Antti-Veikko Salo

Antti-Veikko Salo

Korona kiritti etätyössäoppimista – Re:startin kevät 2020

Keväällä 2020 Suomi ja maailma kohtasivat koronapandemian, jonka vaikutukset ulottuivat kaikille elämänalueille. Ihmiset eristäytyivät ja siirtyivät mahdollisuuksien mukaan etätöihin, ravintolat ja monet palvelut sulkivat ovensa ja etäisyyden pitämisestä tuli uusi normi. Erityisen kovaa korona osui luoville aloille, jotka elävät yleisötapahtumista, esityksistä ja jaetuista kokemuksista. Kevään aikana teatteriesityksiä, festivaaleja, musiikkikeikkoja ja tuotantoja peruttiin yksi toisensa jälkeen. Alan yritykset, työntekijät ja taiteilijat jäivät tyhjän päälle. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin syntyä uudenlaisia sisältöjä ja työntekemisen tapoja. Striimatut tapahtumat saavuttivat suuren suosion ja tulivat keskuuteemme luultavasti jäädäkseen. Monet paikkaan sitomattomat työtehtävät puolestaan siirtyivät melko kivuttomasti etänä tehtäviksi. Korona on pakottanut luovat alat miettimään olemassaoloaan ja tulevaisuuttaan aivan uudella tavalla.

Korona vaikutti vahvasti myös Re:startin toimintaan. Me hanketyöntekijät siirryimme suurelta osin etätöihin, jatkuvana virtana eteneviin videoneuvotteluihin ja ottamaan haltuun etätyöskentelyvälineitä. Monet työssäoppimis- ja työharjoittelujaksot keskeytyivät tai muuttivat muotoaan kokoontumisrajoitusten ja asiakaskadon takia. Toisaalta monissa työssäoppimispaikoissa oli mahdollisuus pysähtyä hetkeksi ja pohtia, mihin suuntaan tulevaisuudessa lähdetään kulkemaan. Tai tehdä kerrankin perusteellinen välineiden ja tilojen huoltokierros. Keväälle suunniteltu puolivälikatsauksen havaintojen ja toimintaehdotusten saattaminen opetus- ja työllisyysalan virkamiesten ja päätöksentekijöiden tietoon siirrettiin myöhemmäksi ja annettiin näin tilaa kiireellisten koronaan liittyvien asioiden hoitamiselle.

Restartin hankehenkilöstö kehittämispäivässä 15.6.2020
Re:startin kehittämispäivä 15.6.2020 Lapinalahden sairaalan sisäpihalla, omenapuun alla.

Tiivistämö – tapahtumavenuesta striimausstudioksi

Tiivistämöstä kuoriutui kevään aikana täysiverinen strtiimausstudio, jonka vastuulle tuli mm. osa Helsinki-kanavan sisällöntuotannosta. Korona-ajan perintönä suoratoistotuotannot tulevat jäämään osaksi Tiivistämön perustoimintaa tulevaisuudessakin, ja tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös työssäoppijoille, harjoittelijoille ja työllistetyille nuorille ajantasaisen ammattitaidon hankkimiseen. Toisaalta korona pysäytti paitsi Tiivistämön tapahtumatuotannot, myös koko tapahtuma-alan, ja mm. valo- ja äänipuolella työssäoppimassa ja työllistettyinä olleille nuorille ei ole ollut tarjolla mahdollisia jatkopaikkoja ja työelämäkontakteja lainkaan.

Tuotantotoimisto Fokuksen etäkevät

Stadin AO:n Tuotantotoimisto Fokus siirtyi etätyöskentelyyn maaliskuun lopulla. Korona valitettavasti keskeytti Fokuksen ensimmäisen varsinaisen tilaustyötuotannon, Stadin AO:n hiusalan opetusvideoiden tekemisen. Ensimmäinen kuvauspäivä saatiin tehtyä, mutta loput videoista tullaan kuvaamaan syksyllä tilanteen niin salliessa. Re:startin toiminnoista korona vaikutti Fokukseen negatiivisimmin. AV-tuotantojen tekeminen ei ollut käytännössä mahdollista etänä – ainoastaan leikkausta ja vastaavia itsenäisesti suoritettavia töitä oli mahdollista tehdä. Muilta osin opettajien oli kehitettävä Fokuksen opiskelijoille toisenlaisia tehtäviä alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Ainakin klassikkoelokuvien tuntemus ja analysointikyky ovat kevään jäljiltä huipussaan!

Korona-aika on myös korostanut Fokuksen osallistujaryhmän luonnetta ja sitä, että moni mukana oleva nuori tarvitsee keskimääräistä enemmän tukea opintojen ja oppimisen kanssa. Fokus on mahdollistanut eritahtisen opiskelun ja kevään aikana n. kolmannes Fokukseen osallistuneista nuorista valmistui ammattiin. Tämän edellytyksenä on ollut riittävän pieni ja kompakti ryhmä, jonka puitteissa kukin on voinut joustavasti kulkea omaa henkilökohtaista polkuaan. Tästä syystä opettaja- ja ohjaajaresurssia tulee olla riittävästi, ja kevään aikana sitä on ollut Re:startin havaintojen pohjalta ennemmin liian vähän kuin liikaa.

