekä työpaikkaohjaajat työelämän puolella. Tarkoituksena on löytää keinoja siihen, että työpaikalla tapahtuva oppiminen olisi mahdollisimman tuloksellista ja hyödyllistä sekä opiskelijan että työpaikan näkökulmasta. Hankkeen ensimmäisiä havaintoja on ollut se, että opiskelijoita työllistävillä yrityksillä ei ole yleensä mahdollisuutta perehtyä kovinkaan syvällisesti siihen, mitä opiskelijan tulee tehdä ja suorittaa saadakseen opintojaan eteenpäin. Byrokratia, opetussuunnitelmat, sopimuspaperit, HOKSit ja näyttöjen arviointikriteerit saavat sitkeämmänkin nostamaan lopulta kädet ylös.

Yksi hankkeen konkreettisista ehdotuksista on, että työpaikkojen, opiskelijoiden ja koulun väliin luodaan ns. opinto-ohjaajien, uravalmentajien ja kouluttajien ”armeija”, joka tuntee opetussuunnitelmien sisällöt, opiskelijoiden tavoitteet ja tarpeet sekä työpaikkojen mahdollisuudet. Nämä ”välittäjät” sovittavat työpaikkojen työtehtävät suoritettavien tutkinnon osien vaatimuksiin ja tarjoavat aktiivista tukea, koulutusta ja ohjausta koko työssäoppimisjakson ajan opiskelijoille ja työpaikoille. Tällä hetkellä Re:start-hankkeeseen palkatut ammatilliset kouluttajat simuloivat välittäjä-mallia. Hankkeen alkuvaiheen havainto on, että aktiivisesta ohjauksesta on selkeää hyötyä etenkin opiskelumotivaation kanssa kamppailevien opiskelijoiden kanssa.

Toinen olennainen huomio on, että etenkin perustutkinto-opiskelijat, jotka ovat useimmiten hyvinkin nuoria, tarvitsevat ja kaipaavat vertaisryhmän tukea. Koulutusreformi sen sijaan korostaa yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä oppimispolkuja. Näiden asioiden yhteensovittaminen voi olla hankalaa. Re:start-hankkeen alkuvaiheen kokemus on ollut, että ennen työssäoppimisjaksoille siirtymistään opiskelijat – etenkin nuoret ja alalle vasta tulevat – tarvitsevat ns. ryhmämuotoisen peruskoulutusjakson, jonka puitteissa otetaan perustaidot haltuun turvallisessa ympäristössä ja suoritetaan pakolliset yleisopinnot. Suoraan työelämässä aloittaminen on usein liian rankkaa eikä osaaminenkaan yleensä ole riittävällä tasolla. Vasta peruskoulutusjakson jälkeen opiskelijat ovat valmiita jatkamaan opintojaan työpaikalla oppien.

Re:start-hankkeeseen osallistuvat opiskelijat suorittavat peruskoulutuksensa Nuorten toimintakeskus Hapessa, joka on kulttuuriin ja mediaan erikoistunut nuorisotila. Opiskelijat tekevät erilaisia tilaustuotantoja, jotka nousevat Hapen tai muiden tilaajien tarpeista. Valmiista tuotoksista kootaan materiaalia kullekin määriteltyjen tutkinnon osien näyttöihin. Kunkin opiskelijan polku on yksilöllinen, mutta samalla toimitaan ryhmässä. Tämä ns. Happi-polku vastaa media-alan ensimmäisen vuoden pakollisia perusopintoja koulussa.

Hankkeen tähän mennessä tärkein havainto on, että ammatillisen tutkinnon suorittaminen pelkästään vain työelämässä on yleisesti ottaen mahdotonta. Pakolliset perusopinnot sisältävät usein niin laajoja kokonaisuuksia, että mikään työpaikka ei pysty tarjoamaan niihin tarpeeksi kattavaa koulutusta. Siksi perusosaaminen tulisi hankkia ensin koulussa – tai Re:startin tapauksessa hankkeessa – ja vasta sen jälkeen voi siirtyä jatkamaan opintojaan työelämään.

Vaikka Re:startin fokus on toiminnallisesti ammatillisessa koulutuksessa, hankkeessa kertyvää tietoa ja kokemusta tullaan hyödyntämään Metropoliassa työharjoittelun, työpaikkaohjaamisen ja osaamisen opinnollistamisen (jatkuva oppiminen) kehittämisessä. Moni nykyisistä AMK-opiskelijoista tulee aikanaan päätymään opiskelijoiden työpaikkaohjaajaksi, ja siksi siihen liittyviä sisältöjä on tarkoituksenmukaista sisällyttää AMK-opintoihin.

