Tuliaisia Tanskasta

Vierailimme marraskuussa Tanskassa ja tutustuimme siihen, miten siellä on järjestetty mm. työssäoppiminen ja työharjoittelu, opiskelijoiden ohjaus sekä miten opiskelijat saadaan työllistymään opintojen jälkeen.

Keskiviikkona 13.11. vietimme koko päivän Roskilde Technical Collegessa, joka on toisen asteen oppilaitos ja vastaa suomalaista ammattikoulua ja lukiota. Tapasimme kv-koordinaattori Pernille Bjærren, joka vastaa koko koulun kansainvälisestä toiminnasta.

Ari, Pernille ja Leena

Roskilde Technical College kuuluu Tanskan viiden suurimman oppilaitoksen joukkoon. Roskilden alueella on peruskoulu, lukio, ammattikorkeakoulu sekä business college, jotka tekevät yhteistyötä. Juttelimme päivän aikana myös opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Oli hauskaa että paikalla oli peruskoulun viimeistä luokkaa käyviä oppilaita 1–4 päivän tutustumiskurssilla samassa mekaniikan alan luokassa kuin varsinaiset opiskelijat.

Koulun opiskelijat ja koulu ovat  joka vuosi mukana Roskilden festivaalin rakentamisessa. Koulu muuttuu rakennus- ja sähkökeskukseksi festarin ajaksi. Koululla on lisäksi kiinteät yritysyhteistyöverkostot alueella. Vierailimme lisäksi naapurissa olevassa Ragnarock-museossa. Koulun ja museon välissä oli kiintoisa kontteihin rakennettu yritys- ja start-up-kylä.

Ragnarock-museo

Roskilde Technical College on Tanskan suurimpien liikeyritysten 1800-luvulla perustama. Koulu on yritysomisteinen ja se saa valtion tukea. Tuki tulee opiskelijoiden lukumäärän mukaan. Koulun tavoitteena on siis mainostaa ja brändätä omaa opetustaan. Se on onnistunut hyvin, koska se on edelleen Tanskan viiden suurimman koulun joukossa. Opiskelua tuetaan rahallisesti siten, ettei opiskelijan tarvitse olla muualla töissä voidakseen suorittaa tutkinnon. Opiskelija voi valita teoriapainotteisen tai työelämäpainotteisen opiskelun väliltä (kesto 3,5–4 vuotta). Molemmista voi jatkaa korkeakouluopintoihin.

Tanskassa on keskusteltu siitä, kuka valitsee mitä lapset lähtevät opiskelemaan. Onko nuorta kuunneltu tulevaisuuden suunnitelmia laadittaessa? Opettajat puhuvatkin erittäin tärkeästä vaikuttajaryhmästä eli äideistä. Äideille järjestetään Roskilden koulussa tutustumiskursseja.

Yrityksille maksetaan jokaisesta opiskelijasta 27 000 Dkr eli hiukan yli 3000 euroa työssäoppimisjaksolle / työharjoitteluun sijoittamisesta. Yritysten on otettava lain mukaan opiskelijoita työssäoppimisjaksoille. Monet yritykset ottavatkin mielellään useampia opiskelijoita työssäoppimaan. Koulussa toimii henkilö, jonka tehtävä on olla yritysten, koulun ja opiskelijoiden yhteyskoordinaattorina (virksomhedskonsulent).  Hän huolehtii kaikesta, mikä liittyy aiheeseen; yritysverkoston ylläpidosta, työssäoppimissopimuksista, cv:iden tekemisestä opiskelijoiden kanssa, opiskelijoiden sijoittumisesta yrityksiin sekä työssäoppimisjakson toteutuksesta. Työssäoppimiseen liittyvä ohjeistus on sama kaikille kolmelle osapuolelle, opettajille, opiskelijoille ja yrityksille. Työssäoppimissopimus on kaksiosainen allekirjoitettava paperi, johon laitetaan aloituskeskustelussa ruksit niihin kohtiin mitä työssä pitää oppia ja loppukeskustelussa taas ruksit niihin kohtiin mitä on opittu. Sihteerit vievät sopimukset koulun e-arkistoon. Jos tulee ongelmia, yhteyskoordinaattori alkaa selvittää. Työssäoppimisesta maksetaan opiskelijalle ensimmäisenä vuonna 1000 euroa/kk ja viimeisenä vuonna työstä riippuen aina 2500 euroa/kk.