Fokuksen nuoret ovat suhtautuneet korona-aikaan eri tavoin: osalle poikkeuksellinen aika on sopinut ja se on suorastaan auttanut keskittymään olennaiseen, osa taas on kokenut sen hyvin raskaaksi ja pelottavaksi. Etäopiskelun ja etätyöskentelyn esteenä on ollut monesti henkisten syiden lisäksi työvälineiden puute tai kehnous.

Etätyötoimisto siirtyi etätöihin

Re:startin kevään 2020 yhtenä painopisteenä oli etätyössäoppimisen kehittäminen. Sitä varten perustimme graafisen suunnittelun etätyötoimiston, jossa alan opiskelijoiden oli määrä tehdä erilaisia tilaustöitä Restartin kouluttajien ohjauksessa ja edistää samalla opintojaan työssäoppien. Koronan takia etätyöskentely siirtyi fyysisestä toimistosta kirjaimellisesti koteihin ja etätyön sisältö sai kokonaan uusia merkityksiä. Jouduimme rakentamaan ennätysajassa tekniset ja sisällölliset systeemit etätyöskentelyä varten, ottaen huomioon myös ulkopuoliset töiden tilaajat.

Kevään edetessä etätyötoimiston toiminnassa alettiin painottaa sitä, että Re:startin kouluttajat hankkivat sopivia työtilauksia ja valitsevat oikeat opiskelijat niitä tekemään, mutta sen jälkeen yhteydenpito tapahtuu pääosin työn tekijän (opiskelijan) ja tilaajan välillä. Ensimmäisten palautteiden perusteella vastuun antaminen on ollut hyvä ratkaisu ja kehittänyt merkittävästi opiskelijan ammatillista minää ja itseluottamusta. Tosin kouluttajien roolin vähäisyys ko. vaiheessa on kerännyt myös kritiikkiä ja toiveita aktiivisemmasta yhteydenpidosta ja osallistumisesta tuotantoprosessiin.

Etäseurantaa ja tiedonkeruuta

Korona aiheutti myös katkoksen opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja muiden osallistujien seurantahaastattelujen tekemiseen. Hyödyllistä tietoa on kuitenkin kerätty mm. tiedotusvälineistä, tutkimuksista ja muusta kirjallisesta materiaalista sekä tekemällä kohderyhmille nettikyselyitä. Kaapelitehtaalla, Suvilahdessa ja Nilsiänkatu 10:ssa toimiville luovien alojen yrityksille ja muille toimijoille tehty koronavaikutuskysely vahvisti havaintoa siitä, että korona pysäytti alan toiminnan hyvin suurelta osin ja että eniten toimijat toivoivat suoraa rahallista tukea paikkaamaan koronan aiheuttamia menetyksiä.

Re:startissa mukana oleville opiskelijoille ja työssäoppijoille tehtiin yleisemmän tason nettikysely, jossa selvitettiin mm. työssäoppimisen toimivuutta ja hyödyllisyyttä, ohjauksen riittävyyttä, taloudellisia asioita ja näkemyksiä omista työllistymismahdollisuuksista. Merkillepantavaa on, että moni oli kokenut palkattoman koulutussopimusjakson huonontaneen omaa taloudellista tilannetta – ja kääntäen palkkaa tai korvausta työssäoppimisesta saaneet olivat kokeneet elämänsä parantuneen lisätulojen ansiosta. Lisäksi etenkin audiovisuaalista mediaa opiskelevista yli puolet koki olevansa väärällä alalla. Tämä on tieto, jota tulee analysoida vielä tarkemmin ja selvittää, onko tilanne samankaltainen myös laajemmin media-alan opiskelijoiden joukossa.

Kohti viimeistä syksyä

Erikoisen kevään jälkeen on aika kääntää katse kohti ensi syksyä. Tällä hetkellä näyttää sitä, että olot alkavat pikkuhiljaa normalisoitua. Samalla ensi syksy on Re:startin viimeinen: hankkeen on tarkoitus päättyä vuodenvaihteessa. Syksyn painopisteitä ovat – hankkeen lopputoimien ja loppujulkaisun toimittamisen lisäksi – yhteistyökuvioiden rakentaminen Tiivistämön ja Fokuksen välille, valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisen tukeminen etätyötoimiston puitteissa, työpaikkaohjaajamallien pilotointi Metropoliassa, media-alan kansallisen oppilaitosverkoston rakentaminen sekä Re:startin aikana tehtyjen havaintojen ja mallien juurruttaminen ja levittäminen.

Toivotamme kaikille aurinkoista kesää (välillä voisi kyllä tulla vettäkin, jotta luonto ei pääse nääntymään kuivuuteen)!