Re:startin kautta Metropolia on päässyt aitiopaikalle tarkkailemaan, miten ammatillisen koulutuksen reformi toimii ja minkälaisia hyväksi havaittuja rakenteita ja toimintatapoja siltä puolen voisi soveltaa myös ammattikorkeakoulun toimintaan. Ammatillisen koulutuksen näyttö- ja osaamispohjainen työssäoppiminen perustuu tavoitteiden ja työtehtävien varsin tarkkaan määrittelyyn, ja samankaltaisen mallin testaaminen AMK-ympäristössä voi olla kokeilemisen arvoinen asia. Tämä toki vaatii perinteisen ajattelun kääntämistä toiseen asentoon, mutta sen takiahan kehittämistyötä tehdään: jotta syntyisi uusia, erilaisia tapoja ajatella ja tehdä asioita. Joskus siitä syntyy jotain suurta.

Taustamateriaalia:

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Ammatillisen koulutuksen reformi
www.minedu.fi/amisreformi (viitattu 16.4.2019)

Opettaja.fi: Amisreformi on vielä kaukana tavoitteistaan, paljastaa 1500 opettajan jättikysely (5.4.2019)
www.opettaja.fi/tyossa/amisreformi-on-viela-kaukana-tavoitteistaan-paljastaa-1500-opettajan-jattikysely/ (viitattu 16.4.2019)

Helsingin Sanomat: Amiksen opet kertovat (21.10.2018)
www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005870250.html?share=1f105529d3e3c1790be7fd7e57b7d817 (viitattu 16.4.2019)

Helsingin Sanomat: Harri Peltoniemi ja Kirsi Hiltunen: Ammatillisen koulutuksen uudistuksella on hyvät edellytykset onnistua (3.12.2018)
www.hs.fi/mielipide/art-2000005918989.html (viitattu 16.4.2019)

Joulutervehdys

Restart-hanke toivottaa hauskaa joulua ja iloista uutta vuotta 2019!

Joulutervehdyksen on suunnitellut Irini Kalaja ja valokuvan on ottanut Niikka Lius.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksella on hyvät edellytykset onnistua (HS 3.12.2018)

Ammatillisen koulutuksen uudistusta on julkisessa keskustelussa pidetty epäonnistuneena ja ammatillisen koulutuksen tilaa huolestuttavana. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamien arviointien mukaan uudistuksella on hyvät edellytykset onnistua, mutta siihen liittyvät riskit tulee tiedostaa ja niitä tulee seurata.

Uudistukseen liittyy kuitenkin myös riskejä, joihin tulee kiinnittää huomiota uudistuksen edetessä. Haasteina ovat nousseet esiin muun muassa osaamisen hankkimiseen soveltuvien työpaikkojen saatavuus sekä työpaikoilla annettavan ohjauksen riittävyys ja laatu sekä uudistuvan rahoitusjärjestelmän kyky turvata laadukas koulutus.

Tarvitsemme aktiivista ja tiivistä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä ammatillisen koulutuksen korkean laadun varmistamiseksi. Vaikka tilanne näyttää monelta osin hyvältä, uudistuksessa on myös riskejä, ja siksi uudistuksen vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista tulee seurata tarkasti.

Lue koko mielipidekirjoitus:

Harri Peltoniemi ja Kirsi Hiltunen: Ammatillisen koulutuksen uudistuksella on hyvät edellytykset onnistua (HS 3.12.2018)

Ammattiin opiskelu on kriisissä, sanotaan – Tämä juttu kertoo, mitä kaikkea hienoa Suomen suurimmassa amiksessa tehdään (HS 26.11.2018)

”Ammatillisen koulutuksen kriisistä on kirjoitettu paljon sekä Helsingin Sanomissa että muualla.

Hätähuudot ovat totta, mutteivät ainoita ääniä. Stadin ammattiopisto kutsui meidät kylään, koska se halusi esitellä vaihteeksi ylpeyden aiheitaan.

Otimme kutsun vastaan nähdäksemme, mitä uudistuksella ylipäätään tavoitellaan. Neljä vierailukohdetta ovat kaikki sellaisia, joita oppilaitoksen johdon mielestä kannattaa kehua jo nyt.

Johtava rehtori Maria Sarkkinen puhuu uudistuksen kohdalla paljon yksilöllisistä oppimispoluista. Se tarkoittaa, että ennen kunkin asian oppimiseen oli varattu kaikille sama määrä tunteja. Jollekin se sopi, toinen ei ehtinyt oppia perusasioitakaan, kolmas pitkästyi hidasteluun.