Tanskassa on ollut viime vuosina kaksi koulutusreformia. Ensimmäinen ei onnistunut. Korjauksia ja muutoksia tehtiin ja nyt on toinen meneillään. Pernillen kanssa tapasimme Roskilden koulun yhteyskoordinaattorin ja opettajia eri aloilta. He puhuivat kaikki innostuneesti työstään. He kertoivat, että on oltava halu ja intohimo jotta voi ohjata nuoria löytämään oman osaamisensa vahvuudet. He kehuivat myös koulunsa johtajaa. He ovat saaneet koulun hallitukselta täyden tuen ja luottamuksen kehittää omaa työtään. Koulun johtajan mukaan luovuudesta kumpuaa innovaatioita, jotka edistävät koulun mainetta ja siten myös rahoitusta. Opiskelijat kertoivat samansuuntaisesti omin sanoin.

Opiskelunsa keskeyttäneitäkin on. Tanskalaiseen malliin kuuluu käsite ”toinen mahdollisuus”, joka käytännössä on kolmas mahdollisuus. Jos opiskelun alussa opiskelijalle ja opettajalle selviää, että valittu ala ei olekaan opiskelijan ala, hänelle tehdään polku seuraavaan opiskelupaikkaan. Hän saa kolme mahdollisuutta. Kaikilla ei kuitenkaan ole opiskelu- ja työelämävalmiuksia. Syitä on monia.

Opettajista pidetään huolta. He saavat vuodessa viikon verran päivittää osaamistaan erilaisilla kursseilla ja koulutuksilla. Kaikilla opettajilla on jatkuvasti vapaa pääsy terapiaan ilman työpaikkalääkärin lähetettä. He voivat käyttää työpaikan terapeuttia tai yksityistä. Opettajat viettävät yhdessä aikaa erilaisissa työhyvinvointitilaisuuksissa ja juhlissa. Opettajat voivat tehdä etätyötä oman aikataulunsa mukaan. Opettajien mukaan opiskelijat auttavat koulua pysymään ajassa mukana eli päivittämään osaamista.

Liite: Roskilde Technical Collegen ja tanskalaisen 2. asteen koulutuksen esittelymateriaali

Tie taloon -elokuvan ensi-esitys 11.11. klo 13

Re:start oli tiivisti mukana Kampin palvelukeskuksen 30-vuotisjuhlaelokuvan tuotannossa. Tie taloon -niminen elokuva kertoo yksinäisyydestä, ystävyydestä, merkitysten löytämisestä ja karvahatusta.

Ensi-esitys Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa ti 11.11. klo 13. Osoite Salomoninkatu 21. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Palkattomuuden vaatimus haittaa työssäoppimista ja työllistymistä

Re:start on nyt matkansa puolivälissä. Työssäoppimisen maailmaan sukeltaminen on osoittanut kuinka olennainen merkitys sillä on paitsi ammatin oppimisessa, myös verkostojen luomisessa ja opintojen jälkeisessä työllistymisessä. Tämä pätee yleisestikin eri ammattialoilla, mutta etenkin elokuva- ja TV- sekä tapahtumateknisillä aloilla, jotka ovat perinteisesti täydentäneet itse itseään. Koulutustakin tärkeämpää on ollut, että tuntee oikeat ihmiset ja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan näyttämässä kyntensä ja osaamisensa.