Re:startin väki

Tämä on Re:start 2020

Re:startin pääkohderyhmää ovat alle 30-vuotiaat media-alan työssäoppijat ja harjoittelijat (Stadin AO, Metropolia, Tiivistämö) sekä työpaikkaohjaajat Helsingin kaupungilla ja alan firmoissa. Suvilahden Tiivistämöllä on myös palkkatukitöissä ja työkokeilussa olevia nuoria, jotka ovat verrokkiryhmää ja jotka on otettu myös osaksi kohderyhmää. Tällä hetkellä Re:startissa on n. 30 aktiivista nuorta. Re:startissa tutkimme ja tarkkailemme sitä, miten työssäoppiminen (opiskelijana tai verrokkiryhmässä) tapahtuu käytännössä ja rakenteissa, miten 2. asteen reformi on vaikuttanut työssäoppimiseen ja mikä yhteys työssäoppimisella ja työllistymisellä on. Nuorten työllisyyden edistäminen ja jatkopolkujen rakentaminen on suuri päämäärä.

Re:startin tehtävä on toimia konkreettisesti koulun, opiskelijan ja työpaikan välillä. Ensin autamme opiskelijoita ja työpaikkoja löytämään toisensa, sitten varmistamme, että työpaikka osaa ohjata opiskelijaa työssäoppimisen aikana ja että opettajat ovat aktiivisesti mukana ja tarjoamme myös itse tarpeen mukaan ammatillista ohjausta ja muuta tukea työpaikoille ja opiskelijoille. Samalla teemme tästä kaikesta havaintoja ja mallinnamme erilaisia tapoja toteuttaa työssäoppimista.

Toimimme etenkin Suvilahden alueella ja tiivisti Tiivistämön kanssa. Siellä on Restartin kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita Stadin AO:sta sekä palkkatukisuhteissa ja työkokeilussa olevia nuoria. Tiivistämö (ja ex-Gloria) on ollut perinteisesti paikka, johon tullaan tekemään tietyksi aikaa alan töitä, mutta jatkuvuutta ei välttämättä ole Tiivistämöllä tai muuallakaan. Siksiu olemme ryhtyneet kehittämään jatkumoa Tiivistämöltä Suvilahden muihin yrityksiin ja toimijoihin. Tällöin nuori – olipa tämä työkokeilussa, palkkatuella tai opiskelija – pääsee tutustumaan alan eri toimijoihin ja luomaan niihin suhteita ja mahdollisesti työllistymään. Kyse on eräänlaisesta Suvilahden ekosysteemistä.

Tällä hetkellä selvitämme, onko mahdollista rakentaa esimerkiksi palkkatukijaksoja, jotka alkavat Tiivistämöllä, jossa otetaan alan perusasiat haltuun, ja sen jälkeen siirrytään sopivassa vaiheessa toiseen yritykseen / toimijaan Suvilahdessa. Tutkitustihan palkkatuki on huomattavasti vaikuttavampaa yksityisellä puolella. Toisaalta Tiivistämön nuorisotyöllisellä työtavalla on oma paikkansa.

Re:startissa rakennamme vastaavia polkuja opiskelijoille Tiivistämöltä Suvilahden firmoihin. Heidän statuksensa on selkeä ja koulu vastaa sen hallinnoinnista. Re:startin tavoitteena on oppilaitosyhteistyön puolella saada aikaan toimivat ja pysyvät rakenteet ja verkostot. Tämä työ edistää samalla myös palkkatukeen liittyvää verkostoitumista ja jatkopolkuja, joten varsin pienellä vaivalla voimme olla edistämässä molempia väyliä (palkkatukijatkoja ja monipuolisia työssäoppimisjaksoja eri toimijoissa).

Meidän, kuten muidenkin, fokus pitäisi olla siis siinä kohtaa, kun opiskelu tai palkkatukijakso päättyy: mitä sen jälkeen ja miten. Koska Re:start on hanke, joka päättyy 2020 lopussa, mietimme jatkuvasti, miten tiettyjä asioita saadaan rakenteisiin. Koululle kuuluvat asiat ovat selkeästi koulun vastuulla, mutta etenkin palkkatukeen ja työkokeiluun liittyvissä asioissa tahdomme olla aktiivisia siten, että media- ja tapahtuma-alan erityispiirteitä voitaisiin ottaa huomioon jatkopolkujen suhteen myös Re:startin jälkeen. Tällä hetkellä toki teemme työtä niihin liittyen itse, mutta ensi vuonna meitä ei enää ole.

Re:startille on tärkeää, että virallisesta statuksesta huolimatta jokainen nuori ponnistaa samalta viivalta ja jokaista nuorta kohdellaan samanarvoisesti – olipa hän sitten työtön, työssä tai opiskelemassa. Kukaan ei ole eikä kenenkään pidä jäädä statuksensa vangiksi, vaan ihmisten roolit vaihtuvat jatkuvasti ja moneen kertaan elämän aikana. Pitkäaikaistyöttömästä nuoresta voi oikeissa olosuhteissa tulla menestyvä opiskelija, ammattilainen ja veronmaksaja.