Nyt opiskelijat voivat aloittaa ja valmistua missä vaiheessa vuotta tahansa. Välissä pitäisi saada niin paljon aikuisen tukea ja aikaa oppimiseen kuin tarvitsee.

Miten tällainen käytännössä tehdään?”

Lue koko artikkeli:

Maija Aalto, HS: Ammattiin opiskelu on kriisissä, sanotaan – Tämä juttu kertoo, mitä kaikkea hienoa Suomen suurimmassa amiksessa tehdään (HS 26.11.2018)

Re:startin ohjausryhmän 1. kokous 29.10.2018

Ma 29.10.2018 klo 14­–15.30
Metropolia, kollegiosali (Bulevardi 31, päärakennus, 3. krs)

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Antti-Veikko Salo (esittelijä, mikäli ei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Juho Pakarinen, Minna Kaljunen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen, Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Ari Matinmikko, Arja Seppälä, Niikka Lius

LIITE 1: Esityslista ja slideshow
LIITE 2: Tilannekatsays 27.10.2018 / LL (toimitetaan pyynnöstä)

Pöytäkirja

1. Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 14.05.

2. Esittely- ja kuulumiskierros

Ohjausryhmän jäsenet ja hankehenkilöstö esittäytyivät.

3. Ohjausryhmän työskentelytavoista sopiminen ja sen rooli hankkeen tukena

Antti-Veikko Salo kävi läpi ohjausryhmän tehtävät ja vastuut hankepäätöksen pohjalta. Tämän jälkeen keskusteltiin siitä, miten ohjausryhmä voi parhaiten tukea hankkeen toteutusta ja tarjota asiantuntemustaan. Keskustelussa todettiin, että ohjausryhmän tulee olla keskusteleva ryhmä, joka tarjoaa hankkeelle ulkopuolista näkökulmaa. Ohjausryhmä on linkki toiminnan, osaamisen ja tekemisen välillä, ja se auttaa osaltaan siinä että media- ja luovan alan haasteet ja suuntaukset huomioidaan myös työssäoppimisessa. Lisäksi ohjausryhmällä on tärkeä rooli tiedonvälittäjänä koulutuksen ja työelämän välillä sekä alan sisällä, mm. ammatillisen koulutuksen reformin ja siihen liittyvän keskustelun osalta. Reformikeskustelun kääntämistä positiiviseksi painotettiin.

Ohjausryhmän käytännön toiminnasta sovittiin, että kuhunkin kokoukseen valitaan aina yksi laajempi teema, joka tukee hankkeen toteutusta. Seuraavan kokouksen teema on koulutus ja työssäoppiminen. Ohjausryhmän jäsenet pohtivat etukäteen omia kokemuksiaan, osaamistaan ja oppimistaan oppijana ja/tai ohjaajana sekä jakavat niitä muille ohjausryhmän jäsenille.

Lisäksi sovittiin, että kukin ohjausryhmän jäsen osallistuu kaksi kertaa vuodessa yhteen hankkeen toimintoon (esim. koulutustapahtuma, työpaja, vierailu työssäoppimispaikalla). Hanke voi esimerkiksi tehdä vierailuita suuriin tapahtuma- ja tuotantotaloihin ja ohjausryhmän jäsenet ovat tervetulleita mukaan.

4. Hankkeen toiminnan esittely ja päämäärät

Antti-Veikko Salo esitteli hankkeen toiminnan ja tavoitteet. Tämän jälkeen keskusteltiin ammatillisen koulutuksen reformista ja sen mukanaan tuomista uusista rakenteista ja työtavoista. Arja Seppälä kävi läpi koulutussopimusta ja työpaikkaohjaamista.

Keskustelussa todettiin, että koulutussopimusopiskelijoille ei makseta palkkaa, ja tämä tulee rajaamaan työtehtäviä: opiskelijaa ei voi lähettää työskentelemään yksin vaan ohjaajan on oltava aina mukana, jos työtehtävän vaativuus sitä yhtään edellyttää. Lisäksi keskusteltiin työpaikkaohjaamisesta, työpaikkaohjaajien osaamisen lähtötasosta sekä hankkeen aikana tapahtuvan muutoksen mittaamisesta.

5. Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

Antti-Veikko Salo esitteli hankeajan määrälliset tavoitteet: 80 nuorta, joista 30% on avoimilla työmarkkinoilla lopettaessaan toimenpiteen, sekä 12 työpaikkaohjaajaa. Lokakuun loppuun mennessä hankkeen oli aloittanut 2 nuorta ja 3 työpaikkaohjaajaa. Marraskuun aikana hankkeessa on aloittamassa lähes 10 nuorta. Ohjausryhmä piti tavoitteita realistisina ja tilannetta hyvänä.