Työssäoppiminen ja työharjoittelu on avain työllistymiseen. Re:startin alkuvaiheen kokemukset alleviivaavat sitä, että alan perusosaaminen pitää olla hallussa ennen työpaikalle siirtymistä. Elokuva- ja TV- sekä tapahtumatekniset alat ovat hektisiä ja niissä painetaan töitä niin kovalla intensiteetillä, että täysin nollatasolta aloittavan opiskelijan ohjaaminen perustaidoissa ei ole realismia. Kamera-assistentti ei pysty käyttämään kaikkea työaikaansa videoharjoittelijan opastamiseen, sillä hänellä on kädet täynnä töitä varsinaisen tehtävänsä kanssa. Siksi oppilaitoksilla on paikkansa ja vastuunsa valmistaa opiskelijat taidoiltaan ja asenteiltaan siihen pisteeseen, että nämä pärjäävät ammattituotannoissa ilman jatkuvaa kädestä pitäen ohjaamista. Toki taitoja voi hankkia myös koulumaailman ulkopuolelta, ja etenkin tuotannollisia töitä on mahdollista oppia puhtaasti tekemällä, mutta varsinkin teknistä osaamista vaativat työtehtävät edellyttävät yleensä koulussa hankittua pohjaosaamista.

Ammattituotannossa työskenteleminen on joka tapauksessa aina shokkihoitoa tulokkaalle. Esimerkiksi TV-sarjatuotannossa työskentely tarkoittaa sitä, että tuotannon ajaksi muun elämän voi unohtaa. Harrastukset, ystävät ja iltatyöt, joita on voinut hyvin tehdä kouluopiskelun lomassa, täytyy laittaa tauolle jopa usean kuukauden ajaksi. Kuvauspäivät venyvät helposti 12–13-tuntisiksi, ja niiden ulkopuolinen aika menee lepoon ja toipumiseen. Mikäli opiskelijan talous nojaa iltatöistä saatuun palkkaan – kuten hyvin monen kohdalla on – työssäoppimisjakso voi aiheuttaa suuria taloudellisia ongelmia opiskelijalle, mikäli työssäoppimisesta ei makseta palkkaa tai muuta korvausta.

Laki kieltää palkan tai muun korvauksen maksamisen ammatillisesta oppilaitoksesta tulevalle koulutussopimusopiskelijalle. Elokuva- ja TV- sekä tapahtumateknisten alojen realiteetit – pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työajat – pahimmillaan estävät työssäoppimisen, jos opiskelijalla ei ole varaa elää pelkän opintotuen ja opintolainan varassa. Etenkään kalliiden asuntojen pääkaupunkiseudulla opintotuki asumistuellakaan lisättynä ei riitä mihinkään. Ja jos työssäoppimisjaksoja ei ole, alalle työllistyminenkin on epätodennäköistä.

Koulutussopimuksen sijaan työssäoppimisen voi toisella asteella järjestää myös oppisopimuspohjalta. Oppisopimusopiskelijalle tulee maksaa TES:n mukaista palkkaa, joka esimerkiksi elokuva- ja tv-alalla on 75% 1-palkkaryhmän palkasta, käytännössä n. 1400 euroa bruttona / kk. Rahallinen ero ammattilaisen palkkaamiseen on kuitenkin jo niin pieni, että moni tuottaja palkkaa mieluummin osaavan työntekijän kuin ottaa riskin ja pestaa oppisopimusopiskelijan, jota pitää lisäksi kouluttaa kaiken kiireen keskellä.