Tie taloon -elokuvan ensi-esitys 11.11. klo 13

Re:start oli tiivisti mukana Kampin palvelukeskuksen 30-vuotisjuhlaelokuvan tuotannossa. Tie taloon -niminen elokuva kertoo yksinäisyydestä, ystävyydestä, merkitysten löytämisestä ja karvahatusta.

Ensi-esitys Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa ti 11.11. klo 13. Osoite Salomoninkatu 21. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Palkattomuuden vaatimus haittaa työssäoppimista ja työllistymistä

Re:start on nyt matkansa puolivälissä. Työssäoppimisen maailmaan sukeltaminen on osoittanut kuinka olennainen merkitys sillä on paitsi ammatin oppimisessa, myös verkostojen luomisessa ja opintojen jälkeisessä työllistymisessä. Tämä pätee yleisestikin eri ammattialoilla, mutta etenkin elokuva- ja TV- sekä tapahtumateknisillä aloilla, jotka ovat perinteisesti täydentäneet itse itseään. Koulutustakin tärkeämpää on ollut, että tuntee oikeat ihmiset ja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan näyttämässä kyntensä ja osaamisensa.

Työssäoppiminen ja työharjoittelu on avain työllistymiseen. Re:startin alkuvaiheen kokemukset alleviivaavat sitä, että alan perusosaaminen pitää olla hallussa ennen työpaikalle siirtymistä. Elokuva- ja TV- sekä tapahtumatekniset alat ovat hektisiä ja niissä painetaan töitä niin kovalla intensiteetillä, että täysin nollatasolta aloittavan opiskelijan ohjaaminen perustaidoissa ei ole realismia. Kamera-assistentti ei pysty käyttämään kaikkea työaikaansa videoharjoittelijan opastamiseen, sillä hänellä on kädet täynnä töitä varsinaisen tehtävänsä kanssa. Siksi oppilaitoksilla on paikkansa ja vastuunsa valmistaa opiskelijat taidoiltaan ja asenteiltaan siihen pisteeseen, että nämä pärjäävät ammattituotannoissa ilman jatkuvaa kädestä pitäen ohjaamista. Toki taitoja voi hankkia myös koulumaailman ulkopuolelta, ja etenkin tuotannollisia töitä on mahdollista oppia puhtaasti tekemällä, mutta varsinkin teknistä osaamista vaativat työtehtävät edellyttävät yleensä koulussa hankittua pohjaosaamista.

Ammattituotannossa työskenteleminen on joka tapauksessa aina shokkihoitoa tulokkaalle. Esimerkiksi TV-sarjatuotannossa työskentely tarkoittaa sitä, että tuotannon ajaksi muun elämän voi unohtaa. Harrastukset, ystävät ja iltatyöt, joita on voinut hyvin tehdä kouluopiskelun lomassa, täytyy laittaa tauolle jopa usean kuukauden ajaksi. Kuvauspäivät venyvät helposti 12–13-tuntisiksi, ja niiden ulkopuolinen aika menee lepoon ja toipumiseen. Mikäli opiskelijan talous nojaa iltatöistä saatuun palkkaan – kuten hyvin monen kohdalla on – työssäoppimisjakso voi aiheuttaa suuria taloudellisia ongelmia opiskelijalle, mikäli työssäoppimisesta ei makseta palkkaa tai muuta korvausta.

Laki kieltää palkan tai muun korvauksen maksamisen ammatillisesta oppilaitoksesta tulevalle koulutussopimusopiskelijalle. Elokuva- ja TV- sekä tapahtumateknisten alojen realiteetit – pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työajat – pahimmillaan estävät työssäoppimisen, jos opiskelijalla ei ole varaa elää pelkän opintotuen ja opintolainan varassa. Etenkään kalliiden asuntojen pääkaupunkiseudulla opintotuki asumistuellakaan lisättynä ei riitä mihinkään. Ja jos työssäoppimisjaksoja ei ole, alalle työllistyminenkin on epätodennäköistä.

Koulutussopimuksen sijaan työssäoppimisen voi toisella asteella järjestää myös oppisopimuspohjalta. Oppisopimusopiskelijalle tulee maksaa TES:n mukaista palkkaa, joka esimerkiksi elokuva- ja tv-alalla on 75% 1-palkkaryhmän palkasta, käytännössä n. 1400 euroa bruttona / kk. Rahallinen ero ammattilaisen palkkaamiseen on kuitenkin jo niin pieni, että moni tuottaja palkkaa mieluummin osaavan työntekijän kuin ottaa riskin ja pestaa oppisopimusopiskelijan, jota pitää lisäksi kouluttaa kaiken kiireen keskellä.