Leena Louhivuori kävi läpi hankkeen alkuvaihetta. Hankkeen valmistelu alkoi 1.9.2018. Loputkin hanketyöntekijät aloittivat 1.10.2018. Hanke päättyy 31.12.2020. Hankehenkilökuntaan kuuluvat projektipäällikkö Antti-Veikko Salo, koulutuskoordinaattori Arja Seppälä, valokuvan ja graafisen suunnittelun kouluttaja Ari Matinmikko, ääni- ja valotekniikan kouluttaja Niikka Lius sekä projektikoordinaattorina työpaikkaohjauksen kehittämisestä vastaavana ja hankkeessa kerätyn tiedon kokoajana Leena Louhivuori.

Yhteistyö on sujunut hyvin alusta alkaen. Tiedotusta kehitetään, jotta se toimisi mahdollisimman hyvin oppilaitosten ja työpaikkojen sekä opiskelijoiden välillä. Marraskuun aikana opiskelijoita on aloittamassa kahdeksan. Tämä on sopiva määrä toimintojen pilotoimiseen. Työpaikkoja on mukana alkuvaiheessa viisi, joista yksityisiä on kaksi. Hankkeen seuranta ja tietojen kerääminen on aloitettu mm. haastatteluin. Seuraavaksi keskitytään työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämiseen.

Liitteenä tilannekatsaus, joka esiteltiin ohjausryhmälle.

6. Budjetti ja talouden seuranta

Antti-Veikko Salo esitteli hankkeen taloustilanteen. Kustannukset ovat budjetoidun mukaiset ja 29.10.2018 mennessä vuoden 2018 palkkakustannuksista oli käytetty 44% ja kokonaisuudessaan vuoden 2018 kustannuksista 39%. Koko hankerahoituksesta oli käytetty 29.10. mennessä 5%. Taloustilanteen tarkempi erittely liitteessä 1.

7. Muut asiat

Keskusteltiin siitä, että hankkeen viestinnällä pyritään painottamaan positiivista näkökulmaa ammatillisen koulutuksen reformiin: että ongelmakohdat on tiedostettu ja ennakoitu ja niitä on ratkottu jo pidemmän aikaa, mutta viestiä ei ole vielä viety laajasti julkisuuteen.

Seuraava ohjausryhmän kokous päätettiin pitää 27.3.2019 Tallinnassa Baltic Film and Media Schoolissa. Samalla ohjausryhmä pääsee tutustumaan Viron työssäoppimisratkaisuihin.

8. Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30.

”Kuka paistaa jatkossa Sanni Grahn-Laasosen pihvit?” – Kolme amisopiskelijaa kertoo, miten leikkaukset romuttivat koulutuksen tason (IL 30.10.2018)

”Opiskelijalla on huonoja kokemuksia myös opintoihin kuuluvan työharjoittelun osalta. Hän oli harjoittelussa paikassa, jossa hänellä ei yllätyksekseen ollutkaan ohjausta ollenkaan.

– En saanut lainkaan kahta opettajaa tavoitettua. Lähetin sähköpostia, soitin, lähetin viestiä, mutta ei tullut vastausta kuin vasta harjoittelun jälkeen, hän sanoo.

– Piti saada heidät kiinni, sillä olisin vaihtanut harjoittelupaikkaa.

Nainen joutui jättämään harjoittelupaikan muutaman päivän jälkeen, kun ei saanut ohjausta.

– Ei siellä ollut mitään järkeä olla.

Koska nainen ei saanut opettajiin yhteyttä, uutta harjoittelupaikkaa ei kuulunut.Niinpä hän ei saanut harjoittelua lopulta suoritettua lainkaan.”

Lue koko artikkeli:

Samppa Rautio, IL: ”Kuka paistaa jatkossa Sanni Grahn-Laasosen pihvit?” – Kolme amisopiskelijaa kertoo, miten leikkaukset romuttivat koulutuksen tason (IL 30.10.2018)

Vika on rahoitusmallissa, ei nuorissa tai opettajissa (HS 23.10.2018)

”Vika ei ole nuorten, ei ammattikoulujen opettajien eikä niiden firmojen, jotka ottavat nuoria työharjoitteluun. Vika on periaatteessa, että valtiolta tulee rahaa ammatillisesta oppilaitoksesta yliopistoon sen mukaan, miten paljon tutkinnon suorittajia on.

Opetushallituksesta ja valtioneuvostosta katsoen asiat ovat paperilla ihan kunnossa, mutta käytännössä tilanne on se, että laatu kärsii.”

Lue koko mielipidekirjoitus:

Hannu Pirinen: Vika on rahoitusmallissa, ei nuorissa tai opettajissa (HS 23.10.2018)