Ammatillisen koulutuksen reformi sekä työehtosopimukset ovat siis aiheuttaneet pattitilanteen, jossa koulutussopimusopiskelijalla ei ole varaa mennä alan työssäoppimispaikkaan, koska ei voi saada sieltä palkkaa eikä ehdi tekemään muita töitä. Oppisopimusopiskelija taas on työnantajan näkökulmasta liian kallis ja työläs, ja siksi oppisopimuspaikkoja ei synny. Lisäksi ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat opiskelijat on asetettu eriarvoiseen asemaan, sillä AMK-harjoittelijoille saa maksaa palkkaa tai harjoittelukorvausta – media-alan oppilaitokset suorastaan edellyttävät sitä. Vaarana on, että AMK-opiskelijat vievät kaikki työssäoppimis- ja harjoittelupaikat toisen asteen opiskelijoiden nenän edestä.

Ehdotamme, että ammatillisen koulutuksen lakia tai sen tulkintaa muokataan niin, että koulutussopimusopiskelijalle on mahdollista maksaa työssäoppimisjakson aikana ns. harjoittelukorvaus, jonka suuruus on n. 500-650 euron haarukassa. Tämä korvaus vapauttaa opiskelijan iltatöiden tekemisestä työssäoppimisen ajaksi, muttei kuitenkaan vähennä vielä opintotukea. Tällöin myös opiskelijan ja työnantajan sitoutuminen työssäoppimisjaksoon vahvistuu. Ja ennen kaikkea, opiskelija pääsee tutustumaan avainhenkilöihin eli alan ammattilaisiin ja näyttämään mitä osaa ja mihin pystyy. Parhaimmillaan sillä on suuri vaikutus opintojen jälkeiseen työllistymiseen ja alalle kiinnittymiseen.

Kirjoitusta varten on haastateltu elokuva- ja TV-alalla työskenteleviä henkilöitä tuottajista harjoittelijoihin sekä seurattu käytännön tilanteita AV-alan tuotannoissa.

Ohjausryhmä 12.9.2019

Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi -hankkeen ohjausryhmän 3. kokous

To 12.9.2019 klo 13.00–15.30
Tiivistämö, Suvilahti, Kaasutehtaankatu 1

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo
Sihteeri Leena Louhivuori
Esittelijä Antti-Veikko Salo (ellei toisin mainittu)

Läsnä: Jyrki Sinisalo (pj), Jaana Kivipelto-Karjalainen, Pekka Mönttinen, Kimmo Räsänen

Rahoittajan edustaja: Sasu Pajala (estynyt)

Hankehenkilöstö: Antti-Veikko Salo, Leena Louhivuori, Arja Seppälä, Niikka Lius, Jarno Marjamäki

Kutsutut asiantuntijat:
Tom Rathmann, EU-Project Coordinator, Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Köln
William Kempter, EU-Project Coordinator, Richard-Riemerschmid-Berufskolleg Köln

LIITE 1: Esityslista ja diaesitys
LIITE 2: Tilannekatsaus 12.9.2019 / LL (toimitetaan pyynnöstä)
LIITE 3: Tom Rathmannin esitys Saksan mallista

Ennen kokousta kokoonnuttiin klo 12.00 lounaalle Suvilahti TBA:han Tiivistämön viereen.

Kokouksen aluksi toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen esitteli Tiivistämön tiloja ja toimintaa. Kierrettiin Tiivistämöllä. Pekka kertoi Kulttuuriareena Glorian toiminnan siirtymisestä Tiivistämölle, Glorian 20 vuoden työllistämismallista ja kuinka se on kehittynyt ja päivittynyt ajan myötä. Niikka Lius tulkkasi esittelyn englanniksi Tomille ja Williamille.

PÖYTÄKIRJA

Puheenjohtaja avaa kokouksen

Puheenjohtaja Jyrki Sinisalo avasi kokouksen klo 13.00. Vaihdettiin asialistan järjestystä siten että Kölnistä tulleet vieraamme Tom Rathmann ja William Kempter esittelevät ensimmäisenä nk. Saksan mallin ja sen jälkeen jatketaan esityslistan mukaan. Esittäytymiskierros ja kuulumiset yhdistettiin kohdaksi 3.