Ammatillisen koulutuksen reformi sekä työehtosopimukset ovat siis aiheuttaneet pattitilanteen, jossa koulutussopimusopiskelijalla ei ole varaa mennä alan työssäoppimispaikkaan, koska ei voi saada sieltä palkkaa eikä ehdi tekemään muita töitä. Oppisopimusopiskelija taas on työnantajan näkökulmasta liian kallis ja työläs, ja siksi oppisopimuspaikkoja ei synny. Lisäksi ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat opiskelijat on asetettu eriarvoiseen asemaan, sillä AMK-harjoittelijoille saa maksaa palkkaa tai harjoittelukorvausta – media-alan oppilaitokset suorastaan edellyttävät sitä. Vaarana on, että AMK-opiskelijat vievät kaikki työssäoppimis- ja harjoittelupaikat toisen asteen opiskelijoiden nenän edestä.

Ehdotamme, että ammatillisen koulutuksen lakia tai sen tulkintaa muokataan niin, että koulutussopimusopiskelijalle on mahdollista maksaa työssäoppimisjakson aikana ns. harjoittelukorvaus, jonka suuruus on n. 500-650 euron haarukassa. Tämä korvaus vapauttaa opiskelijan iltatöiden tekemisestä työssäoppimisen ajaksi, muttei kuitenkaan vähennä vielä opintotukea. Tällöin myös opiskelijan ja työnantajan sitoutuminen työssäoppimisjaksoon vahvistuu. Ja ennen kaikkea, opiskelija pääsee tutustumaan avainhenkilöihin eli alan ammattilaisiin ja näyttämään mitä osaa ja mihin pystyy. Parhaimmillaan sillä on suuri vaikutus opintojen jälkeiseen työllistymiseen ja alalle kiinnittymiseen.

Kirjoitusta varten on haastateltu elokuva- ja TV-alalla työskenteleviä henkilöitä tuottajista harjoittelijoihin sekä seurattu käytännön tilanteita AV-alan tuotannoissa.

Vantaa näyttää mallia syrjäytymisen ehkäisyssä (HS 9.9.2019)

Vantaa on siirtynyt syrjäytymisen ehkäisyssä sanoista tekoihin ja panostaa nyt erityistä tukea tarvitsevien nuorten auttamiseen uudella tavalla. Kaupunki palkkaa 15 erityisnuoristyöntekijää tukemaan ammattiopisto Varian ja yläkoulujen opiskelijoita ja oppilaita. Erityisnuorisotyön systemaattinen yhdistäminen oppilaitosten arkeen on uutta Suomessa.

Lue kirjoitus:

Vantaa näyttää mallia syrjäytymisen ehkäisyssä (HS pääkirjoitus 9.9.2019)

Nuorisotyöhön ja nuorten työllistämistoimiin kannattaisi yhdistää opintoja

Nuorille suunnatut työkokeilut, palkkatuetut työsuhteet ja työpajajaksot ovat tilanteita, joissa nuori paitsi tekee työtä, usein myös oppii alan käytäntöjä ja ammatillisia taitoja. Samoin nuorisotyön erilaiset toiminnot ovat informaaleja oppimisympäristöjä puhtaimmillaan.

Re:startin ensimmäisen vuoden kokemukset ns. Happi-polusta eli Nuorten toimintakeskus Happeen rakennetusta media-alan perusopintojen oppimiskeskuksesta osoittavat, että yhdistämällä 2. asteen oppilaitoksen puolelta tuleva työssäoppiminen (koulutussopimus, oppisopimus), riittävä määrä ammatillista ohjausta ja tukea sekä nuorisotyön ammattilaisten läsnäolo, voidaan saada hyviä oppimistuloksia ja opintosuorituksia myös niille nuorille, joille koulun normaalitahti on liian kova tai joille koulumainen opiskelu ei muuten sovi tai onnistu syystä tai toisesta. Re:start suosittelee nuorisotyön osallistumista toisen asteen opintoihin etenkin ns. eritahtisten keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden kohdalla. Re:startin Happi-polkumallia hyödynnetään Stadin ammattiopiston MediaStadiin perustettavassa AV-tuotantotoimistossa, jossa opiskelijat tekevät opettajien ohjauksessa tilaustöitä ja muita tuotantoja kerryttäen näin osaamistaan ja materiaalia näyttöjä varten. Media-alan nuoriso-ohjaajien osallistuminen AV-tuotantotoimiston toimintaan voisi tuoda erityistä lisäarvoa etenkin hitaammin edistyvien ja motivaatio-ongelmien kanssa painivien opiskelijoiden ohjaamiseen.

