Re:start on nyt matkansa puolivälissä. Työssäoppimisen maailmaan sukeltaminen on osoittanut kuinka olennainen merkitys sillä on paitsi ammatin oppimisessa, myös verkostojen luomisessa ja opintojen jälkeisessä työllistymisessä. Tämä pätee yleisestikin eri ammattialoilla, mutta etenkin elokuva- ja TV- sekä tapahtumateknisillä aloilla, jotka ovat perinteisesti täydentäneet itse itseään. Koulutustakin tärkeämpää on ollut, että tuntee oikeat ihmiset ja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan näyttämässä kyntensä ja osaamisensa.

Työssäoppiminen ja työharjoittelu on avain työllistymiseen. Re:startin alkuvaiheen kokemukset alleviivaavat sitä, että alan perusosaaminen pitää olla hallussa ennen työpaikalle siirtymistä. Elokuva- ja TV- sekä tapahtumatekniset alat ovat hektisiä ja niissä painetaan töitä niin kovalla intensiteetillä, että täysin nollatasolta aloittavan opiskelijan ohjaaminen perustaidoissa ei ole realismia. Kamera-assistentti ei pysty käyttämään kaikkea työaikaansa videoharjoittelijan opastamiseen, sillä hänellä on kädet täynnä töitä varsinaisen tehtävänsä kanssa. Siksi oppilaitoksilla on paikkansa ja vastuunsa valmistaa opiskelijat taidoiltaan ja asenteiltaan siihen pisteeseen, että nämä pärjäävät ammattituotannoissa ilman jatkuvaa kädestä pitäen ohjaamista. Toki taitoja voi hankkia myös koulumaailman ulkopuolelta, ja etenkin tuotannollisia töitä on mahdollista oppia puhtaasti tekemällä, mutta varsinkin teknistä osaamista vaativat työtehtävät edellyttävät yleensä koulussa hankittua pohjaosaamista.

Ammattituotannossa työskenteleminen on joka tapauksessa aina shokkihoitoa tulokkaalle. Esimerkiksi TV-sarjatuotannossa työskentely tarkoittaa sitä, että tuotannon ajaksi muun elämän voi unohtaa. Harrastukset, ystävät ja iltatyöt, joita on voinut hyvin tehdä kouluopiskelun lomassa, täytyy laittaa tauolle jopa usean kuukauden ajaksi. Kuvauspäivät venyvät helposti 12–13-tuntisiksi, ja niiden ulkopuolinen aika menee lepoon ja toipumiseen. Mikäli opiskelijan talous nojaa iltatöistä saatuun palkkaan – kuten hyvin monen kohdalla on – työssäoppimisjakso voi aiheuttaa suuria taloudellisia ongelmia opiskelijalle, mikäli työssäoppimisesta ei makseta palkkaa tai muuta korvausta.

Laki kieltää palkan tai muun korvauksen maksamisen ammatillisesta oppilaitoksesta tulevalle koulutussopimusopiskelijalle. Elokuva- ja TV- sekä tapahtumateknisten alojen realiteetit – pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työajat – pahimmillaan estävät työssäoppimisen, jos opiskelijalla ei ole varaa elää pelkän opintotuen ja opintolainan varassa. Etenkään kalliiden asuntojen pääkaupunkiseudulla opintotuki asumistuellakaan lisättynä ei riitä mihinkään. Ja jos työssäoppimisjaksoja ei ole, alalle työllistyminenkin on epätodennäköistä.

Koulutussopimuksen sijaan työssäoppimisen voi toisella asteella järjestää myös oppisopimuspohjalta. Oppisopimusopiskelijalle tulee maksaa TES:n mukaista palkkaa, joka esimerkiksi elokuva- ja tv-alalla on 75% 1-palkkaryhmän palkasta, käytännössä n. 1400 euroa bruttona / kk. Rahallinen ero ammattilaisen palkkaamiseen on kuitenkin jo niin pieni, että moni tuottaja palkkaa mieluummin osaavan työntekijän kuin ottaa riskin ja pestaa oppisopimusopiskelijan, jota pitää lisäksi kouluttaa kaiken kiireen keskellä.

Ammatillisen koulutuksen reformi sekä työehtosopimukset ovat siis aiheuttaneet pattitilanteen, jossa koulutussopimusopiskelijalla ei ole varaa mennä alan työssäoppimispaikkaan, koska ei voi saada sieltä palkkaa eikä ehdi tekemään muita töitä. Oppisopimusopiskelija taas on työnantajan näkökulmasta liian kallis ja työläs, ja siksi oppisopimuspaikkoja ei synny. Lisäksi ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat opiskelijat on asetettu eriarvoiseen asemaan, sillä AMK-harjoittelijoille saa maksaa palkkaa tai harjoittelukorvausta – media-alan oppilaitokset suorastaan edellyttävät sitä. Vaarana on, että AMK-opiskelijat vievät kaikki työssäoppimis- ja harjoittelupaikat toisen asteen opiskelijoiden nenän edestä.

Ehdotamme, että ammatillisen koulutuksen lakia tai sen tulkintaa muokataan niin, että koulutussopimusopiskelijalle on mahdollista maksaa työssäoppimisjakson aikana ns. harjoittelukorvaus, jonka suuruus on n. 500-650 euron haarukassa. Tämä korvaus vapauttaa opiskelijan iltatöiden tekemisestä työssäoppimisen ajaksi, muttei kuitenkaan vähennä vielä opintotukea. Tällöin myös opiskelijan ja työnantajan sitoutuminen työssäoppimisjaksoon vahvistuu. Ja ennen kaikkea, opiskelija pääsee tutustumaan avainhenkilöihin eli alan ammattilaisiin ja näyttämään mitä osaa ja mihin pystyy. Parhaimmillaan sillä on suuri vaikutus opintojen jälkeiseen työllistymiseen ja alalle kiinnittymiseen.

Kirjoitusta varten on haastateltu elokuva- ja TV-alalla työskenteleviä henkilöitä tuottajista harjoittelijoihin sekä seurattu käytännön tilanteita AV-alan tuotannoissa.