Saksan ammatillisen koulutuksen esittely

Tom Rathmann esitteli Saksan ammatillisen koulutuksen mallia ja sen perusperiaatteita: Miten työssäoppimiskäytännöt eroavat Suomessa ja Saksassa? Mitkä ovat Saksan mallin hyvät ja huonot puolet? Minkälaisia ongelmia opiskelijoilla on ollut ja miten niitä ratkaistaan? (LIITE 3)

Esittäytymiskierros ja kuulumiset

Antti-Veikko aloitti kertomalla kuulumiset. Yksityiselämässä tapahtui paljon; kesällä oli häät ja muutto yläkerrasta alakertaan. Remontti talossa etenee siis hyvin. A-V kertoi sitten muissa kohdissa hankkeen kuulumisia.

Arja: nyt Stadin AAO:ssa fokusoidaan työelämään, päästään tasolle, jossa tuetaan työpaikkaoppimista. Oppisopimus on tulossa hyvää vauhtia. Tällä hetkellä on 20 oppisopimuspaikkaa, joista 6–8 täytetään vielä syksyllä. Hyvää on, että koulutusjärjestelmä tuottaa hyvää koulutusta, samoin uusi hakujärjestelmä. Nyt haetaan keskiarvon perusteella kouluun, ei enää pääsykokeita.

Pekka: Entinen Kulttuuriareena Gloria ja nuorisopalveluiden tapahtumayksikkö ovat muuttaneet Tiivistämölle. On testattu mihin talo taipuu olemassaolevilla resursseilla. Viralliset Tiivistämön avajaiset ovat 21.9.2019. Viime kesänä Tiivistämö oli vielä festarikäytössä, tämä oli sovittu jo aiemmin niin. Kulttuuriareena Gloria on tehnyt yhteisytötä Metropolian ja Stadin AAO:n kanssa pitkään. Yhteistyö on ollut hyvää. Nuoret ovat hyvä esimerkki siitä. Monet Glorian nuoret ovat päässeet opiskelemaan Stadin AAO:hon ja Metropoliaan vuosien aikana. Gloria ja nyt Tiivistämö on turvallinen ja hyvä oppimisympäristö alan töihin. Näistä kerätään tarinoita. Tällä hetkellä on vähän harjoittelijoita ja työssäoppijoita.  Ehkä Gloriaa ja Tiivistämöä ei osata vielä yhdistää. Jyrki kommentoi, että Tiivistämölle käy kyllä hyvin, sen näki jo esittelykierroksella. Se on vetovoimainen ja nyt haetaan edelleen yhteistyökuvioita alueen toimijoiden kanssa (mm. Cirko, Venue ja muut luovan alan pienyrittäjät). Synergiaa.

Kimmo: Syksy alkoi hienosti ja Broadwaylla aika meni Tampereella Rammsteinin kanssa näyttävästi. Tällä hetkellä Kimmolla on Stadin AAO:sta opiskelija. Otti itse yhteyttä. Kertoi, että oli kuullut toiselta harjoittelijalta, että tosi hyvä harjoittelupaikka tämä Broadway. Ja uutisena myös, että Kimmo valmistui itsekin. Rammsteinin lavasteet: yli 40 rekkaa ja pakattiin ne 4 tunnissa. Stagemanager sanoi: this is a concept.

Jaana: Stadin AAO/Media – kevät tehtiin suunnittelutyötä, alkaa tuottaa hedelmää. Elokuu on ollut rauhallisempi. Valinnat uusittiin keskiarvopohjaisiksi. Aloitus on ollut hyvä. Rakennettiin kokonaisuus siten, ettei enää tilkkutäkkimallia. Työelämälähtöisyys ja oppisopimukset keskeisiä. Väylinä ovat perustutkinto ja oppisopimus. Uutta on se, että AV-palveluiden ja Re:startin yhteistyö on lähdössä liikkeelle. Nk. tuotantotoimisto on käynnistymässä vuoden vaihteessa.