Re:startin toisen vuoden tärkeimpiin kumppaneihin kuuluu Suvilahdessa majaansa pitävä Tiivistämö, joka jatkaa vuonna 1999 perustetun Kulttuuriareena Glorian toimintaa. Tiivistämöllä on jatkuvasti nuoria työkokeilussa, palkkatuetuissa työsuhteissa, työssoppimis- ja harjoittelujaksoilla sekä siviilipalveluksessa. Toiminnan kantava ajatus on, että nuoret oppivat media- ja tapahtumatekniikan töitä käytännön töissä. Nuoret ovat pääsääntöisesti samalla viivalla, ja koulutettava osaaminen on kaikille sama riippumatta väylästä, jonka kautta kukin on Tiivistämöön saapunut. Oppilaitosten kautta tulevat harjoittelijat ja työssäoppijat saavat Tiivistämö-jaksoltaan opintosuorituksia, ja siksi olisi luontevaa, että myös työkokeilussa ja palkkatuetussa työsuhteessa olevat nuoret voisivat suorittaa ammatillisia tutkinnon osia. Tämä edistäisi motivoituneiden nuorten kiinnittymistä median ja tapahtumatekniikan alalle ja helpottaisi hakeutumista opiskelujen pariin ja / tai työllistymistä alan tuotantoihin ja yrityksiin. Re:startin tavoitteena on pilotoida tämäntyyppistä toimintaa vuosina 2019 ja 2020. Oppilaitoksilta tämä vaatii joustavuutta ottaa vastaan tutkinnon osien näyttöjä nuorilta, jotka eivät ole koulun opiskelijoita. Tältä osin lainsäädäntö ja yleiset linjaukset ovat jonkin verran epäselviä, mutta Re:start pyrkii siihen, että toimintaa voisi testata Tiivistämön puitteissa.

YLE:n uutisessa 5.9. Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen esittää, että palkkatukea tulisi jatkossa suunnata etupäässä vaikeasti työllistettäville, pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Lisäksi Ukkonen sanoo että tilastojen valossa palkkatuki on vaikuttavampaa yksityisellä kuin julkisella sektorilla ja siksi sitä kannattaisi suunnata nimenomaan ykistyiselle sektorille. Tilastojen mukaan yksityisellä sektorilla palkkatuetussa työsuhteessa olleiden työttömyys on vähän päälle 30% kolmen kuukauden kuluttua palkkatukijaksosta. Julkisella sektorilla kyseinen luku on lähes 60%.

Tilastot eivät kuitenkaan kerro, kuinka tärkeä palkkatuettu työsuhde voi olla nuorelle ihmiselle. Kyseessä voi olla nuoren ensimmäinen työpaikka, jossa tämä oppii työelämän perussääntöjä, tutustuu ihmisiin, oppii heräämään aamulla ja ottamaan vastuuta itsestään ja muista sekä saa aivan uusia taitoja, joista voi olla hyötyä pitkään (työ)elämässä. Ennen kaikkea nuori kasvaa ihmisenä ja saa mahdollisesti uuden suunnan elämälleen. Tällaisia suuntaansa etsiville nuorille tarkoitettuja palkkatuettuja työpaikkoja on pääsääntöisesti tarjolla julkisella sektorilla, ja niistä olisi ehdottomasti pidettävä kiinni. Mikä olisikaan parempi tapa saada nuori mukaan yhteiskuntaan kuin opettaa tämä tekemään työtä?

Lue uutinen:

Tero Valtanen: TE-toimiston pomo: Työttömien palkkatuki on tehotonta, koska rahaa syydetään joka puolelle – ”Palkkatuen tarkoituksena on madaltaa työllistämisen kynnystä” (YLE 5.9.2019)

Re:start siirtyy työpaikoille

Sanni Koivuluoma ja Sini Kivivuori aloittavat työssäoppimisen YLE:llä syyskuussa. Re:start on mukana työpaikalla ja antaa lisätukea työntekoon ja oppimiseen.

Re:startin toinen toimintavuosi on alkamassa. Tällä kaudella tulemme keskittymän media-alan työpaikoilla tapahtuvaan harjoitteluun / työssäoppimiseen ja opiskelijoiden ohjaamiseen. Olemme läsnä työpaikan ja opiskelijan arjessa, autamme, tuemme ja ohjaamme työssäoppijaa ja tämän ohjaajaa. Samalla seuraamme, miten oppiminen tapahtuu, tarjoamme tarpeen mukaan apua sen kehittämiseen ja lainaamme toimivat tavat muidenkin käytettäväksi.

Yritykset ja muut media-alan toimijat! Jos teillä on harjoittelijoita tai työssäoppijoita ja haluatte lisäresurssin opiskelijoiden ohjaamiseen sekä tukea työpaikkaohjaajana toimimiseen (+apua oppilaitosten mahdollisen byrokratian selättämiseen), ottakaa yhteyttä! Tai jos teillä ei vielä ole harjoittelijaa / työssäoppijaa, voimme auttaa oikean henkilön löytämisessä.

Opiskelija! Jos haluat saada harjoittelusta / työssäoppimisesta irti mahdollisimman paljon, ota meihin yhteyttä. Työpaikalla saat normaalin ohjauksen lisäksi Re:startin kouluttajilta lisätukea ja ohjausta työntekoon ja oppimiseen.