Niikka: painopiste syksyllä 2019 Tiivistämöllä kouluttajana. Nyt sekä ääni että osin valot yms. Pekka kommentoi heti että Tiivistämöllä ihaillaan Niikan taitoa opettaa.  Jaana kommentoi että koulutusväylänä Tiivistämö on hieno homma ja Niikan vetämän koulutuksen kaltaisia polkuja on vähän.

Jake: aloitti Re:start-hankkeessa 1.8.2019. Toimii hankkeen osa-aikaisena video- ja media-alan kouluttajana Tiivistämöllä. Toiminta on muuttunut Glorian ajoista – on siirrytty huonoista tavoista hyviin tapoihin toimia. Tilat ovat asianmukaiset. Monet Glorian nuoret ovat päässeet Metropoliaan opiskelemaan.

Jyrki: on ollut niin ihana kesä. Jyrki ollut kolme kuukautta mökillä. Jyrki on saanut Ruohopellosta työhuoneen. Lähtee Firenzeen taiteilijaresidenssiin. Tampereella Jyrkin valotaiteen näyttely. Metropoliaan enää muutama velvoite. Jyrki huomannut, että esimerkiksi Outokumpuun oli tänä vuonna vähemmän esitys- ja teatteritekniikkan hakijoita kuin aiemmin. Kuinka moni Suomessa valmistuu esitys- ja teatteritekniikasta on kiintoisaa. StageRight alkoi vihdoin. Jyrki on puheenjohtajana hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeet ovat yhteistyössä keskenään. Lisäksi Spin Off -hanke on kiintoisa yhteistyöhanke.

Hankkeen etenemisen ja hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tilanne

A-V kertoi hankkeen tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt on kerätty tietoa ja kokemuksia vuoden verran, tiedetään mikä toimii ja mikä ei. Opiskelijoiden ja työpaikkojen kanssa on oltava läsnä ohjaamassa – suuri kysymys on, että miten tämä käytännössä tehdään. Tuetaan opiskelijoita ja työpaikkoja – mutta miten? Viedään kerätty tieto eteenpäin opetuksesta vastaaville ja päätöksentekijöille. Liitteenä kooste tavoitteista.

Leena Louhivuori esitteli ja muu hankehenkilökunta kommentoi kevään 2019 toimintaa. Hankkeen tilannekatsaukseen aineisto on koottu  haastattelemalla ja keräämäällä tietoa OAJ:n, OPH:n, OKM:n ja Amken sivuilta 1.7.2019 saakka.

Hankkeen toiminta kevään 2019 aikana on ollut intensiivistä. Hankkeen perustama Happipolku on ollut kokemuksena sekä rankka että silmiä avaava. Sekin on selvinnyt että opiskelijat, jotka ovat keskeyttämisvaarassa tai keskeyttäneet, tarvitsevat niin monenlaista tukea, etteivät hankkeen resurssit siihen riitä. Tukea tarvitaan elämänhallintaan, mielenterveyteen, talouteen, asunnottomuuteen etc. Ohjaukseen ja koulutukseen tarkoitettu aika on mennyt siten osin muuhun toimintaan.

Samalla on selvinnyt, että monelta nuorelta puuttuivat perusopinnot ja -osaaminen. Työpaikoilla oli odotettu kovasti työharjoittelijoita, mutta nuoria ei voinutkaan lähettää työssäoppimaan ilman perustaitoja. Koulutus ja ohjaustyö ovat onnistuneet kuitenkin hyvin. Vuoden aikana Happipolku on auttanut 32 tutkinnon osan ja 585 osaamispisteen suorittamisessa. Tästä myös koululle kunniaa ja taloudellista iloa. Opiskelijahaastatteluissa nuoret ovat sanoneet, etteivät olisi pystyneet suorittamaan ko. opintoja koululla.  Syitä oli monia. Happipolku on ollut turvallinen tapa opiskella. Opettajat taas ovat olleet usein kiireisiä, koska koululla organisaatiouudistus ja reformi ovat vieneet ajan.

Näytöt ovat menneet hyvin sekä opiskelijoiden että opettajien mielestä. Tosin hankkeen aikana on selvinnyt, etteivät ohjeet siitä, mitä kuhunkin näyttöön kuuluu, ole selkeät. Opiskelijat ja opettajat eivät puhu samasta asiasta. Koulusta ohjeita kysyttäessä on saatu odottaa kauan tai ohjeet ovat muuttuneet eri tilanteissa. Ohjeet eivät valmistuneet kevään aikana e-perusteisiin.

Vuosi on ollut hankkeelle opettavainen. Kevään kehittämispäivien aikana päädyttiin siihen että koulu on oppimista varten – ei hanke. Hyvää on se että, Happipolku mallina viedään koululle. Happipolun mallista kehitetään Stadin AAO:hon tuotantotoimisto / AV-palvelu. Varsinaista nimeä ei ole vielä päätetty. Hankkeessa keskitytään työssäoppimismallien kehittämiseen ja työpaikkaohjaamisen tukemiseen. Kerätään kokemuksia ja tietoa siitä, miten eri koulut toteuttavat työssäoppimista ja 2. asteen reformia. Onko olemassa toimivia malleja, joita voi hyödyntää? Seurataan, kuinka OAJ:n esittämät reformin yhdeksän valuvikaa korjaantuvat – vai korjaantuvatko. Valuviat on listattu hankkeen sivuilla.

Liitteenä Tilannekatsaus 12.9.2019 (LIITE 2, toimitetaan pyynnöstä).

Hankkeen talous

Projektipäällikkö esitteli hankkeen taloustilanteen. Seuranta osoittaa, että hankkeen talous on pysynyt hyvin budjetoidussa raamissa. Taloustilanteen yhteenveto kokouksen diaesityksen sivulla 8 (LIITE 1).

Teema: Työpaikkaohjaamisen kehittäminen

Päätettiin, että aihetta käsitellään seuraavassa Re:start-hankkeen ohjausryhmässä. Saksan mallin esitteleminen koettiin sen verran tärkeäksi.

Muut asiat

Metropolian TKI-johtaja Anna-Maria Vilkuna on pyytänyt eroa Re:startin ohjausryhmästä aikataulusyiden takia. Hän on ilmoittanut seuraajakseen asiakkuuspäällikkö Taru Ruotsalaisen.

Ohjausryhmä suhtautui positiivisesti hankkeen mahdolliseen pidennykseen. Hankehenkilöstö keskustelee aiheesta ja mahdollisuudesta rahoittajien kanssa.

Seuraavan kokouksen ajankohdan sopiminen

Sovittiin seuraavaksi kokousajaksi 23.1.2020. Paikaksi kaavailtiin YLEä. Antti-Veikko lupasi selvittää asiaa.

Puheenjohtaja päättää kokouksen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30

Helsingissä 5.10.2019

Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja                                          Leena Louhivuori, sihteeri

Vantaa näyttää mallia syrjäytymisen ehkäisyssä (HS 9.9.2019)

Vantaa on siirtynyt syrjäytymisen ehkäisyssä sanoista tekoihin ja panostaa nyt erityistä tukea tarvitsevien nuorten auttamiseen uudella tavalla. Kaupunki palkkaa 15 erityisnuoristyöntekijää tukemaan ammattiopisto Varian ja yläkoulujen opiskelijoita ja oppilaita. Erityisnuorisotyön systemaattinen yhdistäminen oppilaitosten arkeen on uutta Suomessa.

Lue kirjoitus:

Vantaa näyttää mallia syrjäytymisen ehkäisyssä (HS pääkirjoitus 9.9.2019)