AMK ja amis matkalla tulevaan

Ammattikorkeakouluilla ja ammatillisella koulutuksella on Suomessa selkeä työnjako: siinä missä ammattikorkeakoulut tarjoavat asiantuntija-, suunnittelu- ja esimiestehtäviin suuntaavaa korkeakoulutusta, ammatilliset oppilaitokset valmistavat opiskelijoitaan käytännön suorittavaan työhön. Koulutusasteiden välillä on eroja, mutta niiltä löytyy myös yhteisiä kosketuspintoja. Näistä etenkin työelämälähtöisyys ja työn kautta tapahtuva oppiminen ovat keskeisessä asemassa.

Ajatus opintojen suorittamisesta ja oppimisesta työn kautta on ammatillisen koulutuksen ja osin ammattikorkeakoulutuksenkin valtavirtaa. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on nähty vastauksena siihen, että osaaminen saadaan vastaamaan työelämän muuttuvia vaatimuksia; kun opiskelija oppii tekemällä alan töitä autenttisessa ympäristössä, oikeilla työvälineillä ja toteuttaen aitoja työtilauksia, oppiminen suuntautuu taitoihin, joita juuri sillä hetkellä työelämässä vaaditaan. Yritykset pystyvät näin varmistamaan osaavan työvoiman saatavuuden myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen reformin johtoajatus on, että ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa osittain tai jopa kokonaan työelämässä. Toteutustapoja on käytännössä kaksi: työsuhteinen oppisopimus sekä koulutussopimus, joka vastaa aiempaa työssäoppimista ja jossa opiskelija ei ole työsuhteessa yritykseen jossa työskentelee. Jälkimmäisessä tapauksessa opiskelijalle ei myöskään makseta palkkaa, vaan koulutussopimuksella tapahtuva opiskelu rinnastuu koulussa opiskeluun.

Tästä päästäänkin työpaikalla tapahtuvan oppimisen pullonkaulaan: jos ammatillista koulutusta tahdotaan tosissaan siirtää työelämän vastuulle, työpaikoille tarvitaan runsaasti motivoituneita työpaikkaohjaajia, joilla riittää aikaa, taitoa ja kärsivällisyyttä opiskelijoiden ohjaamiseen. Heidän tulee tuntea opiskelijoiden oppimistavoitteet ja opetussuunnitelmien sisällöt, ymmärtää pedagogiikkaa ja tukea opiskelijoita työn, elämän ja työelämän erilaisissa käänteissä. Lisäksi ohjaajien pitäisi ehtiä tekemään myös omat työnsä.

Kun tähän yhdistää sen, että opettajilla on usein liian vähän aikaa työssäoppimisen ohjaamiseen ja tukemiseen, asiasta voi tehdä vain yhden päätelmän: yhtälö ei toimi. Työelämän kynnys kouluttaa opiskelijoita kasvaa herkästi liian suureksi, ja lopulta ammatillisen koulutuksen reformin perusajatus vesittyy.

Metropolian ja Helsingin kaupungin / Stadin ammatti- ja aikuisopiston yhteisessä Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi -ESR-hankkeessa (2018–2020) painitaan edellä kuvattujen ongelmien parissa. Hankkeen kohderyhmää ovat opintonsa keskeyttäneet tai keskeyttämisvaarassa olevat media-alan opiskelijat sekä työpaikkaohjaajat työelämän puolella. Tarkoituksena on löytää keinoja siihen, että työpaikalla tapahtuva oppiminen olisi mahdollisimman tuloksellista ja hyödyllistä sekä opiskelijan että työpaikan näkökulmasta. Hankkeen ensimmäisiä havaintoja on ollut se, että opiskelijoita työllistävillä yrityksillä ei ole yleensä mahdollisuutta perehtyä kovinkaan syvällisesti siihen, mitä opiskelijan tulee tehdä ja suorittaa saadakseen opintojaan eteenpäin. Byrokratia, opetussuunnitelmat, sopimuspaperit, HOKSit ja näyttöjen arviointikriteerit saavat sitkeämmänkin nostamaan lopulta kädet ylös.

Yksi hankkeen konkreettisista ehdotuksista on, että työpaikkojen, opiskelijoiden ja koulun väliin luodaan ns. opinto-ohjaajien, uravalmentajien ja kouluttajien ”armeija”, joka tuntee opetussuunnitelmien sisällöt, opiskelijoiden tavoitteet ja tarpeet sekä työpaikkojen mahdollisuudet. Nämä ”välittäjät” sovittavat työpaikkojen työtehtävät suoritettavien tutkinnon osien vaatimuksiin ja tarjoavat aktiivista tukea, koulutusta ja ohjausta koko työssäoppimisjakson ajan opiskelijoille ja työpaikoille. Tällä hetkellä Re:start-hankkeeseen palkatut ammatilliset kouluttajat simuloivat välittäjä-mallia. Hankkeen alkuvaiheen havainto on, että aktiivisesta ohjauksesta on selkeää hyötyä etenkin opiskelumotivaation kanssa kamppailevien opiskelijoiden kanssa.

Toinen olennainen huomio on, että etenkin perustutkinto-opiskelijat, jotka ovat useimmiten hyvinkin nuoria, tarvitsevat ja kaipaavat vertaisryhmän tukea. Koulutusreformi sen sijaan korostaa yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä oppimispolkuja. Näiden asioiden yhteensovittaminen voi olla hankalaa. Re:start-hankkeen alkuvaiheen kokemus on ollut, että ennen työssäoppimisjaksoille siirtymistään opiskelijat – etenkin nuoret ja alalle vasta tulevat – tarvitsevat ns. ryhmämuotoisen peruskoulutusjakson, jonka puitteissa otetaan perustaidot haltuun turvallisessa ympäristössä ja suoritetaan pakolliset yleisopinnot. Suoraan työelämässä aloittaminen on usein liian rankkaa eikä osaaminenkaan yleensä ole riittävällä tasolla. Vasta peruskoulutusjakson jälkeen opiskelijat ovat valmiita jatkamaan opintojaan työpaikalla oppien.

Re:start-hankkeeseen osallistuvat opiskelijat suorittavat peruskoulutuksensa Nuorten toimintakeskus Hapessa, joka on kulttuuriin ja mediaan erikoistunut nuorisotila. Opiskelijat tekevät erilaisia tilaustuotantoja, jotka nousevat Hapen tai muiden tilaajien tarpeista. Valmiista tuotoksista kootaan materiaalia kullekin määriteltyjen tutkinnon osien näyttöihin. Kunkin opiskelijan polku on yksilöllinen, mutta samalla toimitaan ryhmässä. Tämä ns. Happi-polku vastaa media-alan ensimmäisen vuoden pakollisia perusopintoja koulussa.

Hankkeen tähän mennessä tärkein havainto on, että ammatillisen tutkinnon suorittaminen pelkästään vain työelämässä on yleisesti ottaen mahdotonta. Pakolliset perusopinnot sisältävät usein niin laajoja kokonaisuuksia, että mikään työpaikka ei pysty tarjoamaan niihin tarpeeksi kattavaa koulutusta. Siksi perusosaaminen tulisi hankkia ensin koulussa – tai Re:startin tapauksessa hankkeessa – ja vasta sen jälkeen voi siirtyä jatkamaan opintojaan työelämään.

Vaikka Re:startin fokus on toiminnallisesti ammatillisessa koulutuksessa, hankkeessa kertyvää tietoa ja kokemusta tullaan hyödyntämään Metropoliassa työharjoittelun, työpaikkaohjaamisen ja osaamisen opinnollistamisen (jatkuva oppiminen) kehittämisessä. Moni nykyisistä AMK-opiskelijoista tulee aikanaan päätymään opiskelijoiden työpaikkaohjaajaksi, ja siksi siihen liittyviä sisältöjä on tarkoituksenmukaista sisällyttää AMK-opintoihin.

Re:startin kautta Metropolia on päässyt aitiopaikalle tarkkailemaan, miten ammatillisen koulutuksen reformi toimii ja minkälaisia hyväksi havaittuja rakenteita ja toimintatapoja siltä puolen voisi soveltaa myös ammattikorkeakoulun toimintaan. Ammatillisen koulutuksen näyttö- ja osaamispohjainen työssäoppiminen perustuu tavoitteiden ja työtehtävien varsin tarkkaan määrittelyyn, ja samankaltaisen mallin testaaminen AMK-ympäristössä voi olla kokeilemisen arvoinen asia. Tämä toki vaatii perinteisen ajattelun kääntämistä toiseen asentoon, mutta sen takiahan kehittämistyötä tehdään: jotta syntyisi uusia, erilaisia tapoja ajatella ja tehdä asioita. Joskus siitä syntyy jotain suurta.

Taustamateriaalia:

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Ammatillisen koulutuksen reformi
www.minedu.fi/amisreformi (viitattu 16.4.2019)

Opettaja.fi: Amisreformi on vielä kaukana tavoitteistaan, paljastaa 1500 opettajan jättikysely (5.4.2019)
www.opettaja.fi/tyossa/amisreformi-on-viela-kaukana-tavoitteistaan-paljastaa-1500-opettajan-jattikysely/ (viitattu 16.4.2019)

Helsingin Sanomat: Amiksen opet kertovat (21.10.2018)
www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005870250.html?share=1f105529d3e3c1790be7fd7e57b7d817 (viitattu 16.4.2019)

Helsingin Sanomat: Harri Peltoniemi ja Kirsi Hiltunen: Ammatillisen koulutuksen uudistuksella on hyvät edellytykset onnistua (3.12.2018)
www.hs.fi/mielipide/art-2000005918989.html (viitattu 16.4.2019)

Joulutervehdys

Restart-hanke toivottaa hauskaa joulua ja iloista uutta vuotta 2019!

Joulutervehdyksen on suunnitellut Irini Kalaja ja valokuvan on ottanut Niikka Lius.